Sähköverkko ja siihen kytketyt laitteet tulee ymmärtää yhtenä sähköjärjestelmänä, jossa jokainen tuotantolaitos ja kuluttaja on mukana verkon tasapainotilassa. Sähköjärjestelmä vaatii varavoimaa, mikään järjestelmään liitetty yksittäinen tuotantotekniikka ei tule toimeen ilman sitä.
Niille, joiden päähän ei mahdu, että ydinvoimakin tarvitsee säätövoimaa, annan kehotuksen miettiä mitä tapahtuisi, jos ydinvoima olisi ainoa verkkoon sähköä tuottava menetelmä.
Ääritapauksessa kuluttaja voi olla osallisena verkon tasapainotilan saavuttamisessa. Silloin kuluttaja on ainakin osa sähköjärjestelmän varavoimaa, positiivista tai negatiivista.
Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, suurissa voimaloissa on myös ns. shuntti-(ohitus-)vastuksia, joiden avulla tehoa voidaan tarvittaessa erittäin nopeasti hetkellisesti hukata. Ne taitaa kuitenkin liittyä enemmän tai vähemmän vakaviin häiriötilanteisiin.
Niille, joiden päähän ei mahdu, että ydinvoimakin tarvitsee säätövoimaa, annan kehotuksen miettiä mitä tapahtuisi, jos ydinvoima olisi ainoa verkkoon sähköä tuottava menetelmä.
Ääritapauksessa kuluttaja voi olla osallisena verkon tasapainotilan saavuttamisessa. Silloin kuluttaja on ainakin osa sähköjärjestelmän varavoimaa, positiivista tai negatiivista.
Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, suurissa voimaloissa on myös ns. shuntti-(ohitus-)vastuksia, joiden avulla tehoa voidaan tarvittaessa erittäin nopeasti hetkellisesti hukata. Ne taitaa kuitenkin liittyä enemmän tai vähemmän vakaviin häiriötilanteisiin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuten kaikki sähköjärjestelmään liitetyt sähköntuotantolaitokset, myös tuulivoima tarvitsee säätövoimaa. Siinä on vain huomattava pari järkeenkäypää, todistettua seikkaa:
- tuulivoima vähentää muun (lähinnä hiilivoiman) käyttöä, koska sitähän se lähinnä korvaa. Nopeisiin säätöihin tarvitaan vesivoimaa tai luotettavat tuulisuusennusteet
- tuulivoima lisää säätöön käytettävää työtä. Tämä johtuu siitä, että tuulivoiman tuotanto vaihtelee, milloin suunnilleen kulutuksen tahdissa, milloin tasan päinvastaiseen suuntaan, ja tietenkin lähes laidasta laitaan, eli liki nollasta liki täyden kapasiteetin tehoon. Vaihtelut on sitä pienempiä, mitä laajemmalle alueelle tuulimyllyt on sijoitettu ("jossain tuulee aina").
Asiasta löytyy VTTn dokumentteja, mutta tarvitseeko näin selvää asiaa tuon kummemmin todistella? Jos kuitenkin tunnet itsesi epävarmaksi, kirjoita hakukoneeseen:
tuulivoima säätövoima site:vtt.fi
Vesivoimasta vielä sananen: pohjoismaisilla säätösähkömarkkinoilla vesivoima on kuumaa kamaa. Ei sitä kotosuomen käyttöönkään halvalla anneta.
Lipsautit aika tavallisen virheen, kun ei kuluttaja voi olla varavoimaa. Säätövoimana sen voi ymmärtää.
sekoitat taas varavoiman ja säätövoiman. 500-1000 MW sähkötehoa ei hoideta säädöllä vaan nopealla varavoimalla/reservillä.
tuotantolaitos joka luontaisesti ajaa ennalta määrättyä tehoa ennalta määrätyn ajosheeman mukaisesti ei tarvitse säätövoimaa. Säätövoimaa tarvitsee VERKKO/VERKON kulutus-tuotanto epätasapaino . Normaali olosuhteissa kulutus (jos tuulivoiman osuus ei ole liian hallitseva) on ainoa muuttuva parametri.
Jos ydinvoimalaitos tippuu pikasulun seurauksesta alas, verkko luontaisesti heilahtaa, (taajuus pienenee ja aikapoikkeama kasvaa). verkon hallinta on mitoitettu ns N-1 periaatteen mukaan eli se kestää/selviytyy yhden suuren tuottajan nopean poistumisen. Tässä tapauksessa suomen osalta se olisi Olkiluoto. Ruotsin osalta se olisi liene Ringhals vai oskari (en jaksa selvittää missä on suurin sähköteho). pohjolan verkon osalta eri maille on määritelty nopea reservi. en muista kuinka paljon se suomen osalta oli, luokkaa 200 MW.
Tuulivoiman osalta ,jos tuulen osuus kasvaa suureksi, tulee tuotannon ennustaminen entistä haasteellisemmaksi. Mitä laajempi verkko, enemmän kuluttajia sitä stabiilimmaksi se tulee tuotantohäiriöiden suhteen. siksi on hyvä pystyä saamaan aikaan yhteiseurooppalainen sähköverkko. Riskinä tietty on laajat verkkohäiriöt mitä on tapahtunut. Näihin voidaan varautua suunnittelemalla tarpeeksi redundanttisiasyöttöreittejä ja tarpeeksi nopeasti ylös ajettavaa reserviä.
mikä on shuntti-(ohitus)-vastus?
nyt se on sanottu jo kolme kertaa.
joka ei osaa muuta kuin hokea että sotket taas varavoiman ja säätövoiman, vaikka sanoisit mitä. Siis hän on täällä tänään.
olevan senkään vertaa sanottavaa.
kerroppas mitä tuolla tarkoitat.