Valtioneuvoston kertomuksen (26.3.2009) mukaan virkamiehet pyyhkivät kielilailla pyllyjään virastojen vessoissa.
Ruotsinkielistä palvelua ei anneta, eikä sitä juuri pyydetäkään, osaavathan ruotsinkielisiksi rekisteröidyt suomea aivan hyvin, osa jopa paremmin kuin ruotsia.
Kielilaki määrää, että virkamiehen pitää (vapaa-ajallaan?) mennä oppimaan täydellinen ruotsin taito, ja tarjota jokaiselle asiakkaalle oma-aloitteisedsti kahdella kielellä palveluja, eli kaikkien virkamiesten tulee sanoa asiakkaalle, ennenkuin asiaks avaa suutaan, että: "Miten voin palvella? Huur kan jaak petjeena eer?" Tätä virkamiehet eivät tee, koska se olisi naurettavaa, ja sepä RKP:tä suuresti harmittaa. RKP ei ole saanut virkamiehiä alennettua tuolle tasolle, narreiksi.Syy on se, että ruotsin kieli on vähemmistökieli, eivätkä virkamiehet välitä leikkiä, että se olisi tasavertainen kieli suomen kanssa.
Kielilaissa ei ole sanktioita, eli pakotteita, eli virkamiestä ei voi laittaa vankilaan, ei sakottaa, eikä edes erottaa virastaan, vaikka hän ei osaisi ruotsia eikä puhusi edes pakkoruotsiakaan.
Valtioneuvoston sivuilta löytyy laaja kertomus kielilain soveltamisesta. Siitä käy ilmi, että kielilakia ei ole sovellettu, eikä sitä noudateta ollenkaan maassa. Laki on yhtä tyhjän kanssa.
On huomattava, että vaikka virkamiehet noudattavat erittäin tarkkaan kaikkia muita määräyksiä Suomessa ja jopa EU:n määäryksiä, he eivät välitä kielilaista mitään. Suomenkielinen virkamies ei suostu nöyristelemään 5 %:n vähemmiistön edessä.
Radio Vega, ruotsinkielinen(käytännössä RKP:n oma radiokanava), lähetti tällaisen keskustelun eilen 2.4.2009. siinä mm. Kataista vaaditaan tulemaan esiin ja vaatimaan suomeksi, että virkamiehet noudattavat kielilakia:
Simultaanitulkkaus:
"Toimittaja: Virkamiesten ruotsintaito on murskaavan huono.
Linda Karhinen(KOK): Tahtoa ei ole, ei ole tietoa kielilainsäädännöstä, työpaikkailmoituksissa ei vaadita ruotsin kieltä. Positiivista asennetta ruotsia kohtaan ei ole.
Toim: Miten on siellä suuressa puolueessa?
Steven Frostal(SDP): Poliittiset puolueet eivät ota vastuuta asiasta. Käytännössä puuttuu viranomaisten valvonta. Virkamiehet eivät noudata ohjeita. Pitäisi olla virkamies, joka vastaisi, että ruotsia tarjotaan.
Karhinen: Pitäisi olla kaksikielisyysministeri, koska suomenkieliset eivät joillakin alueilla saa palvelua omalla kielellään.
Ulla-Maj Wideroos(RKP): Vastuu kuuluu useille tahoille.Poliitikot säätävät lait ja heidän tulee katsoa, että niitä noudatetaan.
Karhinen: Mutta juuri poliitikot ottivat pois ylioppilaspakkoruotsin.
Wideroos: Niin, tulemme näkemään vielä kauhean tuloksen vielä!
Frostal: Ongelma on siinä, että virkamiehet eivät omasta aloitteestaan tarjoa palvelua ruotsiksi, vaan asiakkaan on kysyttävä.
Wideroos: Niin, vaikka kielilaissa nimenomaan virkamiehet käsketään antamaan omasta aloitteestaan ruotsipalvelua.Sitä ei noudateta.
Toim: Miten voidaan vain olla noudattamatta sitä, vaikka se on laki? Kielilakia voi olla noudattamatta? Eikö siitä pitäisi seurata jotain, rangaistus?
Wideroos: Ei ole rangaistuksia. Kielilain laiminlyönnistä ei seuraa sakkoja eikä vankilaa. On tultava selvä signaali ylemmältä poliittiselta taholta signaali, että on noudatettava, koska tämä asia seisoo myös hallituksen dokumenteissa. Eivät nämä kansliapäälliköt pahaa tahdo, kun eivät palvele ruotsiksi, mutta heillä ei vain ole sellaista kulttuuria, että kielilakia noudatettaisiin.
Karhinen: Ei ole tahtoa, heitä pitää kouluttaa.
Frostal:Suomessa virkamiehet noudattavat kyllä erittäin hyvin kaikkia muita heille annettuja ohjeita, noudattavat ihan pilkulleen ja tarkasti, paitsi kielilakia.Sitä ei noudateta.
Toimittaja: Pitäisikö olla pakotteita, että saataisiin noudattamaan?
Wideroos: Ei onnistu. Kyseessä on perustavanlaatuinen tahdon asia, pakotteet eivät auta.
Karhinen: Kielitiedot peruskoulun ja lukion tasolla parannettava, oli aivan kauhea virhe poistaa pakko-yo-ruotsi. Meidän on nyt todettava, että emme voi aina saada apua ylemmiltä tahoilta. Meidän on tehtävä itse jotain. Magman on mentävä suomenkielisiin kouluihin ja kerrottava, mitä mahdollisuuksia on saada ura hallinnossaa, jos vain oppii ruotsia. Kun meillä suomenruotsalaisilla on rahaa ja resursseja, miksi emme käytä niitä? Asenteita on muutettava koulussa, alimmalla tasolla.
Frostal: 100 vuoden ajan olemme keskustelleet ruotisn kielestä, sen eteen on koko ajan työskenneltävä, ruotsin kieli pysyy elossa vain sillä, standardiratkaisuja ei ole, on koko ajan etsittävä uusia keinoja ruotsin ylläpitämiseksi.
Toim: Kieliasiamies?
Karhinen: Kyllä.Minä ole jo aiemmin esittänyt, että pitää olla. Hyvä että Halonen nyt on ottanut esiin saman asian, minun ideani.
Toim: Wideroos sanoi, että suuret puolueiden johtajat eivät ole tulleet esiin sanomaan suomeksi, että tukevat kaksikielisyyttä. Miksi he eivät tee sitä? Heidän pitää.
Karhinen: Ovat he sanoneet, mutta emme ole kuulleet sitä TV:ssä ja radiossa, mutta vien viestin Kataiselle, että hän sanoisi.
Frostal: Kyllä he ovat sanoneet suomeksi kannattavansa kaksikielisyyttä, mutta suomenkielisessä mediassa katkaistaan aina pois sellaiset lausunnot, joissa suuret poliittiset johtajat sanovat tukevansa kaksikielisyyttä. Media ei tuo niitä esiin. Niitä ei huomioida. ne jätetään pois.
Wideroos: Kun suomesta tulee hallintokieli, häviää ruotsi.
Karhinen: Muutoksista huolimatta, on edelleen ihmiset siellä palvelupisteissä palvelemassa. Jos siellä ei istu ruotisnkielisiä, ei tule palvelua. Loppujen lopuksi siitä on kysymys, että onko olemassa ruotsia osaavia ihmisä palvelutiskin takana. Pitäisi itse asiassa saada uusi kaksikielisyysohjelma maahan, koska kaksikieliset perheet lisääntyvät (Nyt niitä on 42.000 äitiyspakkauksen tiedon mukaan, tulkin huomautus)
Wideroos: Ei. Ruotsi on olatva hallintokielenä. Koska kun organisaatio on suomenkielinen, se toimii suomeksi kaikista papereista alkaen.
Toim: Häviääkö ruotsi hallintokielenä?
Wideroos: Kyllä.
Karhinen: Ei, jos vain on ruotsia osaavia henkilöitä.
Toim: 80-luvulla kun tulin Suomeen, osattiin vähän ruotsia, ei juurikan englantia. Nyt osataan englantia enemmän, huonosti ruotsia.
Wideroos: Meidän tulisi osoittaa, puhumalla ruotsia, että olemme kaksikielinen maa.
Toim: Ruotsista tulleissa yrityksissä on myös huono ruotsinkielisyys, sen sijaan on englantia. Jos soittaa keskukseen ja valitsee ruotsinkielisen palvelun, saa odottaa kauhean kauan, englanniksi pääsee nopeammin palveltavaksi.
Frostal: Suurissa yrityksissä on usein suomen lippu ja englannin lippu, ei ruotsin lipun kuvaa.
Toim: Svenska folkskolans vännerien Christoffer Grönholm sanoi HBL:ssa, että SFP ei riitä puolustamaan ruotsia.
Wideroos: En ymmärtänyt ollenkaan, mitä hän kirjoitti. Olemme aina RKP:ssa toimineet muiden kanssa. Muidenkin kuin suomenruotsalaisten tulee nähdä ruotsin tärkeys.
Toim: Onko ruotsin kieli nyt toisen sorkokauden alaisena? Ensimmäinen sortokausi oli 30-luvulla.
Wideroos: Ei ole, vaikka jokaiselle ruotsipalvelustaan taistelevalle suomenruotsalaiselle on kyllä jokainen kerta katastrofi, kun hän ei saa palvelua.
Frostal: On kyse muukalaisvihasta, joka kohdistuu meihinkin.
Karhinen: Tämä on markkinojntikysymys. Meidän tule markkinoida ruotsin kieli oikein, niin ihmiset oppivat sitå, ja puhuvat mielellään.
Wideroos: Aivan, silloin pakkoruotsista ei tarvitsisi enää puhua!"
Ruotsinkielistä palvelua ei anneta, eikä sitä juuri pyydetäkään, osaavathan ruotsinkielisiksi rekisteröidyt suomea aivan hyvin, osa jopa paremmin kuin ruotsia.
Kielilaki määrää, että virkamiehen pitää (vapaa-ajallaan?) mennä oppimaan täydellinen ruotsin taito, ja tarjota jokaiselle asiakkaalle oma-aloitteisedsti kahdella kielellä palveluja, eli kaikkien virkamiesten tulee sanoa asiakkaalle, ennenkuin asiaks avaa suutaan, että: "Miten voin palvella? Huur kan jaak petjeena eer?" Tätä virkamiehet eivät tee, koska se olisi naurettavaa, ja sepä RKP:tä suuresti harmittaa. RKP ei ole saanut virkamiehiä alennettua tuolle tasolle, narreiksi.Syy on se, että ruotsin kieli on vähemmistökieli, eivätkä virkamiehet välitä leikkiä, että se olisi tasavertainen kieli suomen kanssa.
Kielilaissa ei ole sanktioita, eli pakotteita, eli virkamiestä ei voi laittaa vankilaan, ei sakottaa, eikä edes erottaa virastaan, vaikka hän ei osaisi ruotsia eikä puhusi edes pakkoruotsiakaan.
Valtioneuvoston sivuilta löytyy laaja kertomus kielilain soveltamisesta. Siitä käy ilmi, että kielilakia ei ole sovellettu, eikä sitä noudateta ollenkaan maassa. Laki on yhtä tyhjän kanssa.
On huomattava, että vaikka virkamiehet noudattavat erittäin tarkkaan kaikkia muita määräyksiä Suomessa ja jopa EU:n määäryksiä, he eivät välitä kielilaista mitään. Suomenkielinen virkamies ei suostu nöyristelemään 5 %:n vähemmiistön edessä.
Radio Vega, ruotsinkielinen(käytännössä RKP:n oma radiokanava), lähetti tällaisen keskustelun eilen 2.4.2009. siinä mm. Kataista vaaditaan tulemaan esiin ja vaatimaan suomeksi, että virkamiehet noudattavat kielilakia:
Simultaanitulkkaus:
"Toimittaja: Virkamiesten ruotsintaito on murskaavan huono.
Linda Karhinen(KOK): Tahtoa ei ole, ei ole tietoa kielilainsäädännöstä, työpaikkailmoituksissa ei vaadita ruotsin kieltä. Positiivista asennetta ruotsia kohtaan ei ole.
Toim: Miten on siellä suuressa puolueessa?
Steven Frostal(SDP): Poliittiset puolueet eivät ota vastuuta asiasta. Käytännössä puuttuu viranomaisten valvonta. Virkamiehet eivät noudata ohjeita. Pitäisi olla virkamies, joka vastaisi, että ruotsia tarjotaan.
Karhinen: Pitäisi olla kaksikielisyysministeri, koska suomenkieliset eivät joillakin alueilla saa palvelua omalla kielellään.
Ulla-Maj Wideroos(RKP): Vastuu kuuluu useille tahoille.Poliitikot säätävät lait ja heidän tulee katsoa, että niitä noudatetaan.
Karhinen: Mutta juuri poliitikot ottivat pois ylioppilaspakkoruotsin.
Wideroos: Niin, tulemme näkemään vielä kauhean tuloksen vielä!
Frostal: Ongelma on siinä, että virkamiehet eivät omasta aloitteestaan tarjoa palvelua ruotsiksi, vaan asiakkaan on kysyttävä.
Wideroos: Niin, vaikka kielilaissa nimenomaan virkamiehet käsketään antamaan omasta aloitteestaan ruotsipalvelua.Sitä ei noudateta.
Toim: Miten voidaan vain olla noudattamatta sitä, vaikka se on laki? Kielilakia voi olla noudattamatta? Eikö siitä pitäisi seurata jotain, rangaistus?
Wideroos: Ei ole rangaistuksia. Kielilain laiminlyönnistä ei seuraa sakkoja eikä vankilaa. On tultava selvä signaali ylemmältä poliittiselta taholta signaali, että on noudatettava, koska tämä asia seisoo myös hallituksen dokumenteissa. Eivät nämä kansliapäälliköt pahaa tahdo, kun eivät palvele ruotsiksi, mutta heillä ei vain ole sellaista kulttuuria, että kielilakia noudatettaisiin.
Karhinen: Ei ole tahtoa, heitä pitää kouluttaa.
Frostal:Suomessa virkamiehet noudattavat kyllä erittäin hyvin kaikkia muita heille annettuja ohjeita, noudattavat ihan pilkulleen ja tarkasti, paitsi kielilakia.Sitä ei noudateta.
Toimittaja: Pitäisikö olla pakotteita, että saataisiin noudattamaan?
Wideroos: Ei onnistu. Kyseessä on perustavanlaatuinen tahdon asia, pakotteet eivät auta.
Karhinen: Kielitiedot peruskoulun ja lukion tasolla parannettava, oli aivan kauhea virhe poistaa pakko-yo-ruotsi. Meidän on nyt todettava, että emme voi aina saada apua ylemmiltä tahoilta. Meidän on tehtävä itse jotain. Magman on mentävä suomenkielisiin kouluihin ja kerrottava, mitä mahdollisuuksia on saada ura hallinnossaa, jos vain oppii ruotsia. Kun meillä suomenruotsalaisilla on rahaa ja resursseja, miksi emme käytä niitä? Asenteita on muutettava koulussa, alimmalla tasolla.
Frostal: 100 vuoden ajan olemme keskustelleet ruotisn kielestä, sen eteen on koko ajan työskenneltävä, ruotsin kieli pysyy elossa vain sillä, standardiratkaisuja ei ole, on koko ajan etsittävä uusia keinoja ruotsin ylläpitämiseksi.
Toim: Kieliasiamies?
Karhinen: Kyllä.Minä ole jo aiemmin esittänyt, että pitää olla. Hyvä että Halonen nyt on ottanut esiin saman asian, minun ideani.
Toim: Wideroos sanoi, että suuret puolueiden johtajat eivät ole tulleet esiin sanomaan suomeksi, että tukevat kaksikielisyyttä. Miksi he eivät tee sitä? Heidän pitää.
Karhinen: Ovat he sanoneet, mutta emme ole kuulleet sitä TV:ssä ja radiossa, mutta vien viestin Kataiselle, että hän sanoisi.
Frostal: Kyllä he ovat sanoneet suomeksi kannattavansa kaksikielisyyttä, mutta suomenkielisessä mediassa katkaistaan aina pois sellaiset lausunnot, joissa suuret poliittiset johtajat sanovat tukevansa kaksikielisyyttä. Media ei tuo niitä esiin. Niitä ei huomioida. ne jätetään pois.
Wideroos: Kun suomesta tulee hallintokieli, häviää ruotsi.
Karhinen: Muutoksista huolimatta, on edelleen ihmiset siellä palvelupisteissä palvelemassa. Jos siellä ei istu ruotisnkielisiä, ei tule palvelua. Loppujen lopuksi siitä on kysymys, että onko olemassa ruotsia osaavia ihmisä palvelutiskin takana. Pitäisi itse asiassa saada uusi kaksikielisyysohjelma maahan, koska kaksikieliset perheet lisääntyvät (Nyt niitä on 42.000 äitiyspakkauksen tiedon mukaan, tulkin huomautus)
Wideroos: Ei. Ruotsi on olatva hallintokielenä. Koska kun organisaatio on suomenkielinen, se toimii suomeksi kaikista papereista alkaen.
Toim: Häviääkö ruotsi hallintokielenä?
Wideroos: Kyllä.
Karhinen: Ei, jos vain on ruotsia osaavia henkilöitä.
Toim: 80-luvulla kun tulin Suomeen, osattiin vähän ruotsia, ei juurikan englantia. Nyt osataan englantia enemmän, huonosti ruotsia.
Wideroos: Meidän tulisi osoittaa, puhumalla ruotsia, että olemme kaksikielinen maa.
Toim: Ruotsista tulleissa yrityksissä on myös huono ruotsinkielisyys, sen sijaan on englantia. Jos soittaa keskukseen ja valitsee ruotsinkielisen palvelun, saa odottaa kauhean kauan, englanniksi pääsee nopeammin palveltavaksi.
Frostal: Suurissa yrityksissä on usein suomen lippu ja englannin lippu, ei ruotsin lipun kuvaa.
Toim: Svenska folkskolans vännerien Christoffer Grönholm sanoi HBL:ssa, että SFP ei riitä puolustamaan ruotsia.
Wideroos: En ymmärtänyt ollenkaan, mitä hän kirjoitti. Olemme aina RKP:ssa toimineet muiden kanssa. Muidenkin kuin suomenruotsalaisten tulee nähdä ruotsin tärkeys.
Toim: Onko ruotsin kieli nyt toisen sorkokauden alaisena? Ensimmäinen sortokausi oli 30-luvulla.
Wideroos: Ei ole, vaikka jokaiselle ruotsipalvelustaan taistelevalle suomenruotsalaiselle on kyllä jokainen kerta katastrofi, kun hän ei saa palvelua.
Frostal: On kyse muukalaisvihasta, joka kohdistuu meihinkin.
Karhinen: Tämä on markkinojntikysymys. Meidän tule markkinoida ruotsin kieli oikein, niin ihmiset oppivat sitå, ja puhuvat mielellään.
Wideroos: Aivan, silloin pakkoruotsista ei tarvitsisi enää puhua!"
Vastaukset 4
Vanhimmat
kovistellut?
Vai miksi et vaadi Niinistöä "tulemaan ulos kaapista" ja kertomaan, että "ruotsin kieltä sitä vastaon puhuttava ja sillä palveltava ruotsinkielisiä, bettre folkia!"
Halonenhan teki sen esiintulon jo presidentivaalikeskustelussa. Hän sanoi, istuen kauppakorkeakoulun pelle-ehdokkaan vieressa, että :
"Suomenkieliste nuorten on opittava ruotsia, että voivat paremmin palvella ruotsinkielisiä."
Sillä lauseella Halonen sai ahvenanmaalaisten ja östebottien äänet ja RKP:n rahastojen vaaliavustukset. Hurri-Romatshuk piti pitää avustajana ja kalat ottaa kiittäen vastaan Korpposta.
Niinistökin voisi saada ahvenanmaalaisten äänet ja närpiön äänet, presidentinvaaleissa, jos sinne asti ehtii, jos alkaisi vaatia suomenkielisistä lisää ruotsi taitoja. Nokkelaa?
Mutta kannattakohan se, jos suomenkieliset ymmärtävät, että ruotsi on turha kieli ja RKP:n valta liliuksineen kaatuu?
Niinistö tankkaa aika hyvin ruotsia, käy RKP:n nuoleskelu oikein hyvin.
Katainen ei oikein osaa, on ehkä vielä sitä kuopiolaista ylpeyttä jäljellä. Toivottavasti pitääkin sen ylpeyden.
Vanhanen puhui Ruotsissakin Juhlavuoden 1809 tilaisuudessa suomea, ja kuunteli muiden puheet korvaluureista. Vanhanen sai kahdet ehdot pakkoruotsista ja jäi kerran luokalleen, kun ei suorittanut.
RKP-media yrittää joka päivä kaataa Vanhasta erilaisin keinoin.
''kielilakia ei ole sovellettu, eikä sitä noudateta ollenkaan maassa. Laki on yhtä tyhjän kanssa.''
Ikävä kyllä, tuo ei pidä paikkaansa täysin. Minäkin jouduin (ihan turhaan) suorittamaan kielitutkinnon ennen kuin sain vakinaisen viran. Kuitenkaan en pitkän virkaurani aikana ole kertaakaan tarvinnut ruotsia. Enkä sitä enää osaisikaan, sillä se on käyttämättömänä ruostunut täysin.
Miksi ihmeessä 95 % suomalaisista pakotetaan opiskelemaan ruotsia vajaan 5 prosentin pakkomielteen vuoksi???
Ei ruotsilla tee mitään, sen sijaan pitäisi ruotsin opiskeluun hukattua aikaa saada käyttää valtakielien opiskeluun, joita todella tarvitaan yhä enenevässä määrin.
Vielä härskimpää minusta on ruotsinkielisten etuisuudet. Hehän pääsevät moneen tiedekuntaan paljon pienemmillä pistemäärillä kuin suomenkieliset ja nän taataan, että enemmistö eliitistä on ruotsinkielisiä. Eikös muuten Suomen kuuluisin Liliuskin ole ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluva???
Stefan Wallin haluaa audienssin Vanhasen luokse, valittaakseen näistä uppiniskaisista suomenkielisistä virkamiehistä, jotka eivät noudata kielilakia, joka "edellyttää, että virkamies on syyllinen ottamaan ensin selvää asiakkaan kielestä, ennenkuin tarjoaa palveluksiaan".
Wallin sanoo HBL:ssä, etä hän ottaa asian nyt esiin ja vaatii hallitukselta palvelua. Muuten "ei tapahdu mitään", kuten HBL kirjoittaa.
Kyllä on taas eduskunnan käytävillä naurussa pitelemistä, kun Wallin kopistelee Vanhasen oven taakse salkku kainalossaan ja vaatii Vanhasta "toimimaan". Vanhasta, joka sai kahdet ehdot pakkoruotsista ja jäi luokalleen kerran, kun ei suorittanut niitä. On siinä asetelmaa.