Vanhempani ovat asuneet Maskussa lähes viisikymmentä vuotta, maksaneet veronsa ja hoitaneet osansa kunnan kehityksestä. Nyt vanhoina, yli kahdeksankymppisinä heidät pyritään lakaisemaan maton alle.
Äidilläni on alzheimerin tauti. Isäni ja äitini asuvat tällä hetkellä kahdestaan kotona. Kotipalvelu on tähän asti käynyt siivoamassa, tuomassa ruuat ja jakamassa lääkkeet.
Isäni joutui alkukeväästä sairaalaan useaksi viikoksi. Tällä aikaa, kysymättä omaisilta, päätettiin etteivät vanhempani enää voi asua yhdessä ja äitini siirtoa viereisessä kunnassa sijaitsevaan vanhainkotiin alettiin valmistella.
Tämä ratkaisu, jossa ikänsä yhdessä asuneet vanhempani vastoin tahtoaan erotettaisiin loppuelämäkseen, oli meidän omaisten mielestä väärä ja vahingollinen molemmille osapuolille.
Omaisena ehdotinkin että heille yritettäisiin varata mahdollisimman nopeasti paikka kunnan palvelutalosta ja tätä odotellessa he asuisivat kotonaan, kuitenkin niin että tukea heidän kotona asumiseensa lisättäisiin. Tarjouduin myös itse lisäämään aikaani heidän tukemiseensa.
Tyrmistykseni olikin suuri keskustellessani kunnan avopalveluohjaajan kanssa, hän ilmoitti minulle yksikantaan: koska ette suostuneet järjestelyihin (vanhainkoti), kunta ei tarjoa enää mitään tukea. Ei siis enää ateriapalvelua, siivousta tai lääkkeiden jakoa! 'Hoida tästä lähien vanhempasi itse'.!!!
Nyt soitan vanhemmilleni kolme kertaa päivässä kysyäkseni onko lääkkeet otettu, käyn laittamassa joka päivä lääkkeet ja hoidan ateriapalvelun. Ei se mitään, hoituu se näinkin.
Mutta kuitenkin.. uskomatonta toimintaa kunnalta.
Minä en ainakaan uskalla vanhana muuttaa Maskuun!
Eli siis nyt odotamme palvelutalopaikkaa jonossa, vai odotammeko? Samassa keskustelussa avopalveluohjaaja sanoi 'koska vanhempasi siis pärjäävät kotona kahdestaan, heidät voidaan poistaa palvelutalojonosta'.
Mikä siis edessä? Muutto toiseen kuntaan?
Äidilläni on alzheimerin tauti. Isäni ja äitini asuvat tällä hetkellä kahdestaan kotona. Kotipalvelu on tähän asti käynyt siivoamassa, tuomassa ruuat ja jakamassa lääkkeet.
Isäni joutui alkukeväästä sairaalaan useaksi viikoksi. Tällä aikaa, kysymättä omaisilta, päätettiin etteivät vanhempani enää voi asua yhdessä ja äitini siirtoa viereisessä kunnassa sijaitsevaan vanhainkotiin alettiin valmistella.
Tämä ratkaisu, jossa ikänsä yhdessä asuneet vanhempani vastoin tahtoaan erotettaisiin loppuelämäkseen, oli meidän omaisten mielestä väärä ja vahingollinen molemmille osapuolille.
Omaisena ehdotinkin että heille yritettäisiin varata mahdollisimman nopeasti paikka kunnan palvelutalosta ja tätä odotellessa he asuisivat kotonaan, kuitenkin niin että tukea heidän kotona asumiseensa lisättäisiin. Tarjouduin myös itse lisäämään aikaani heidän tukemiseensa.
Tyrmistykseni olikin suuri keskustellessani kunnan avopalveluohjaajan kanssa, hän ilmoitti minulle yksikantaan: koska ette suostuneet järjestelyihin (vanhainkoti), kunta ei tarjoa enää mitään tukea. Ei siis enää ateriapalvelua, siivousta tai lääkkeiden jakoa! 'Hoida tästä lähien vanhempasi itse'.!!!
Nyt soitan vanhemmilleni kolme kertaa päivässä kysyäkseni onko lääkkeet otettu, käyn laittamassa joka päivä lääkkeet ja hoidan ateriapalvelun. Ei se mitään, hoituu se näinkin.
Mutta kuitenkin.. uskomatonta toimintaa kunnalta.
Minä en ainakaan uskalla vanhana muuttaa Maskuun!
Eli siis nyt odotamme palvelutalopaikkaa jonossa, vai odotammeko? Samassa keskustelussa avopalveluohjaaja sanoi 'koska vanhempasi siis pärjäävät kotona kahdestaan, heidät voidaan poistaa palvelutalojonosta'.
Mikä siis edessä? Muutto toiseen kuntaan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
korkeammalle taholle, vaikka jollekkin kansanedustajalle voit laittaa sähköposteja ja kysyä onko tämä toiminta lainvastaista ja pyydä neuvoa miten toimia.
Minusta tämä on heitteellejättöä kunnan puolelta, ei kenenkään tarvitse tuollaista kohtelua saada ja varsinkaan vanhuksien ja heikko-osaisten, jotka eivät osaa itse pitää puoliaan!
..omaistentuki ry:n asiamiehen, sosiaaliasiamiehen ja monen muun kanssa asiasta. Korkeammalle en vielä halunnut mennä, sopuratkaisua ja yhteistyötä haluaisin virkamiesten kanssa...