Ruoskin juuri käsivarsiani ohuella ketjulla, sattui tietenkin, mutta jotenkin se tuntui hyvältä. Tämä lienee syntiä? Kuvittelen ainakin olevani uskossa, rukoilen omasta tahdostani Isö meidän rukoista, sekä omin sanoin.. Silti joskus tuntuu niin pahalta, että ei voi kuin itkeä ja joskus epäuskon iskiessä sorrun sitten tekemöön kaikenlaista tyhmää.. Kadun tekoani jo nyt, alkaessani kirjoittamaan en katunut.
Sattui
Noetuler
3207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jospa sen sijaan että miettisit mikä on syntiä, miettisit mikä on hyväksi sinulle itsellesi, ja mistä paha olosi johtuu, näistä asioista on hyvä päästä myös puhumaan jonkun toisen ihmisen kanssa, jos olet vielä kouluiässä suosittelen että uskaltaudut puhumaan asista vaikka terveyden hoitajan kanssa, hän on varmasti tavannut samanlaista käyttäytymistä aikaisemminkin ja osaa ainakin ohata sinut eteenpäin.
Älä turhaan kassaa itsellesi enää lisämurheita kristillisestä mytologiasta ja siitä mitä se tuomitsee tai suosii, usko voi toki tarjota voimavaroja selviytymiseen, mutta voi myös haudata syvemmälle.
En tunne taustaasi ja nykyisiä olosuhteitasi, joten en anna sen enempää ohjeita.
Jos olet aito ja rehellinen, luulen, että löydät arvokkaita neuvoja linkistä :
http://www.nic.fi/~jlindell
Itsensä vahingoittamisessa ei ole mitään pahaa, jos siitä saa nautintoa. Se ei ole keneltäkään muulta pois. Kukaan maan päällä ei voi minua tuomita itseään syntisemmäksi arpieni tähden!