Ensin meni folktinget presidentin puheille valittamaan kuinka suomenkieliset ovat uppiniskaisia opettelemaan ja palvelemaan ruotsin kielellä. Presidentti jopa ehdotti omaa kieliministeriä rkp:lle.
Nyt on siis uusi ryntäys maan korkeimman poliittisen johdon taivuttamiseksi rkp:lle mieluisaksi kun mennään pääministerin puheille.
Herääkin kysymys, että onko rkp:n ja folktingetin aikomus saada hyvää palvelua vai kelpaako huonollakin ruotsin kielellä saatu palvelu paremmin kuin suomeksi jota molemmat osapuolet parhaiten osaa?
"RKP menee pääministerille paremman kielipalvelun puolesta.
Ruotsinkielinen eduskuntaryhmä menee nyt pääministerin puheille parantaakseen viranomaisten kielipalvelua.
On esimerkiksi virkamiehiä joiden mielestä palvelua molemmilla kielillä ei tarvita.
Näin sanoi RKP:n puheenjohtaja, ministeri Stefan Wallin puoluehallituksen kokouksessa Helsingissä perjantaina.
Hallitus esitteli hiljakkoin tuoreen selvityksen kielilain soveltamisesta.
Tulokset ovat musertavia ruotsin kielen osalta.
-Valitettavasti ovat ongelmat samat kuin kolme vuotta sitten kun viimeksi raportoitiin. Siksi me olemme Ruotsinkielisessä eduskuntaryhmässä päättäneet keskustella tästä pääministerin kanssa ja minä olen tänä aamuna ilmoittanut hänelle tämän aikomuksemme, sanoi Wallin.
Hän painotti, että tarvitaan selkeitä kannanottoja hallitusjohdon taholta - muuten ei tule mitään muutosta."
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=39071
Nyt on siis uusi ryntäys maan korkeimman poliittisen johdon taivuttamiseksi rkp:lle mieluisaksi kun mennään pääministerin puheille.
Herääkin kysymys, että onko rkp:n ja folktingetin aikomus saada hyvää palvelua vai kelpaako huonollakin ruotsin kielellä saatu palvelu paremmin kuin suomeksi jota molemmat osapuolet parhaiten osaa?
"RKP menee pääministerille paremman kielipalvelun puolesta.
Ruotsinkielinen eduskuntaryhmä menee nyt pääministerin puheille parantaakseen viranomaisten kielipalvelua.
On esimerkiksi virkamiehiä joiden mielestä palvelua molemmilla kielillä ei tarvita.
Näin sanoi RKP:n puheenjohtaja, ministeri Stefan Wallin puoluehallituksen kokouksessa Helsingissä perjantaina.
Hallitus esitteli hiljakkoin tuoreen selvityksen kielilain soveltamisesta.
Tulokset ovat musertavia ruotsin kielen osalta.
-Valitettavasti ovat ongelmat samat kuin kolme vuotta sitten kun viimeksi raportoitiin. Siksi me olemme Ruotsinkielisessä eduskuntaryhmässä päättäneet keskustella tästä pääministerin kanssa ja minä olen tänä aamuna ilmoittanut hänelle tämän aikomuksemme, sanoi Wallin.
Hän painotti, että tarvitaan selkeitä kannanottoja hallitusjohdon taholta - muuten ei tule mitään muutosta."
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=39071
Vastaukset 6
Vanhimmat
Radio Vegassa panikoitiin eilen näin:
"Toimittaja: "Virkamiesten ruotsintaito on murskaavan huono.
Linda Karhinen(KOK): Tahtoa ei ole, ei ole tietoa kielilainsäädännöstä, työpaikkailmoituksissa ei vaadita ruotsin kieltä. Positiivista asennetta ruotsia kohtaan ei ole.
Toim: Miten on siellä suuressa puolueessa?
Steven Frostal(SDP): Poliittiset puolueet eivät ota vastuuta asiasta. Käytännössä puuttuu viranomaisten valvonta. Virkamiehet eivät noudata ohjeita. Pitäisi olla virkamies, joka vastaisi, että ruotsia tarjotaan.
Karhinen: Pitäisi olla kaksikielisyysministeri, koska suomenkieliset eivät joillakin alueilla saa palvelua omalla kielellään.
Wideroos: Vastuu kuuluu useille tahoille.Poliitikot säätävät lait ja heidän tulee katsoa, että niitä noudatetaan.
Karhinen: Mutta juuri poliitikot ottivat pois ylioppilaspakkoruotsin.
Wideroos: Niin, tulemme näkemään vielä kauhean tuloksen vielä!
Frostal: Ongelma on siinä, että virkamiehet eivät omasta aloitteestaan tarjoa palvelua ruotsiksi, vaan asiakkaan on kysyttävä.
Wideroos: Niin, vaikka kielilaissa nimenomaan virkamiehet käsketään antamaan omasta aloitteestaan ruotsipalvelua.Sitä ei noudateta.
Toim: Miten voidaan vain olla noudattamatta sitä, vaikka se on laki? Kielilakia voi olla noudattamatta? Eikö siitä pitäisi seurata jotain, rangaistus?
Wideroos: Ei ole rangaistuksia. Kielilain laiminlyönnistä ei seuraa sakkoja eikä vankilaa. On tultava selvä signaali ylemmältä poliittiselta taholta signaali, että on noudatettava, koska tämä asia seisoo myös hallituksen dokumenteissa. Eivät nämä kansliapäälliköt pahaa tahdo, kun eivät palvele ruotsiksi, mutta heillä ei vain ole sellaista kulttuuria, että kielilakia noudatettaisiin.
Karhinen: Ei ole tahtoa, heitä pitää kouluttaa.
Frostal:Suomessa virkamiehet noudattavat kyllä erittäin hyvin kaikkia muita heille annettuja ohjeita, noudattavat ihan pilkulleen ja tarkasti, paitsi kielilakia.Sitä ei noudateta.
Toimittaja: Pitäisikö olla pakotteita, että saataisiin noudattamaan?
Wideroos: Ei onnistu. Kyseessä on perustavanlaatuinen tahdon asia, pakotteet eivät auta.
Karhinen: Kielitiedot peruskoulun ja lukion tasolla parannettava, oli aivan kauhea virhe poistaa pakko-yo-ruotsi. Meidän on nyt todettava, että emme voi aina saada apua ylemmiltä tahoilta. Meidän on tehtävä itse jotain. Magman on mentävä suomenkielisiin kouluihin ja kerrottava, mitä mahdollisuuksia on saada ura hallinnossaa, jos vain oppii ruotsia. Kun meillä suomenruotsalaisilla on rahaa ja resursseja, miksi emme käytä niitä? Asenteita on muutettava koulussa, alimmalla tasolla.
Frostal: 100 vuoden ajan olemme keskustelleet ruotisn kielestä, sen eteen on koko ajan työskenneltävä, ruotsin kieli pysyy elossa vain sillä, standardiratkaisuja ei ole, on koko ajan etsittävä uusia keinoja ruotsin ylläpitämiseksi.
Toim: Kieliasiamies?
Karhinen: Kyllä.Minä ole jo aiemmin esittänyt, että pitää olla. Hyvä että Halonen nyt on ottanut esiin saman asian, minun ideani.
Toim: Wideroos sanoi, että suuret puolueiden johtajat eivät ole tulleet esiin sanomaan suomeksi, että tukevat kaksikielisyyttä. Miksi he eivät tee sitä? Heidän pitää.
Karhinen: Ovat he sanoneet, mutta emme ole kuulleet sitä TV:ssä ja radiossa, mutta vien viestin Kataiselle, että hän sanoisi.
Frostal: Kyllä he ovat sanoneet suomeksi kannattavansa kaksikielisyyttä, mutta suomenkielisessä mediassa katkaistaan aina pois sellaiset lausunnot, joissa suuret poliittiset johtajat sanovat tukevansa kaksikielisyyttä. Media ei tuo niitä esiin. Niitä ei huomioida. ne jätetään pois.
Wideroos: Kun suomesta tulee hallintokieli, häviää ruotsi.
Karhinen: Muutoksista huolimatta, on edelleen ihmiset siellä palvelupisteissä palvelemassa. Jos siellä ei istu ruotisnkielisiä, ei tule palvelua. Loppujen lopuksi siitä on kysymys, että onko olemassa ruotsia osaavia ihmisä palvelutiskin takana. Pitäisi itse asiassa saada uusi kaksikielisyysohjelma maahan, koska kaksikieliset perheet lisääntyvät (Nyt niitä on 42.000 äitiyspakkauksen tiedon mukaan, tulkin huomautus)
Wideroos: Ei. Ruotsi on olatva hallintokielenä. Koska kun organisaatio on suomenkielinen, se toimii suomeksi kaikista papereista alkaen.
Toim: Häviääkö ruotsi hallintokielenä?
Wideroos: Kyllä.
Karhinen: Ei, jos vain on ruotsia osaavia henkilöitä.
Toim: 80-luvulla kun tulin Suomeen, osattiin vähän ruotsia, ei juurikan englantia. Nyt osataan englantia enemmän, huonosti ruotsia.
Wideroos: Meidän tulisi osoittaa, puhumalla ruotsia, että olemme kaksikielinen maa.
Toim: Ruotsista tulleissa yrityksissä on myös huono ruotsinkielisyys, sen sijaan on englantia. Jos soittaa keskukseen ja valitsee ruotsinkielisen palvelun, saa odottaa kauhean kauan, englanniksi pääsee nopeammin palveltavaksi.
Frostal: Suurissa yrityksissä on usein suomen lippu ja englannin lippu, ei ruotsin lipun kuvaa.
Toim: Svenska folkskolans vännerien Christoffer Grönholm sanoi HBL:ssa, että SFP ei riitä puolustamaan ruotsia.
Wideroos: En ymmärtänyt ollenkaan, mitä hän kirjoitti. Olemme aina RKP:ssa toimineet muiden kanssa. Muidenkin kuin suomenruotsalaisten tulee nähdä ruotsin tärkeys.
Toim: Onko ruotsin kieli nyt toisen sorkokauden alaisena? Ensimmäinen sortokausi oli 30-luvulla.
Wideroos: Ei ole, vaikka jokaiselle ruotsipalvelustaan taistelevalle suomenruotsalaiselle on kyllä jokainen kerta katastrofi, kun hän ei saa palvelua.
Frostal: On kyse muukalaisvihasta, joka kohdistuu meihinkin.
Karhinen: Tämä on markkinojntikysymys. Meidän tule markkinoida ruotsin kieli oikein, niin ihmiset oppivat sitå, ja puhuvat mielellään.
Wideroos: Aivan, silloin pakkoruotsista ei tarvitsisi enää puhua!
varsinkin kun asutaan maassa jossa yli 90 prosentilla asukkaista on äidinkielenä suomi.
"Frostal: Ongelma on siinä, että virkamiehet eivät omasta aloitteestaan tarjoa palvelua ruotsiksi, vaan asiakkaan on kysyttävä."
Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa ei tällaista rekisteröintiä ole ollut 1930-luvun jälkeen.
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/4/3/w25655.php
kielen mukaan.
Niille jotka eivät syystä tai toisesta tekstiä ymmärrä teen pienen vapaan käännöksen.
On olemassa useita syitä minkä vuoksi valitaan että ei rekisteröidä tietoja yksityisen äidinkielestä tai etniseen ryhmään kuulumisesta. Yksityisyyden suoja on yksi painava syy. Monet niistä joita asia koskee ovat pakolaisia. Se on tärkeätä, että julkisesta rekisteristä ei voi tehdä yhteenvetoja tai saada tietoja joka voisi uhata heidän tai heidän omaistensa turvallisuutta.
"Det finns flera skäl till att man väljer att inte registrera uppgifter om enskildas modersmål eller etniska tillhörighet. Hänsynen till den personliga integriteten är ett viktigt skäl. Många av dem frågan berör är flyktingar. Det är angeläget att det ur allmänna register inte går att göra sammanställningar eller få ut uppgifter som kan hota deras eller deras anhörigas säkerhet.
http://www.riksdagen.se/webbnav/index.aspx?nid=101&bet=1991/92:59
Ei minua ainakaan!
Muita asioita joita tilastoidaan on m.m. asuinpaikka, sukupuoli, ikä, siviilisääty, kansalaisuus ja syntymävaltio.
Että silleen. Hah hah.
jo 1930-luvulla. Ruotsi on aina oikeassa.