FORTUMIN PALKKIOT JA SIPERIAN RISKIT
Kirjoittanut: Veikko Saksi 4.4.2009 klo 08.25
Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.
[03] Taloudelliset
[10] Venäjä
[21] Poliittiset
FORTUMIN PALKKIOT JA SIPERIAN RISKIT
- Miksi johdon palkan lisäksi kannustimia?
- Miksi toimitusjohtajalle ylimääräistä, että hän tekisi työnsä?
- Veronmaksajat haluavat tietää sähköhinnoittelusta
- Fortumin Siperia-riski 6 – 10 mrd. euroa
- Joko Siperia on alkanut opettaa?
- Siperiassakin kuluttajien rahat hupenevat
- Miksi Fortum olisi Venäjällä poikkeus?
- Venäjällä korruptiojärjestelmä toimii hyvin
- Fortum tukee Venäjän totalitarismin säilyttämistä
- Miksi Fortum lahjoittaa Venäjälle rahaa?
- Miten Fortum hoitaa venäläisen korruption?
- Onko Fortumin johto heräämässä Siperian riskeihin?
- Siperian analyysit veronmaksajienkin tutkittaviksi
- Ovatko veronmaksajat sopuisia maksajia ikuisesti?
Miksi johdon palkan lisäksi kannustimia?
Viime päivinä kotimaisen keskustelun keskiössä on tekstivisten lisäksi ollut Fortum ja sen palkkiojärjestelmät. Moni potkut saanut työntekijä kokee tilanteen sangen oudoksuttavaksi. Jollekin maksetaan miljoonia vuodessa siistin sisätyön tekemisestä ja vallan käyttämisestä, työntekijät laitetaan pihalle.
Johdon kannustinpalkkiot ovat sinänsä outoja hyvittelylisiä. Johdon palkka on sen vuoksi moninkertainen työntekijän palkkaan verrattuna, että häneltä vaaditaan enemmän osaamista. Sinänsä johtaja ei kanna riskiä, vaan johtajan toimista kantavat riskin omistajat. Fortumin tapauksessa aina viime kädessä veronmaksajat.
Jos johtaja ei esim. miljoonan euron vuosipalkasta huolimatta vielä ole motivoitunut huippusuorituksiin, on sellainen johtaja syytä pikaisesti vaihtaa. Ei hänen intressinsä ole yritys, vaan oma rikastuminen.
Jos huikeita kannustimia maksetaan, niitä pitää yhtä lailla maksaa koko henkilökunnalle, eikä vain ylimmälle johdolle. Tosin nykytavalla toteutuu Raamatun sana, että jolla on, sille annetaan ja jolla ei ole, siltä otetaan sekin pois, mikä hänellä on.
Miksi toimitusjohtajalle ylimääräistä, että hän tekisi työnsä?
Fortumin hallintorakenne on outo jäänne historiallisilta ajoilta, jolloin piti järjestää poliittisia palkitsemisvirkoja. Nyt näitä palkittavia tasoja on ainakin kaksi.
Toimitusjohtajalle maksetaan maltaita siitä, että hän suostuu tekemään työtään, jota tekemään hänet on valittu ja josta hän saa suuren palkan. Yksi positiivinen osa siitä työstä on järjestellä yhtiön asioita siten, että oman palkkion laskentaperusteet tulevat mahdollisimman positiivisiksi.
Veronmaksajat haluavat tietää sähköhinnoittelusta
Hallintoneuvoston jäsenille maksetaan mukavaa korvausta siitä, etteivät he pääse vaikuttamaan asioihin. Hallintoneuvoston rivijäsenen mukaan yhtiön johto ei edes kuuntele, mitä sanomista heillä olisi, saati miettisi, olisiko ehdotuksissa jotain itua.
Kansalaiset eli veronmaksajat haluavat palkkojen lisäksi tietää, miksi heidän sähkölaskunsa jatkuvasti nousevat. Moni asiaa selvittänyt on sanonut, että Fortum tahallisesti vääristää sähkön hinnoittelunsa voidakseen nostaa hintaa ja saadakseen lisää voittoa.
Ja niin johto näyttää ”kyvykkyytensä” ja on valmis hamuamaan suurimman mahdollisen palkkiokakun. Taitaa olla melkoisesti vikaa valvojissa ja valvottavissa.
Fortumin Siperia-riski 6 – 10 mrd. euroa
Fortumin toimitusjohtajan palkkameno, niin suhteeton kuin se onkin, on kuitenkin pieni ropo sen rinnalla, mitä riskejä tämä oivallisesta työstä erinomaisesti palkittu johto on ottanut.
Fortum osti Siperiasta TGC-10 –sähköntuotantolaitoksen. Laitoksesta esitetyt kuvat tosin oli otettu Murmanskissa sijaitsevasta laitoksesta, mutta ei kai se haittaa, kun Siperian laitos on vähintään yhtä ikivanha teknologialtaan?
Fortum on ilmoittanut olevansa vastuuntuntoinen yrityskansalainen. Miten se mahtaa tulla johdon palkkioiden, sähkön hinnoittelun tai Siperian investointien osalta esille?
Joko Siperia on alkanut opettaa?
Nyt nettisivuilla kerrotaan, että ”Fortum kykenee kohtaamaan rahoituskriisin asettamat haasteet. Fortumilla on vakaa asema tässä epävarmasssa tilanteessa, vaikka näkyvyys vuoden 2009 jälkeiseen aikaan onkin heikko.”
Tarkoittaako tämä sitä, että Siperia on jo alkanut pelottaa? Ei kai Fortum vuoden-parin negatiiviseen kauteen sorru? Mutta jos/kun Siperian järjettömän korkea ostohinta (kolmikertainen muihin tarjoajiin verrattuna) ja pakolliset investoinnit laitoksen saamiseksi nykyaikaiseksi otetaan huomioon, riski nouseekin 6 – 10 mrd. euron välille. Miten Fortum selviää tällaisesta kertarysäyksestä?
Siperiassakin kuluttajien rahat hupenevat
Toinen keskeinen kysymys on venäläisten kuluttajien talous. Ostovoima laskee. Maassa on ainakin 50 - 60 miljoonaa alle toimeentulominimin jäävää kansalaista. Tämä lukumäärä koko aika kasvaa, kun rahaa panostetaan armeijan kehittämiseen ihmisten kustannuksella.
Taloudellinen tilanne merkitsee sitä, että kysyntä laskee, sähkön hinta alenee ja venäläisten sähkönostajien kyky maksaa sähköstä heikkenee päivä päivältä. Yhä useampi jättää sähkölaskun maksamatta, kun ei ole rahaa.
Miten Fortumin TGC-10 aikoo tästä selvitä? Ostamalla lisää konkurssiin meneviä muita sähkölaitoksia? Sehän voisi olla kiinnostavaa, vaikka niistä maksaisikin kolminkertaisen hinnan. Mutta entä, kun Kreml ottaa sähkölaitokset hallintaan, kaikki laitokset pitäisi uusia ja asiakkailta edelleen puuttuisivat rahat?
Miksi Fortum olisi Venäjällä poikkeus?
Vastaus varmaankin on, ettei mitään hätää. Eihän Venäjä koskaan sorru, eikä sorra muiden maiden yrityksiä, ei ainakaan suomalaista Fortumia. Kummallista, että se on sortanut esim. Shelliä, BP:tä, Stockmania ja useampia muita yrityksiä.
Miksi Fortum olisi joku poikkeus, kun se vielä on strategisesti merkittävällä sektorilla eli energiantuottamisessa?
Venäjän oma sortuma voi olla lähellä, suunta on vahvasti alaspäin, eikä merkittäviä korjausliikkeitä ole nähty. Kun Venäjän silovikijohto katsoo ajankohtaiseksi, se ottaa sopivilla keinoilla TGC-10:n jälleen haltuunsa ja voi todeta netonneensa mukavan määrän miljardeja.
Venäjällä korruptiojärjestelmä toimii hyvin
Venäjällä ylimmän johdon palkkiojärjestelmä toimii aukottomasti ja kritiikittömästi, joten ”bonusten saajia” ei juurikaan tarvitse arvuutella.
Venäjällä kaikki merkittävät alat on siirretty Kremlin valvontaan ja rahastukseen. Jokaisella alalla on oma holding-yhtiö, jota johtaa luotettu siloviki.
On vaikea keksiä, miksi Venäjä pitemmän päälle jättäisi osan sähköalasta vieraisiin käsiin. Toki ensin kohteen annetaan maksaa kynnysrahat, korkea kauppahinta ja tehdä tarvittavat investoinnit. Sitten onkin jo omistuksen siirron vuoro.
Fortum tukee Venäjän totalitarismin säilyttämistä
Miten tämä on mahdollista? Läntinen maailma on tässä asiassa yhtä löperö kuin se oli II maailmansodan aikana. Ukrainassa annettiin 7 miljoonan ihmisen kuolla nälkään, eikä länsi tehnyt mitään.
Neuvostoliiton ja Saksan annettiin jakaa Eurooppa keskenään. Lopulta läntinen maailma liittoutui totalitaristisen ja omia kansalaisiaan joukoittain tuhonneen maan kanssa.
Valoa näkyy Euroopan neuvoston 25.01.2006 ja EU:n parlamentaarisen yleiskokouksen resoluution 02.04.2009 verran. Kuitenkin vielä osa unionin maista haraa sitä vastaan, että totalitaristisen kommunistihallinnon rikokset tulee tutkia.
Miksi Fortumkin lahjoittaa Venäjälle rahaa?
Tätä samaa haraa vastaan Fortumkin omalla toiminnallaan. Menemällä peräti Siperiaan saakka lahjoittamaan venäläisille rahaa, se kertoo, että suomalaiset ovat yhä hyväuskoisia hölmöjä, jotka voidaan laittaa edelleen vapaasti maksumiehiksi.
Suomi maksoi sotien vuoksi nykyrasitteeksi laskettuna 50 – 60 mrd. euron sotakorvaukset, jotka olivat noin 10 % sodan taloudellisesta kokonaisrasitteesta.
Miten Fortum hoitaa venäläisen korruption?
Venäjällä korruptio on suurempi kuin koskaan ennen. Se merkitsee sitä, ettei siellä voi tapahtua mitään merkittävää liiketoimea ilman korruptiota.
Kuinka paljon Fortum on maksanut Venäjälle korruptiorahana ja millä tavoin maksu on toteutettu? Siinä olisi tilintarkastajilla ja halintoneuvostolla tutkimista.
Nyt Fortum tarjoutuu antamaan venäläisille erinomaiset mahdollisuudet rahastaa suomalaisia veronmaksajia jälleen kerran. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa se varmastikin tuntuu kovasti positiiviselta venäläisistä päättäjistä. Mutta vähemmän mukavalta suomalaisista veronmaksajista.
Onko Fortumin johto heräämässä Siperian riskeihin?
Edelliseltä pohjalta syntyy kysymys, joko suomalaiset päättäjät ovat heräämässä Fortumin Siperian riskeihin? Joko yhtiön korkein operatiivinen johto on havainnut, että maksun ja tappion aika on lähestymässä ja uppottava suo pitää kiertää?
Senkö vuoksi hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ilmoittivat erostaan? Jääkö viime vuonna valittu hallintoneuvosto yksin vanhemmasta kaartista vastaamaan hankkeesta?
Vai aikooko yhtiön johto osallistua tulevien tappioiden maksamiseen palauttamalla vaikkapa 80 % ylipalkkioistaan? Jos etukäteen voidaan rahastaa syntyvästä tuloksesta, pitää olla aparaatti, jolla virheellisiksi osoittautuvat tuloskuvitelmat vaikuttavat takautuvaan maksujen palautukseen. Maksuthan ovat olleet eräänlaista ennakkolainaa.
Siperian analyysit veronmaksajienkin tutkittaviksi
Siperian hankkeen osalta kansalaisten tulisi vaatia kokonaisuudeessaan nähtäviksi Fortumin tekemät analyysit hankkeen poliittisista riskeistä, investointilaskelmat perusteluineen ja markkinaselvitykset. Ne voivat olla mielenkiintoista luettavaa ennen kaikkea perustelujen osalta.
Miten näissä analyyseissä kuvataan Venäjän poliittisen johdon toimintaperiaatteet, korruptio, suorittamat yritysvaltaukset, Jukosin laittaminen polvilleen – ja Fortumin kyky seliytyä ehjin nahoin tällaisessa hallintoilmastossa?
Ovatko veronmaksajat sopuisia maksajia ikuisesti?
Fortumin kokoisen yhtiön – veronmaksajien riskillä toimivan huippupalkkioita maksavan ja ylihintoja sähköstä perivän järjetelmän – tyypilliseen tapaan kyselyihin ja avoimiin kirjeisiin ei vastata. Olisihan se varmastikin hävettävää, jos hyttysen ininään suuren ja voimakkaan pitäisi jotenkin reagoida.
Suomalaisilta poliitikoilta opittu tapa vaieta ja kanonisoida asioita toimii hyvin. Kun todellinen kriisihetki Siperan hankkeen sortuessa iskee, vanhoista vakaista periaatteista voidaan hetken poiketa ja pyytää veronmaksajilta apua.
Mutta onneksi siitäkin tulee vain lyhytaikainen alaviite yhtiön historiaan. Ovathan suomalaiset veronmaksajat suosiollisia kantamaan yhteistä taakkaa riippumatta taakan rakentamisen järkevyydestä. – Vai ovatko ikuisesti?
Veikko Saksi
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1765&author=10
Taitaakin olla todellisuudessa Liliuksen ja Fagernäsin vapaaehtoisen eron taustalla tämä syy.
Eiväthän nyt muuten noinkin ahneet ryöstäjät viitsisi luopua hyvistä saalistuspaikoistaan !
Kirjoittanut: Veikko Saksi 4.4.2009 klo 08.25
Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.
[03] Taloudelliset
[10] Venäjä
[21] Poliittiset
FORTUMIN PALKKIOT JA SIPERIAN RISKIT
- Miksi johdon palkan lisäksi kannustimia?
- Miksi toimitusjohtajalle ylimääräistä, että hän tekisi työnsä?
- Veronmaksajat haluavat tietää sähköhinnoittelusta
- Fortumin Siperia-riski 6 – 10 mrd. euroa
- Joko Siperia on alkanut opettaa?
- Siperiassakin kuluttajien rahat hupenevat
- Miksi Fortum olisi Venäjällä poikkeus?
- Venäjällä korruptiojärjestelmä toimii hyvin
- Fortum tukee Venäjän totalitarismin säilyttämistä
- Miksi Fortum lahjoittaa Venäjälle rahaa?
- Miten Fortum hoitaa venäläisen korruption?
- Onko Fortumin johto heräämässä Siperian riskeihin?
- Siperian analyysit veronmaksajienkin tutkittaviksi
- Ovatko veronmaksajat sopuisia maksajia ikuisesti?
Miksi johdon palkan lisäksi kannustimia?
Viime päivinä kotimaisen keskustelun keskiössä on tekstivisten lisäksi ollut Fortum ja sen palkkiojärjestelmät. Moni potkut saanut työntekijä kokee tilanteen sangen oudoksuttavaksi. Jollekin maksetaan miljoonia vuodessa siistin sisätyön tekemisestä ja vallan käyttämisestä, työntekijät laitetaan pihalle.
Johdon kannustinpalkkiot ovat sinänsä outoja hyvittelylisiä. Johdon palkka on sen vuoksi moninkertainen työntekijän palkkaan verrattuna, että häneltä vaaditaan enemmän osaamista. Sinänsä johtaja ei kanna riskiä, vaan johtajan toimista kantavat riskin omistajat. Fortumin tapauksessa aina viime kädessä veronmaksajat.
Jos johtaja ei esim. miljoonan euron vuosipalkasta huolimatta vielä ole motivoitunut huippusuorituksiin, on sellainen johtaja syytä pikaisesti vaihtaa. Ei hänen intressinsä ole yritys, vaan oma rikastuminen.
Jos huikeita kannustimia maksetaan, niitä pitää yhtä lailla maksaa koko henkilökunnalle, eikä vain ylimmälle johdolle. Tosin nykytavalla toteutuu Raamatun sana, että jolla on, sille annetaan ja jolla ei ole, siltä otetaan sekin pois, mikä hänellä on.
Miksi toimitusjohtajalle ylimääräistä, että hän tekisi työnsä?
Fortumin hallintorakenne on outo jäänne historiallisilta ajoilta, jolloin piti järjestää poliittisia palkitsemisvirkoja. Nyt näitä palkittavia tasoja on ainakin kaksi.
Toimitusjohtajalle maksetaan maltaita siitä, että hän suostuu tekemään työtään, jota tekemään hänet on valittu ja josta hän saa suuren palkan. Yksi positiivinen osa siitä työstä on järjestellä yhtiön asioita siten, että oman palkkion laskentaperusteet tulevat mahdollisimman positiivisiksi.
Veronmaksajat haluavat tietää sähköhinnoittelusta
Hallintoneuvoston jäsenille maksetaan mukavaa korvausta siitä, etteivät he pääse vaikuttamaan asioihin. Hallintoneuvoston rivijäsenen mukaan yhtiön johto ei edes kuuntele, mitä sanomista heillä olisi, saati miettisi, olisiko ehdotuksissa jotain itua.
Kansalaiset eli veronmaksajat haluavat palkkojen lisäksi tietää, miksi heidän sähkölaskunsa jatkuvasti nousevat. Moni asiaa selvittänyt on sanonut, että Fortum tahallisesti vääristää sähkön hinnoittelunsa voidakseen nostaa hintaa ja saadakseen lisää voittoa.
Ja niin johto näyttää ”kyvykkyytensä” ja on valmis hamuamaan suurimman mahdollisen palkkiokakun. Taitaa olla melkoisesti vikaa valvojissa ja valvottavissa.
Fortumin Siperia-riski 6 – 10 mrd. euroa
Fortumin toimitusjohtajan palkkameno, niin suhteeton kuin se onkin, on kuitenkin pieni ropo sen rinnalla, mitä riskejä tämä oivallisesta työstä erinomaisesti palkittu johto on ottanut.
Fortum osti Siperiasta TGC-10 –sähköntuotantolaitoksen. Laitoksesta esitetyt kuvat tosin oli otettu Murmanskissa sijaitsevasta laitoksesta, mutta ei kai se haittaa, kun Siperian laitos on vähintään yhtä ikivanha teknologialtaan?
Fortum on ilmoittanut olevansa vastuuntuntoinen yrityskansalainen. Miten se mahtaa tulla johdon palkkioiden, sähkön hinnoittelun tai Siperian investointien osalta esille?
Joko Siperia on alkanut opettaa?
Nyt nettisivuilla kerrotaan, että ”Fortum kykenee kohtaamaan rahoituskriisin asettamat haasteet. Fortumilla on vakaa asema tässä epävarmasssa tilanteessa, vaikka näkyvyys vuoden 2009 jälkeiseen aikaan onkin heikko.”
Tarkoittaako tämä sitä, että Siperia on jo alkanut pelottaa? Ei kai Fortum vuoden-parin negatiiviseen kauteen sorru? Mutta jos/kun Siperian järjettömän korkea ostohinta (kolmikertainen muihin tarjoajiin verrattuna) ja pakolliset investoinnit laitoksen saamiseksi nykyaikaiseksi otetaan huomioon, riski nouseekin 6 – 10 mrd. euron välille. Miten Fortum selviää tällaisesta kertarysäyksestä?
Siperiassakin kuluttajien rahat hupenevat
Toinen keskeinen kysymys on venäläisten kuluttajien talous. Ostovoima laskee. Maassa on ainakin 50 - 60 miljoonaa alle toimeentulominimin jäävää kansalaista. Tämä lukumäärä koko aika kasvaa, kun rahaa panostetaan armeijan kehittämiseen ihmisten kustannuksella.
Taloudellinen tilanne merkitsee sitä, että kysyntä laskee, sähkön hinta alenee ja venäläisten sähkönostajien kyky maksaa sähköstä heikkenee päivä päivältä. Yhä useampi jättää sähkölaskun maksamatta, kun ei ole rahaa.
Miten Fortumin TGC-10 aikoo tästä selvitä? Ostamalla lisää konkurssiin meneviä muita sähkölaitoksia? Sehän voisi olla kiinnostavaa, vaikka niistä maksaisikin kolminkertaisen hinnan. Mutta entä, kun Kreml ottaa sähkölaitokset hallintaan, kaikki laitokset pitäisi uusia ja asiakkailta edelleen puuttuisivat rahat?
Miksi Fortum olisi Venäjällä poikkeus?
Vastaus varmaankin on, ettei mitään hätää. Eihän Venäjä koskaan sorru, eikä sorra muiden maiden yrityksiä, ei ainakaan suomalaista Fortumia. Kummallista, että se on sortanut esim. Shelliä, BP:tä, Stockmania ja useampia muita yrityksiä.
Miksi Fortum olisi joku poikkeus, kun se vielä on strategisesti merkittävällä sektorilla eli energiantuottamisessa?
Venäjän oma sortuma voi olla lähellä, suunta on vahvasti alaspäin, eikä merkittäviä korjausliikkeitä ole nähty. Kun Venäjän silovikijohto katsoo ajankohtaiseksi, se ottaa sopivilla keinoilla TGC-10:n jälleen haltuunsa ja voi todeta netonneensa mukavan määrän miljardeja.
Venäjällä korruptiojärjestelmä toimii hyvin
Venäjällä ylimmän johdon palkkiojärjestelmä toimii aukottomasti ja kritiikittömästi, joten ”bonusten saajia” ei juurikaan tarvitse arvuutella.
Venäjällä kaikki merkittävät alat on siirretty Kremlin valvontaan ja rahastukseen. Jokaisella alalla on oma holding-yhtiö, jota johtaa luotettu siloviki.
On vaikea keksiä, miksi Venäjä pitemmän päälle jättäisi osan sähköalasta vieraisiin käsiin. Toki ensin kohteen annetaan maksaa kynnysrahat, korkea kauppahinta ja tehdä tarvittavat investoinnit. Sitten onkin jo omistuksen siirron vuoro.
Fortum tukee Venäjän totalitarismin säilyttämistä
Miten tämä on mahdollista? Läntinen maailma on tässä asiassa yhtä löperö kuin se oli II maailmansodan aikana. Ukrainassa annettiin 7 miljoonan ihmisen kuolla nälkään, eikä länsi tehnyt mitään.
Neuvostoliiton ja Saksan annettiin jakaa Eurooppa keskenään. Lopulta läntinen maailma liittoutui totalitaristisen ja omia kansalaisiaan joukoittain tuhonneen maan kanssa.
Valoa näkyy Euroopan neuvoston 25.01.2006 ja EU:n parlamentaarisen yleiskokouksen resoluution 02.04.2009 verran. Kuitenkin vielä osa unionin maista haraa sitä vastaan, että totalitaristisen kommunistihallinnon rikokset tulee tutkia.
Miksi Fortumkin lahjoittaa Venäjälle rahaa?
Tätä samaa haraa vastaan Fortumkin omalla toiminnallaan. Menemällä peräti Siperiaan saakka lahjoittamaan venäläisille rahaa, se kertoo, että suomalaiset ovat yhä hyväuskoisia hölmöjä, jotka voidaan laittaa edelleen vapaasti maksumiehiksi.
Suomi maksoi sotien vuoksi nykyrasitteeksi laskettuna 50 – 60 mrd. euron sotakorvaukset, jotka olivat noin 10 % sodan taloudellisesta kokonaisrasitteesta.
Miten Fortum hoitaa venäläisen korruption?
Venäjällä korruptio on suurempi kuin koskaan ennen. Se merkitsee sitä, ettei siellä voi tapahtua mitään merkittävää liiketoimea ilman korruptiota.
Kuinka paljon Fortum on maksanut Venäjälle korruptiorahana ja millä tavoin maksu on toteutettu? Siinä olisi tilintarkastajilla ja halintoneuvostolla tutkimista.
Nyt Fortum tarjoutuu antamaan venäläisille erinomaiset mahdollisuudet rahastaa suomalaisia veronmaksajia jälleen kerran. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa se varmastikin tuntuu kovasti positiiviselta venäläisistä päättäjistä. Mutta vähemmän mukavalta suomalaisista veronmaksajista.
Onko Fortumin johto heräämässä Siperian riskeihin?
Edelliseltä pohjalta syntyy kysymys, joko suomalaiset päättäjät ovat heräämässä Fortumin Siperian riskeihin? Joko yhtiön korkein operatiivinen johto on havainnut, että maksun ja tappion aika on lähestymässä ja uppottava suo pitää kiertää?
Senkö vuoksi hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ilmoittivat erostaan? Jääkö viime vuonna valittu hallintoneuvosto yksin vanhemmasta kaartista vastaamaan hankkeesta?
Vai aikooko yhtiön johto osallistua tulevien tappioiden maksamiseen palauttamalla vaikkapa 80 % ylipalkkioistaan? Jos etukäteen voidaan rahastaa syntyvästä tuloksesta, pitää olla aparaatti, jolla virheellisiksi osoittautuvat tuloskuvitelmat vaikuttavat takautuvaan maksujen palautukseen. Maksuthan ovat olleet eräänlaista ennakkolainaa.
Siperian analyysit veronmaksajienkin tutkittaviksi
Siperian hankkeen osalta kansalaisten tulisi vaatia kokonaisuudeessaan nähtäviksi Fortumin tekemät analyysit hankkeen poliittisista riskeistä, investointilaskelmat perusteluineen ja markkinaselvitykset. Ne voivat olla mielenkiintoista luettavaa ennen kaikkea perustelujen osalta.
Miten näissä analyyseissä kuvataan Venäjän poliittisen johdon toimintaperiaatteet, korruptio, suorittamat yritysvaltaukset, Jukosin laittaminen polvilleen – ja Fortumin kyky seliytyä ehjin nahoin tällaisessa hallintoilmastossa?
Ovatko veronmaksajat sopuisia maksajia ikuisesti?
Fortumin kokoisen yhtiön – veronmaksajien riskillä toimivan huippupalkkioita maksavan ja ylihintoja sähköstä perivän järjetelmän – tyypilliseen tapaan kyselyihin ja avoimiin kirjeisiin ei vastata. Olisihan se varmastikin hävettävää, jos hyttysen ininään suuren ja voimakkaan pitäisi jotenkin reagoida.
Suomalaisilta poliitikoilta opittu tapa vaieta ja kanonisoida asioita toimii hyvin. Kun todellinen kriisihetki Siperan hankkeen sortuessa iskee, vanhoista vakaista periaatteista voidaan hetken poiketa ja pyytää veronmaksajilta apua.
Mutta onneksi siitäkin tulee vain lyhytaikainen alaviite yhtiön historiaan. Ovathan suomalaiset veronmaksajat suosiollisia kantamaan yhteistä taakkaa riippumatta taakan rakentamisen järkevyydestä. – Vai ovatko ikuisesti?
Veikko Saksi
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1765&author=10
Taitaakin olla todellisuudessa Liliuksen ja Fagernäsin vapaaehtoisen eron taustalla tämä syy.
Eiväthän nyt muuten noinkin ahneet ryöstäjät viitsisi luopua hyvistä saalistuspaikoistaan !
Vastaukset 4
Vanhimmat
Stora - Enso lähti aikoinaan Kanadaan ja USA:han vuolemaan puuveitsellä kultaa.
Tarkoitus oli pureutua volyymiltään suuriin Pohjois-Amerikan paperimarkkinoihin sisältä päin.
Puhtaasti humanisti-ekonomisti-bisnes-linjan koulutuksen saaneet humanisti-sosiologi-hoopot eivät ymmärtäneet , että mihin paskaan he upottivat rahansa.
Härmälän porukka osti kourallisen täystuhon partaalla olevia ikivanhoja , ruosteisia , tehtaanrotteloita moninkertaisella ylihinnalla .
Lisäksi näiden rotteloiden omistajajohtajat tekivät superraskaat eläkejärjestelyn Stora - Enson piikkiin .
Paperiala on aina ollut amerikoissa asliarvostettu hanttibisnes . Härmälä et co. eivät edes tajunneet menneensä raskaasti retkuun .
No Kanada opettaa ! Noin 6 miljardia euroa kankkulan kaivoon . Enso oli konkurssin partaalla pakko myydä ruotsalaisille . Ja Enson kunnostamat rottelot myytiin paniikissa alihintaan takaisin amerikkalaisille . Nyt ne tuottavat voittoa halvan dollarin ansiosta , vaikka ovatkin Aatamin aikuisia rautalankavirityksiä edelleenkin .
Lilius ja Fagernäs tekivät täsmälleen samat pöljyydet Uralin takana . Lasku on vain nyt jopa kaksinkertainen. Sen maksavat taas kerran veronmaksajat , ellei sittenm Fortumkin mene Länsi-Euroopan kapitalisteille suureen alihintaan .
Lilius ja Fagernäs ovat ajaneet Fortumin tosi pahaan kuseen ! Rotat livistivät uppoavasta laivasta hyvissä ajoissa !
TULOS : Pekkarinen , Häkämies , Vanhanen , Lilius ja Fagernäs vaan valtakunnan oikeuteen .
Kyllä tästä syntyy sellainen soppa ! Oikea 2000 - luvun Stora - WALCO !
Fortumin alkuperäiset optionikkarit vaan myöskin valtakunnanoikeuteen !
ei liene epäselvää etteikö Soneran Saksan seikkailut olisi olleet samaa maata. Kuten historiasta tiedetään, on valta niillä, joilla on rahajärjestelmä hallussa. Ne voivat myös säätää lait ja toimia esirippujen takana - Suomen vahingoksi. Sitten tarvitaan vain muutamia puppetteja, joita vedetään narusta ja näytelmä voi jatkua
Sinikka Mönkäre , Erkki Tuomioja , Antti Kalliomäki , Esko Aho , Bjarne Kallis ym. pienemmät syntisäkit !
Ovat nyt vain NÄMÄ VALTIOTAMME ROKOTTANEET ROTAT HILJAA KOLOISSAAN ! ?
Löytyvätkö valtio-omistajan vastuunpakoilijat?
Kyllä ne löytyvät aina, ennemmin tai myöhemmin.
Kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk) on ne ansiokkaasti paljastanut kaikelle kansalle kolumnissaan pohjois-suomalaisessa lehdessä. Hän on kertonut, että Fortumin johtajien, mm. silloisen ministeri Sinikka Mönkäreen aviomiehen jättioptiot päätettiin kahden edellisen hallituksen aikana 1998 - 2002.
Kansalaisten tunteet ovat täysin ymmärrettäviä.
Kukaan ei omalla työpanoksellaan ole ansainnut näitä jättioptioita.
Ministeri Mönkäre on ollut eri mieltä ainakin aviomiehensä suhteen. Eduskunnan talousvaliokunta on perustellisesti selvittänyt optioiden syntyhistorian.
Optioista päätettiin ministereiden Antti Kalliomäki /sdp, Erkki Tuomioja /sdp ja SINIKKA MÖNKÄRE /sdp toimesta.
Ministeri Mönkäreen aviomies eli hän itse on yksi "sammonryöstön" edunsaajista.
Näin toimii köyhän kansan sdp-edustaja.
Optioiden myöntämiseen johtaneet periaatteet hyväksyttiin silloisissa hallituksissa yksimielisesti. Sauli Niinistö (kok), Suvi-Anne Siimes ja Martti Korhonen /vas) olivat holtittomien optioiden takuumiehiä. Näin toimii oikeisto ja vasemmisto hyvässä yhteisymmärryksessä kun henkilökohtaisista taloudellisista eduista on kysymys. Härskeintä tässä on ollut ministeri Mönkäreen toiminta, jossa hänen aviomiehensä on ollut suoraan edunsaajana, eli käytännössä hän itse. Mönkäre on toteuttanut hyvää sosiaalidemokraattista periaatetta; "Älkää tehkö niinkuin minä teen vaan tehkää niinkuin minä puhun" ja (luottavaiset?) kansalaiset uskovat ja maksavat.
Näin toimii valepuvussa kunnon sdp-johtaja. Kansalaiset kysyvät missä asemassa ex. ministeri Mönkäre tällä hetkellä toimii?
Simplicus Justitia
Jos nämä TGC-10 bisnekset menevät mönkään, on nämä tähän mennessä maksetut optiot yms. pikkurahoja.
Ja optiot on kaluttu puhki aikaa sitten, kukas on päättänyt sen sijaan tuoreemmista ajankohtaisemmista osakepalkkiosysteemistä, ei ainakaan em. alkupään päättäjät?