Joka päivä saamme kuulla poliitikkojen suusta ettei Suomi saa ajaa itsekkäästi omaa etuaan EU:ssa,
ettemme menetä sitä kunnioitusta joka meillä tällä hetkellä on.
Kunnioitetaanko Suomea todella Eu:ssa. Kunnioitetaanko sellaista maata tai ihmistä joka aina antaa periksi.
Kunnioitetaanko nöyristelevää lammasta. Epäilenpä ettei. Palvelijaksi sellainen sopii muttei kumppaniksi.
Suomi käyttäytyy kuin alhainen palvelija Eu:ssa. Kaikesta itselle tärkeästä ollaan valmiit luopumaan kun isäntä vähänkään
ärähtää. Itseäasiassa Suomi luopuu omista eduistaa jo ennen ettei isännän tarvitse ärähtää ettei isännän 'kunnioitus' Suomea
vain vähene.
Ällöttää katsella TV:stä poliitikon pellejä jotka yrittävät kääntää Eu:n päätökset mukamas Suomen tavoitteiden täyttymisen esimerkeiksi.
Ehkä se menee läpi niihin kansalaisiin joiden älykkyys ja kengän numero ovat melko lähekkäin.
Suomen kunnioitus näkyy selvästi siinä ettei Suomeen mitään keskusvirastoa perusteta. Eikä esteenä ole pelkästään Italia vaan myös
EU:n virkamiehet ja päättäjät. Useammastakin suusta olen kuullut että Suomi on syrjäinen korpimaa jonne ei lähetä.
Suomi on EU:n Kainuu tai P-Karjala. Varsinkin kun meitä viedään kuin pässiä narussa.
Ja vielä väitetään että meidän on hyvä olla siellä missä päätetään. Kahvia tarjoilemassako? Eikö meidän olisi
parempi ottaa oma elämä omiin käsiin ja päättää itse asioista eikä aina odottaa että muut tekevät asiat meidän
puolesta. Uskon että suomalaisissakin on älykkäitä toimivia ihmisiä. Toki osa voi vetää kaljaa ja makkaraa samalla
kuin katsoo kauniita ja rohkeita. Eu alkaa yhä enemmän muistuttaa Neuvostoliittoa. Kansa äänestää ehdokkaita ja
oikeasti päätökset tehdään pienessä piirissä tuhansien kilometrien päässä, kasvottomina. Eiköhän historia ole monta
kertaa todistanut kuinka valta turmelee ja mitä enemmän valtaa sen turmeltuneemmaksi vallan käyttäjä/käyttäjät
tulevat. Neuvostoliitto kesti noin 70-80 vuotta, kuinka pitkään EU. Joutuvatko lapsemme tai lapsenlapsemme
taistelemaan sellaisten arvojen puolesta jota me pidämme itsestään selvyytenä kuten mm. ilmaisunvapaus.
ettemme menetä sitä kunnioitusta joka meillä tällä hetkellä on.
Kunnioitetaanko Suomea todella Eu:ssa. Kunnioitetaanko sellaista maata tai ihmistä joka aina antaa periksi.
Kunnioitetaanko nöyristelevää lammasta. Epäilenpä ettei. Palvelijaksi sellainen sopii muttei kumppaniksi.
Suomi käyttäytyy kuin alhainen palvelija Eu:ssa. Kaikesta itselle tärkeästä ollaan valmiit luopumaan kun isäntä vähänkään
ärähtää. Itseäasiassa Suomi luopuu omista eduistaa jo ennen ettei isännän tarvitse ärähtää ettei isännän 'kunnioitus' Suomea
vain vähene.
Ällöttää katsella TV:stä poliitikon pellejä jotka yrittävät kääntää Eu:n päätökset mukamas Suomen tavoitteiden täyttymisen esimerkeiksi.
Ehkä se menee läpi niihin kansalaisiin joiden älykkyys ja kengän numero ovat melko lähekkäin.
Suomen kunnioitus näkyy selvästi siinä ettei Suomeen mitään keskusvirastoa perusteta. Eikä esteenä ole pelkästään Italia vaan myös
EU:n virkamiehet ja päättäjät. Useammastakin suusta olen kuullut että Suomi on syrjäinen korpimaa jonne ei lähetä.
Suomi on EU:n Kainuu tai P-Karjala. Varsinkin kun meitä viedään kuin pässiä narussa.
Ja vielä väitetään että meidän on hyvä olla siellä missä päätetään. Kahvia tarjoilemassako? Eikö meidän olisi
parempi ottaa oma elämä omiin käsiin ja päättää itse asioista eikä aina odottaa että muut tekevät asiat meidän
puolesta. Uskon että suomalaisissakin on älykkäitä toimivia ihmisiä. Toki osa voi vetää kaljaa ja makkaraa samalla
kuin katsoo kauniita ja rohkeita. Eu alkaa yhä enemmän muistuttaa Neuvostoliittoa. Kansa äänestää ehdokkaita ja
oikeasti päätökset tehdään pienessä piirissä tuhansien kilometrien päässä, kasvottomina. Eiköhän historia ole monta
kertaa todistanut kuinka valta turmelee ja mitä enemmän valtaa sen turmeltuneemmaksi vallan käyttäjä/käyttäjät
tulevat. Neuvostoliitto kesti noin 70-80 vuotta, kuinka pitkään EU. Joutuvatko lapsemme tai lapsenlapsemme
taistelemaan sellaisten arvojen puolesta jota me pidämme itsestään selvyytenä kuten mm. ilmaisunvapaus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Koska poliitikot sitoivat maamme Euroneuvostoliittoon ja nyt eivät siis välitä eivätkä kykene Suomen etujen puolustamiseen, he lähettävät tykkänään perustelematonta muutaman sanan propagandaansa, kuten "Ei saa olla itsekäs", "ei saa eristäytyä" "Ei saa poimia rusinoita pullasta" "Pitää kantaa vastuuta".
Mallioppilaspolitiikka ei todellakaan ole tuottanut myönteistä tulosta. Kertakaikkisen vastustelematonta on ollut hirttäytyminen Saksan ja Ranskan etupyyteiden yksipuoliseen noudattamiseen.
"Tervetuloa maksajat" Otsikoi saksalainen lehti uutisoidessaan Suomen EU:hun liittymisestä.
Hullun Lipposen aikana Belgian pääministeri totesi Suomen olevan kaikkein liittovaltiomyönteisimpiä maita ollen valmis luovuttamaan asiansa kulttuuriaan myöten EU:n hoteisiin.
Kaikki "varteenotettavat" ehdokkaat vaaleissa ovat yhden ison Euroneuvostoliitto-kommuunin aatteen edustajia: mitään eroja ei ole tämän asian suhteen.
Ja lehdistö on puolestaan kuin Natsi-Saksassa: tuntuu kuin lukisi koko ajan yhtä ja samaa lehteä. Mitään eroja ei toimittajien mielipiteissä ole.
Toistaiseksi puolue-, raha- ja mediavallan liiton käytössä ovat ainoastaan kaikki mahdolliset lailliset keinot, joilla soraäänet pyritään vaientamaan ja kansa hyväksymään pysähtyneisyyden, vaihtoehdottomuuden sekä EU-kaappauksen.
Kansanvaltaista politiikkaa ei ole se, että on vain yksi hyväksytty paradigma (jos EU-nukit tietävät, mitä se tarkoittaa), vaan sitä että erilaisia näkemyksiä edustajineen ei vainottaisi (vainotkoon toki, jos olonsa siitä paranee).
Kirjassa "Vuonna 1984" on mielenkiintoinen kohta, jossa käsitellään vallanpitäjien suhtautumista toisinajattelijoiden johtajaan. Ylivaltiollisen totalitarismin orjakansa pakotetaan pilkkaamaan toisinajattelijoita. Tällainen on tilanne EU-Suomen nykytodellisuudessa. Vallassa on yksi ainoa Isoveli -puolue, ja isoveli valvoo väärinäänestäneitä, jos ylipäänsä mahdollistaa kansan "äänestämisen väärin", eli jotakin muuta kuin ylivaltio-totalitarismin puoluelaisia...