Fondmakten igen

Trotjänare

Tryggve Söderling muistuttaa Hbl:ssa, että suomenruotsalaiset rahastot ja säätiöt eivät ole demokratian tai julkisen keskustelun piirissä:

"Fondernas demokratiproblem är att inte ens SFP har insyn i processen (inte ens i sin egen fond, Svenska kulturfonden) när de fattar beslut om väldiga projekt (papper, peppar, magma, musikhus osv). Offentlig debatt kring de stora besluten, tack."

Salamyhkäisyyden voi havaita kuka tahansa, mutta harva ruotsinkielinen sanoo sen ääneen. Ilmeisesti Söderlingin edustama taho jää rahanjaossa muutenkin ilman.

13

432

    Vastaukset 13

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • paikkansa?

      Väitetään, että surusäätiöiden varoja oltaisiin siirtämässä emämaa Ruotsiin, jos tilanne muuttuu.

      Siis jos on vaara, että varoja käytetttäisiin suomalaisten hyväksi.

      • paikkaansa.

        Sekin on vaan Aurorankadun puppugeneraattorin tuotoksia.


      • ...se uhka on hypoteettinen. Kyse on siitä että jokaisen yhdistyksen, säätiön ja osakeyhtiön säännöissä tulee olla säädös mitä sen jäljelle jäävillä varoilla tulee tehdä jos yhdistys / säätiö / osakeyhtiö purkautuu tai lakkaa toimimasta.

        Svenska Kulturfondenin säännöissä lienee pykälä jossa määrätään että jos säätiö puretaan tai lakkautetaan niin jäljelle jäävät varat siirretään Ruotsiin.

        Huomatkaa että SK:n säännöt juontavat yli 100 vuoden takaa autonomian ajalta.
        Säätiön pesämuna on varat jotka kansalaiskeräyksellä kerättiin ruotsinkielisen puolueen perustamiseksi ja ylimääräiset rahat säätiöitiin ja sijoitettiin peri vuotta aiemmin perustetun Svenska Litteratursällskapetin siipien alle suojaan nimenomaan siitä syystä että ne olisivat silloisilta päättäjiltä turvassa. Silloin elettiin erittäin levottomia ja vahvan venäläistämisen aikoja.
        Sittemmin vaatimattomasta alkupääomasta on testamenttien ja lahjoitusten sekä taitavan varainhoidon kautta kasvanut valtava omaisuus jonka tuotto säätiön sääntöjä noudattaen käytetään Suomen ruotsinkielisen kulttuurin hyväksi. SK kostuu yhteensä n.400 erillisestä rahastosta ja sen omistaa sekä sitä hallinnoi Svenska Litteratursällskapet. SK:n luottamiselimet nimittää RKP. RKP saa myös joka vuosi säännöllisesti 4 % Kulturfondenin tuotosta.

        Kyseinen määräys siis löytyy nimenomaan Svenska Kulturfondenin säännöistä. Ruotsinkielisten hallinnoimia säätiöitä on toki paljon muitakin.


      • " Siis jos on vaara, että varoja käytetttäisiin suomalaisten hyväksi. "

        Säätiöiden tuotto käytetään kokonaisuudessaan suomalaisten hyväksi mutta Kulturfonden tukee sääntöjensä mukaan nimenomaan Suomen ruotsinkielistä kulttuuria. Puhtaasti suomenkielisen kulttuurin tukeminen olisi sääntöjen vastaista.
        Säätiöiden tuella pystytään kuitenkin tuottamaan m.m. paljon kaksikielistä kulttuuria, kaksikielistä materiaalia y.m. toimintaa yli kielirajojen.

        http://www.kulturfonden.fi/om/


      • pikku ankdam
        Ankdam kirjoitti:

        ...se uhka on hypoteettinen. Kyse on siitä että jokaisen yhdistyksen, säätiön ja osakeyhtiön säännöissä tulee olla säädös mitä sen jäljelle jäävillä varoilla tulee tehdä jos yhdistys / säätiö / osakeyhtiö purkautuu tai lakkaa toimimasta.

        Svenska Kulturfondenin säännöissä lienee pykälä jossa määrätään että jos säätiö puretaan tai lakkautetaan niin jäljelle jäävät varat siirretään Ruotsiin.

        Huomatkaa että SK:n säännöt juontavat yli 100 vuoden takaa autonomian ajalta.
        Säätiön pesämuna on varat jotka kansalaiskeräyksellä kerättiin ruotsinkielisen puolueen perustamiseksi ja ylimääräiset rahat säätiöitiin ja sijoitettiin peri vuotta aiemmin perustetun Svenska Litteratursällskapetin siipien alle suojaan nimenomaan siitä syystä että ne olisivat silloisilta päättäjiltä turvassa. Silloin elettiin erittäin levottomia ja vahvan venäläistämisen aikoja.
        Sittemmin vaatimattomasta alkupääomasta on testamenttien ja lahjoitusten sekä taitavan varainhoidon kautta kasvanut valtava omaisuus jonka tuotto säätiön sääntöjä noudattaen käytetään Suomen ruotsinkielisen kulttuurin hyväksi. SK kostuu yhteensä n.400 erillisestä rahastosta ja sen omistaa sekä sitä hallinnoi Svenska Litteratursällskapet. SK:n luottamiselimet nimittää RKP. RKP saa myös joka vuosi säännöllisesti 4 % Kulturfondenin tuotosta.

        Kyseinen määräys siis löytyy nimenomaan Svenska Kulturfondenin säännöistä. Ruotsinkielisten hallinnoimia säätiöitä on toki paljon muitakin.

        Selittää täällä niin tosissaan ja vakavissaan ruotsalaisten kierouksia.

        Kerroppas ankdam, miksi ruotsalainen väki ei satojen vuosien aikana ole oppinut suomea edes sitä vertaa, ettei jokaisen suomenkielisen tarvitsisi kaikilla koulutusasteilla vääntää sitä pakkoruotsia kalloonsa? Laki kai lähtee siitä, että näille hurriummikkopoloisille pitää muiden puhua heidän kieltään kun eivät muuten selviä yhteiskunnassa?

        Mamumannekiini Hetemaj oppi parissa vuodessa suomen jopa niin hyvin, että osaa haukkua enemmistösuomalaisia aivan ymmärrettävästi ja vaatia heiltä ruotsin osaamista.


      • pikku ankdam kirjoitti:

        Selittää täällä niin tosissaan ja vakavissaan ruotsalaisten kierouksia.

        Kerroppas ankdam, miksi ruotsalainen väki ei satojen vuosien aikana ole oppinut suomea edes sitä vertaa, ettei jokaisen suomenkielisen tarvitsisi kaikilla koulutusasteilla vääntää sitä pakkoruotsia kalloonsa? Laki kai lähtee siitä, että näille hurriummikkopoloisille pitää muiden puhua heidän kieltään kun eivät muuten selviä yhteiskunnassa?

        Mamumannekiini Hetemaj oppi parissa vuodessa suomen jopa niin hyvin, että osaa haukkua enemmistösuomalaisia aivan ymmärrettävästi ja vaatia heiltä ruotsin osaamista.

        .. että sinunkin olisi hyvä osata molempia kotimaisia kieliä koska minäkin osaan.
        Niin kauan kun minä osaan molempia kotimaisia ja sinä et niin minä olen paremmassa asemassa.

        Ei ketään voi vaatia luopumaan omasta kielestään jonkun toisen kielen hyväksi. Minä olen opiskellut suomea läpi koko kouluaikani, aina ensimmäiseltä luokalta lähtien - PAAALJON enemmän kuin sinä ruotsia.


      • ella4
        Ankdam kirjoitti:

        .. että sinunkin olisi hyvä osata molempia kotimaisia kieliä koska minäkin osaan.
        Niin kauan kun minä osaan molempia kotimaisia ja sinä et niin minä olen paremmassa asemassa.

        Ei ketään voi vaatia luopumaan omasta kielestään jonkun toisen kielen hyväksi. Minä olen opiskellut suomea läpi koko kouluaikani, aina ensimmäiseltä luokalta lähtien - PAAALJON enemmän kuin sinä ruotsia.

        """sinunkin olisi hyvä osata molempia kotimaisia kieliä koska minäkin osaan"""

        Kestämätön peruste! Sinun pitää osata suomea, koska maamme on 95% suomenkielinen. Se on sinulle välttämätön taito.
        Mutta suomenkielisten ei tarvitse osata ruotsia, aivan samoin kuin sinun ei tarvitse osata saamea tai romanien kieltä, koska ne taidot eivät ole sinulle välttämättömiä.

        Vähemmistöjen pitää aina ja kaikkialla opiskella enemmistön kieli. Se on luonnollista ja ilman muuta selvää.

        """Niin kauan kun minä osaan molempia kotimaisia ja sinä et niin minä olen paremmassa asemassa"""
        Voi kauhea, miten huonossa asemassa ruotsalaiset ovatkaan, kun eivät osaa suomea! Ja surkeaa, miten saksalaiset selviävät, kun eivät osaa ruotsia eikä suomea!

        Haloo Ankdam, katso vaihteeksi maailmaa ahdasmielisen ankkalammikon ulkopuolella ja uskalla tunnustaa tosiasiat. Vai onko se sinulle ylivoimaista?


      • säätiön varat on osittain
        Ankdam kirjoitti:

        ...se uhka on hypoteettinen. Kyse on siitä että jokaisen yhdistyksen, säätiön ja osakeyhtiön säännöissä tulee olla säädös mitä sen jäljelle jäävillä varoilla tulee tehdä jos yhdistys / säätiö / osakeyhtiö purkautuu tai lakkaa toimimasta.

        Svenska Kulturfondenin säännöissä lienee pykälä jossa määrätään että jos säätiö puretaan tai lakkautetaan niin jäljelle jäävät varat siirretään Ruotsiin.

        Huomatkaa että SK:n säännöt juontavat yli 100 vuoden takaa autonomian ajalta.
        Säätiön pesämuna on varat jotka kansalaiskeräyksellä kerättiin ruotsinkielisen puolueen perustamiseksi ja ylimääräiset rahat säätiöitiin ja sijoitettiin peri vuotta aiemmin perustetun Svenska Litteratursällskapetin siipien alle suojaan nimenomaan siitä syystä että ne olisivat silloisilta päättäjiltä turvassa. Silloin elettiin erittäin levottomia ja vahvan venäläistämisen aikoja.
        Sittemmin vaatimattomasta alkupääomasta on testamenttien ja lahjoitusten sekä taitavan varainhoidon kautta kasvanut valtava omaisuus jonka tuotto säätiön sääntöjä noudattaen käytetään Suomen ruotsinkielisen kulttuurin hyväksi. SK kostuu yhteensä n.400 erillisestä rahastosta ja sen omistaa sekä sitä hallinnoi Svenska Litteratursällskapet. SK:n luottamiselimet nimittää RKP. RKP saa myös joka vuosi säännöllisesti 4 % Kulturfondenin tuotosta.

        Kyseinen määräys siis löytyy nimenomaan Svenska Kulturfondenin säännöistä. Ruotsinkielisten hallinnoimia säätiöitä on toki paljon muitakin.

        Taikka kokonaan hankittu rikollisesti, ja suomen valtion vero, taikka muita lakeja on rikottu varojen käsittelyssä ja hankinnassa.

        Niin silloin voidaan säätiön varat jäädyttää, tutkinnan ja tapauksen käsittelyn ajaksi, jos kirjanpito on ok, niin jäädytys sulatetaan, muutoin määrätään sopiva rangaistus, yleensä melkoinenkorvaus valtiolle, ja ns, syylliset sakkoihin, tai kuten suomen käytäntö yleensä on, annetaan virkamiehille tuntuva palkan korotus, osoitetusta valveilla olosta, niin etteivät tiedot, ole päässeet vuotamaan katajaisen kansan silmiin eikä korviin.

        "Jäädytyksen" ollessa voimassa ei omaisuuteen saa kajota, siis ei missään nimessä siirtää omaisuutta ulkomaille :

        Ns,Jäädyttäminen, voidaan tehdä joissakin tapauksissa jo epäillyistä rikkeistä, siksi että valtiolla on mahdillisuus saada väärin keinoin tai rikollisesti hankittu omaisuus, kokonaan taikka tilapäiseen valvontaan.


    • Trotjänare

      Suomenruotsalaiset säätiöt pitävät tarkkaa rajaa niin Ruotsiin kuin suomenkieliseen Suomeen haluten säilyttää itsenäisyytensä. Tähän heillä on kiistaton oikeus. Sen sijaan suomenruotsalaisten omassa keskuudessa ihmetellään yhä enemmän säätiöiden tiukan keskittynyttä hallintoa, joka on hyvin pienen joukon käsissä. Keskittynyt, kontrolloimaton valta koetaan Svenskfinlandia rajoittavaksi tekijäksi niin kulttuurielämän kuin politiikan piirissä.

      Rahasta ja vallasta osaavat suomenruotsalaiset kiistellä keskenään ilman Suomalaisuuden liiton mukaantuloa.

    • .. mutta mikä yksityinen pääoma on demokratian ja julkisen keskustelun piirissä.

      TS on vankka vasemmistolainen ruotsinkielinen kirjailija ja kulttuurihenkilö ja ketäpä kommaria ei yksityinen pääoma nyppisi.

      Kyllähän niistä säätiöiden jakoperusteista keskustellaan vilkkaasti meikäläisessä mediassa ja jopa tällä palstalla mutta se on yksityistä rahaa sano TS mitä tahansa ja iso raha tekee omilla rahoillaan mitä lystää ja niitten luottamushenkilöt käyttävät luonnollisesti samalla suurta valtaa.
      Sopiihan sitä kiukutella mutta minkäs teet.
      Itse en missään nimessä kannata sosialismia

      • Trotjänare

        Olen samaa mieltä Ankdamin kanssa. Säätiöiden raha on yksityistä ja säätiöiden säännöissä on määrätty mikä elin tekee päätökset ja miten hallituksen tms. jäsenet on valittava. Ruotsinkielisen keskustelun eräänä ajatuksena on, että säätiöiden valta on varsin suuri ja valtaa käyttää varsin harvalukuinen joukko, joka sitten ohjaa rahavirtoja "miten lystää" (toki sääntöjen puitteissa). Kritisoijien ajatuksena lienee, että lahjoittajat ovat aikanaan antaneet rahat "yhteiseen tarkoitukseen".

        Tryggve Söderling on vasemmistolainen, ja kiukkuinen kun hänen edustamansa taho on jäänyt vaille avustusta, ja sanoo nyt julki sen, mitä moni ajattelee. Ne joilla on toivoa avustusten saamisesta, ovat hiljaa.

        Ruotsinkielisellä puolella säätiöistä käytävä jupina liittyy heidän sisäiseen kulttuurikeskusteluunsa. Ulkopuolisia kiinnostaa enemmän säätiöiden välillinen vaikutusvalta valtakunnanpolitiikkaan. Sen vuoksi kannattaa säätiöistä käytävää keskustelua seurata jatkuvasti.


      • Trotjänare kirjoitti:

        Olen samaa mieltä Ankdamin kanssa. Säätiöiden raha on yksityistä ja säätiöiden säännöissä on määrätty mikä elin tekee päätökset ja miten hallituksen tms. jäsenet on valittava. Ruotsinkielisen keskustelun eräänä ajatuksena on, että säätiöiden valta on varsin suuri ja valtaa käyttää varsin harvalukuinen joukko, joka sitten ohjaa rahavirtoja "miten lystää" (toki sääntöjen puitteissa). Kritisoijien ajatuksena lienee, että lahjoittajat ovat aikanaan antaneet rahat "yhteiseen tarkoitukseen".

        Tryggve Söderling on vasemmistolainen, ja kiukkuinen kun hänen edustamansa taho on jäänyt vaille avustusta, ja sanoo nyt julki sen, mitä moni ajattelee. Ne joilla on toivoa avustusten saamisesta, ovat hiljaa.

        Ruotsinkielisellä puolella säätiöistä käytävä jupina liittyy heidän sisäiseen kulttuurikeskusteluunsa. Ulkopuolisia kiinnostaa enemmän säätiöiden välillinen vaikutusvalta valtakunnanpolitiikkaan. Sen vuoksi kannattaa säätiöistä käytävää keskustelua seurata jatkuvasti.

        Asianhan tekee tietysti mielenkiintoiseksi se että sitä rahaa on viime vuosina, suotuisan pörssikehityksen ansioista on ollut jaettavana suorastaan törkeän paljon.

        Ainahan sitä kuitenkin jupistaan, teki niin tai näin niin aina on joku eri mieltä. Tuoltahan ne SK:n sivustolta löytyvät ne avustuskohteet ihan yksilöidysti ei niissä ainakaan mitään salamyhkäistä ole. Ja kun sitä rahaa on ollut millä mällätä niin väittäisin että hajonnan tulisi kyllä tyydyttää kriittisimmätkin tarkastelijat. Paitsi tietysti kommarit jotka eivät tietääkseni ole tyytyväisiä koskaan ja ovat lisäksi erittäin persoja rahalle (toisten rahalle).


      • Trotjänare
        Ankdam kirjoitti:

        Asianhan tekee tietysti mielenkiintoiseksi se että sitä rahaa on viime vuosina, suotuisan pörssikehityksen ansioista on ollut jaettavana suorastaan törkeän paljon.

        Ainahan sitä kuitenkin jupistaan, teki niin tai näin niin aina on joku eri mieltä. Tuoltahan ne SK:n sivustolta löytyvät ne avustuskohteet ihan yksilöidysti ei niissä ainakaan mitään salamyhkäistä ole. Ja kun sitä rahaa on ollut millä mällätä niin väittäisin että hajonnan tulisi kyllä tyydyttää kriittisimmätkin tarkastelijat. Paitsi tietysti kommarit jotka eivät tietääkseni ole tyytyväisiä koskaan ja ovat lisäksi erittäin persoja rahalle (toisten rahalle).

        Hufvudstadsbladetissa ja eri puolilla internetiä käydään vilkasta keskustelua suomenruotsalaisesta kulttuurista. Tietenkin tyytymättömyyden ilmaukset voidaan pyyhkäistä sivuun "kommareiden" tekstinä, mutta en tiedä, onko se viisasta.

        Raha tuo valtaa, ja demokratiassa on hyvä tietää, kuka valtaa käyttää ja kuinka pitkälle heidän valtansa ulottuu. Jupina, jota ruotsinkielisellä puolella käydään, on terve merkki, ja samoin on täysin luonnollista, että suomenkieliset tarkkailevat hallituspuolue RKP:n toimintaa ja pyrkivät selvittämään sitä koskevat riippuvuussuhteet.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 166
      2183
    2. Naisten liian suuret vaatimukset?

      Palstalla näkee usein vlituksia siitä, että naisilla on miehille liian suuria vaatimuksia. Haluankin nyt mielenkiinnosta
      Sinkut
      415
      1596
    3. Johanna Tukiainen oli seonut ja hyökännyt ystävänsä kimppuun.

      Ollut suora lähetys ja repinyt hiuksista ystäväänsä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      180
      1145
    4. Olen Aito Narsisti

      Kysykää mitä haluatte liittyen tähän aiheeseen. Joitain kokemuksiani asiaan liittyen voin harkintani mukaan jakaa.
      Sinkut
      279
      784
    5. PÄIVÄN KYSYMYS

      Haluatko SINÄ afkaani-muslimin ministeriksi?
      Kajaani
      279
      678
    6. 33
      661
    7. Outo liikkuja

      Tämä tyyppi josta kirjoitettiin Ähtärin Ilmoitustaululla. Joka yritti varastaa auton meijeritieltä. Hän liikkui koulut
      Ähtäri
      12
      651
    8. Mara puhuu narsuista

      Eikö toi ämmä itse ole suurin sellainen?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      191
      593
    9. Oivallus

      Mitä olet oivaltanut viimeksi?
      Ikävä
      96
      572
    10. Iso käsi pormestarille hyvin hoidetusta työstä

      Puolangan kunta on siistinyt Paljakan rinteitä kesän aikana – yksi keskeneräinen lakiasia hidastaa vielä rinnekeskuksen
      Puolanka
      22
      557
    Aihe