Pääministeri Paavo Lipposen hallitus
Hallitusohjelman lisäpöytäkirja 13.4.1995
Toimenpiteet valtion vuoden 1996 talousarviossa
Valtion vuoden 1996 talousarvio valmistellaan siten, että talousarvion loppusumma on noin 193 mrd mk. Tähän pääsemiseksi toteutetaan noin 10 mrd markan valtion menojen leikkaukset. Hallitus antaa toimintansa alettuaan ministeriöille tämän mukaiset budjettikehykset.
Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat:
- Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk.
- Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk.
- Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk.
- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).
- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.
- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.
- Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen.
- Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla.
- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.
- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).
- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.
- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.
Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.
- Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk.
- Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk.
- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.
- Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk.
Lisäksi jatketaan vuonna 1995 voimassaolevia yksivuotisia säästölakeja ja säästöpäätöksiä, joiden yhteisvaikutus on noin 12 mrd mk. Tämä merkitsee mm. vuoden 1996 alussa voimaantulevan aikuisten hammashuoltouudistuksen kumoamista. Toteutetaan alle kouluikäisten lasten päivähoito-oikeuden laajennus. Kotihoidon tukea ei laajenneta uusiin ikäryhmiin.
Kuntien valtionosuuksia leikataan 3,8 mrd mk vuonna 1996. Tämä merkitsee myös sitä, ettei valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusta eikä valtionosuuksien kustannustason tarkistusta tehdä. Leikkaukset tehdään hallinnonalojen valtionosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntien velvoitteita puretaan muuttamalla lasten kotihoidon tukijärjestelmää niin, että kuntien menot vähenevät 700 milj. mk.
Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuodeksi 1996. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan eläkemenoja säästävä, hallitusta tyydyttävä neuvotteluratkaisu, joka sisältää indeksin uudistuksen, voidaan indeksitarkistukset tehdä uudistetun indeksin edellyttämällä tavalla.
Eräät tässä päätettävät menojen leikkaukset edellyttävät vuoden 1995 talousarviossa hyväksyttyjen myöntämis- ja vastaavien valtuuksien jäädyttämistä kevään lisätalousarvion yhteydessä. Tämä koskee mm. elinkeinoelämän tukia ja kehitysyhteistyömenoja. Nämä toimenpiteet vähentävät valtion menoja 10 mrd mk vuonna 1996 ja alentavat kertautuessaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla valtion menoja edelleen 4 1/2 mrd mk vuoteen 1999 mennessä.
Jäljelle jäävistä 5 1/2 mrd markan menojen leikkauksista hallitus päättää 31.8.1995 mennessä.
--------------------------------------------------------------------------------
Hallitusohjelman lisäpöytäkirja 13.4.1995
Toimenpiteet valtion vuoden 1996 talousarviossa
Valtion vuoden 1996 talousarvio valmistellaan siten, että talousarvion loppusumma on noin 193 mrd mk. Tähän pääsemiseksi toteutetaan noin 10 mrd markan valtion menojen leikkaukset. Hallitus antaa toimintansa alettuaan ministeriöille tämän mukaiset budjettikehykset.
Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat:
- Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk.
- Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk.
- Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk.
- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).
- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.
- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.
- Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen.
- Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla.
- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.
- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).
- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.
- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.
Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.
- Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk.
- Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk.
- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.
- Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk.
Lisäksi jatketaan vuonna 1995 voimassaolevia yksivuotisia säästölakeja ja säästöpäätöksiä, joiden yhteisvaikutus on noin 12 mrd mk. Tämä merkitsee mm. vuoden 1996 alussa voimaantulevan aikuisten hammashuoltouudistuksen kumoamista. Toteutetaan alle kouluikäisten lasten päivähoito-oikeuden laajennus. Kotihoidon tukea ei laajenneta uusiin ikäryhmiin.
Kuntien valtionosuuksia leikataan 3,8 mrd mk vuonna 1996. Tämä merkitsee myös sitä, ettei valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusta eikä valtionosuuksien kustannustason tarkistusta tehdä. Leikkaukset tehdään hallinnonalojen valtionosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntien velvoitteita puretaan muuttamalla lasten kotihoidon tukijärjestelmää niin, että kuntien menot vähenevät 700 milj. mk.
Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuodeksi 1996. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan eläkemenoja säästävä, hallitusta tyydyttävä neuvotteluratkaisu, joka sisältää indeksin uudistuksen, voidaan indeksitarkistukset tehdä uudistetun indeksin edellyttämällä tavalla.
Eräät tässä päätettävät menojen leikkaukset edellyttävät vuoden 1995 talousarviossa hyväksyttyjen myöntämis- ja vastaavien valtuuksien jäädyttämistä kevään lisätalousarvion yhteydessä. Tämä koskee mm. elinkeinoelämän tukia ja kehitysyhteistyömenoja. Nämä toimenpiteet vähentävät valtion menoja 10 mrd mk vuonna 1996 ja alentavat kertautuessaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla valtion menoja edelleen 4 1/2 mrd mk vuoteen 1999 mennessä.
Jäljelle jäävistä 5 1/2 mrd markan menojen leikkauksista hallitus päättää 31.8.1995 mennessä.
--------------------------------------------------------------------------------
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuolloin oli pakko leikata, koska Esko Ahon omatekoinen lama oli saanut aikaan niin suuren valtionvelan, että sitä oli pakko päästä lyhentämään, jotta korkeakorkoisten lainojen tilalle voitiin ottaa matalakorkoisempia lainoja.
Ilman noita leikkauksia ei olisi millään päästy siihen kuntoon, että talous alkoi nousta myös kotimarkkinoilla ja kasvoi ennätyslukemiin jo Lipposen 2. hallituksen lopulla ja varsinkin vanhasen 1. hallituksen aikana.
Oli maailmanlaajuinen taantuma, jota Suomen osalta pahensi edellisen sinipunan tekemä rahamarkkinoiden hallittu vapauttaminen ja saman hallituksen usko loputtomaan talouskasvuun. Ilman rahamarkkinoiden hallitun vapauttamisen aihettamaa hallitsematonta kaaosta Suomi olisi selvinnyt siitäkin taantumasta hyvin.
Katainen ja Vanhanen,otetaan ulkomaista velkaa ja annetaan 800miljoonaa euroa islannille ja latvialle.
"Monet vertaavat innokkaasti nykytaantumaa 1990-luvun lamaan, joka oli suurelta osin itse aiheuttamamme ja kotikutoinen. Vertailulle ei ole mitään perusteita. Tärkein erottava tekijä on vaihtotase, joka 1990-luvulle tultaessa oli pitkään ollut alijäämäinen ja johti Suomen kansantalouden syvään nettovelkaantumiseen ulkomaille. Nyt vaihtotase on pitkään ollut ylijäämäinen ja kansantaloudella on nettosaatavia ulkomailta. Muut maat ovat siis velkaa meille.
Vaihtotaseylijäämän luomaa talouspoliittista liikkumavaraa ei ole juurikaan käsitelty viime viikkojen elvytyskeskustelussa. 1990-luvun laman syyt kannattaa kerrata taustaksi tämän päivän talouspolitiikalle.
Useat samanaikaiset syyt johtivat 1990-luvun syvään lamaan. Kustannuskilpailukyky oli pitkään rapautunut liian nopean työvoimakustannusten nousun takia. Vielä laman kynnyksellä 1990 kustannukset nousivat lähes 10 prosenttia, josta puolet oli palkkojen liukumaa, yritysten kilpailua työvoimasta. Toinen tekijä oli kansalaisten erittäin vahva ostovoima. Palkkojen nopea nousu toi sitä. VEROTUSTA KEVENNETTIIN Holkerin hallituksen toimesta melko reippaasti.
Rahamarkkinoiden loppukin säätely purettiin 1987, kun rahamarkkinoiden määrällisestä säätelystä luovuttiin ja annettiin korkojen määräytyä vapaasti. Valuuttamääräinen luotonotto vapautettiin. Kansalaisten patoutunut luoton kysyntä ryöpsähti taivaisiin luoden omalta osaltaan lisää ostovoimaa. Kaiken tämän lisäksi ostovoimaan vaikutti voimakkaasti parantunut vaihtosuhde, vientihintojen tuontihintoja nopeampi nousu. Kaikki nämä tekijät johtivat kulutusjuhlaan, ostovimmaan, josta Suomen Pankin silloinen pääjohtaja Rolf Kullberg lukuisia kertoja varotteli. Kulutusjuhla oli omalta osaltaan johtamassa vaihtotaseen alijäämän kasvuun ja kansanta-louden nopeaan velkaantumiseen ulkomaille.
Heikon kilpailukyvyn ja liiallisen yksityisen kulutuksen päälle kasaantui vielä muitakin tekijöitä, jotka johtivat lamaan. INVESTOINNIT suuntautuivat lähes yksinomaan KOTIMARKKINASEKTORILLE, avoimen vientisektorin investoinnit olivat vähäisiä. Viennin edellytykset eivät vahvistuneet, mutta kotimarkkinainvestoinnit lisäsivät edelleen vaihtotaseen alijäämää. Maailmanlaajuinen MATALASUHDANNE erityisesti METSÄTEOLLISUUDESSA vähensi suomalaisten tuotteiden vientiä. NEUVOSTOLIITON KAUPPA ROMAHTI.
Kaikki nämä seikat yhdessä ja samanaikaisesti johtivat vaihtotaseen rajuun heikkenemiseen ja KANSANTALOUDEN VELKAANTUMISEEN ULKOMAILLE. Niin rajuun, että sen rahoittaminen alkoi olla lähes mahdotonta, huolimatta lähes PILVIIN NOUSSEESTA KORKOTASOSTA SUOMESSA. Se tilanne, joka Islannissa vallitsee tällä hetkellä, oli Suomessa hyvin lähellä vuosina 1990-91. IMF kolkutteli ovella.
Lamasta selviydyttiin sitten aikanaan kovien koettelemusten kautta. Pehmeämpi ja yritystoiminnalle sekä työllisyydelle armollisempi sisäisen devalvaation tie ei kelvannut vientiyrityksille eikä vientialojen ammattiliitoille. AJAUDUTTIIN JÄTTILÄISDEVALVAATIOON ja sen seurauksena kymmenien tuhansien yritysten konkursseihin ja ennätystyöttömyyteen (500.000-600.000). Sosiaalinen turvaverkko piti, mutta johti myös valtiontalouden huimaan velkaantumiseen.
Laman jälkihoito loi uudenlaisen teollisen ja tuotannollisen rakenteen Suomeen ja myös vahvan kilpailukyvyn, nopean kasvun. Vaihtotase alkoi muuttua ylijäämäiseksi ja näin myös ulkomainen nettovelka sulaa. Vaihtotaseen ylijäämä on jatkunut jo toistakymmentä vuotta ja ulkomainen nettovelka on muuttunut nettosaataviksi. Valtionkin velkaantuminen on laskenut suhteellisilla mittareilla mitattuna yhdeksi EU-maiden parhaista."
Selviytyminen vaati silloiselta hallitukselta kovat toimet, jotta Suomi ei olisi mennyt ikäänkuin konkurssiin.
Vahvamarkka-Koiviston. Tämä Herra se ajoi Suomen ihan kotikutoiseen lamaan. "Vahvaa Markkaa" puolustettiin korkeilla koroilla ja vahvistamalla vielä markkaa poliittisin päätöksi Vahvamarkka-Koividton määräyksellä. Sitten sitä vahvaa markkaa alettiin tuolutamaan hillittömän korkeilla koroilla, joka oli myös Vahvamarkka-Koiviston määräys, ei markkinoiden sanelema.
Tämä tyhjensi yrityksien taseet, sen lisäksi että vahvan markan vuoksi monet yritykset ja yksityiset ottivat vahvamarkka-Koiviston kehotuksesta ulkomaista velkaa liikaa.