ohessa tiivistelmä.
Olkoon nasheillekin opiksi.
Ulkoministeriössä tehty selvitys Suomen Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista julkistetaan ensi perjantaina, mutta uusisuomi.fi kertoo sisällöstä jo nyt. Selvitys tarjoaa arvioiden lisäksi faktoja: työpaikkoja suomalaisille aukeaisi päämajasta reilut 100 ja jäsenyyden vuosihinta olisi todennäköisesti lähellä 100 miljoonaa.
Vaikka Nato-selvitys kirjattiin hallitusohjelmaan, selvitystyön aikana ehdittiin saada aikaan kädenvääntö siitä miten selvitys julkistetaan, jos ollenkaan. Nato-selvityksen on laatinut Suomen entinen Nato-lähettiläs Antti Sierla.
Nato-selvityksen tuloksia hyödynnetään valmisteilla olevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Poliitikot päättävät viime kädessä, miten se tapahtuu.
Nato-selvityksen kuumimmaksi kohdaksi ovat nousemassa jäsenyyden tuomat uudet velvoitteet. Ongelma on se, ettei tarkkaan voida etukäteen sanoa mitä ne ovat.
Nato-selvitys osoittaa, että jäsenyys ei vaikuta Suomen osallistumiseen kriisinhallintaoperaatioihin. Naton kumppanina Suomi on jo mukana resurssiensa rajoissa useissa operaatioissa.
Operaatioista Afganistan on vaativin ja vaarallisin. Nato on Afganistanissa sotilaallisesti reilusti niskan päällä, mutta sissien noin 600 yksittäistä iskua vuodessa siviili- ja sotilaskohteisiin vahvistavat helposti kritiikkiä Nato-maissa operaatiota kohtaan.
Nato-selvitys korostaa, että Naton jäsenmaat päättävät itsenäisesti operaatioihin osallistumisesta. Nato-sotilaat lähtevät operaatioihin voittamaan, mikä vaatii riittävää koulutusta ja varustelutasoa. Suomen rooli Naton operaatioissa ei jäsenenä juuri muuttuisi siitä, mikä Suomella on kumppanimaana.
Nato-selvityksessä todetaan Natossa meneillään oleva muutos, mutta ei ennakoida sen tuloksia. Muutoksista suurin olisi Ranskan paluu Naton sotilasrakenteisiin, jolloin puhemies Sauli Niinistön ajama eurooppalainen Nato olisi jo lähellä toteutumista. Ranskan tärkein vahvuus Natossa ei olisi sen ydinaseet, vaan se, että Ranska voi olla avain Turkin, Kreikan ja Kyproksen solmun avaamisessa. Solmun avaaminen johtaisi välittömästi EU:n ja Naton yhteistyön nopeaan tiivistymiseen.
Nato-selvitys tarjoaa myös kovaa faktaa. Naton päämaja Brysselissä työllistäisi reilut sata suomalaista. Suuremmallakin määrällä olisi kysyntää, mutta Nato on kaikkien kansainvälisten järjestöjen tapaan säästökuurilla. Tanskalla, joka on Naton avainmaita, on pari sataa virkamiestä Natossa.
Naton kustannuskuri johtaa myös siihen, että Suomeen ei tulisi minkäänlaista Nato-edustustoa EU:n tapaan. Yhteydenpito Naton ja Suomen välillä hoidettaisiin virkamiesrutiinityönä.
Suomen ja Naton välisissä jäsenyysneuvotteluissa sovittaisiin Naton joukkojen toimintamahdollisuuksista Suomessa. Nato-selvityksessä todetaan selkeästi, että Suomi kertoo Natolle miten ja milloin Suomen maa-, meri- ja ilmatilaa on käytettävissä Nato-joukkojen käyttöön.
Nato-jäsenyys tuo Nato-harjoituksia jokaiseen jäsenmaahan. Siinä ei Suomelle eikä Ruotsillekaan ole uutta. Molemmat maat ovat jo kumppanimaina isännöineet Nato-harjoituksia niin meri- kuin ilmavoimien osalta.
Pääministeri Matti Vanhanen on todennut, ettei Nato-jäsenyys ole rahakysymys. Nato-selvitys asettuu samoille linjoille. Vuoden 2004 puolustusselonteossa laskettiin tarkasti Suomen Nato-jäsenyyden hinnaksi noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Suuruusluokka tulee olemaan sama myös Nato-selvityksessä, todennäköisesti kuitenkin jonkin verran suurempi, lähellä sataa miljoonaa euroa.
Nato-selvitys on pohdittu kooste Natoon liittyvistä tosiasioista. Suomen jäsenyyden hyvät ja heikot puolet on kuvattu tosiasioiden pohjalta. "Mutta se mikä toiselle on plussaa, voi toiselle olla miinusta", ulkoministeriöstä todetaan.
Olkoon nasheillekin opiksi.
Ulkoministeriössä tehty selvitys Suomen Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista julkistetaan ensi perjantaina, mutta uusisuomi.fi kertoo sisällöstä jo nyt. Selvitys tarjoaa arvioiden lisäksi faktoja: työpaikkoja suomalaisille aukeaisi päämajasta reilut 100 ja jäsenyyden vuosihinta olisi todennäköisesti lähellä 100 miljoonaa.
Vaikka Nato-selvitys kirjattiin hallitusohjelmaan, selvitystyön aikana ehdittiin saada aikaan kädenvääntö siitä miten selvitys julkistetaan, jos ollenkaan. Nato-selvityksen on laatinut Suomen entinen Nato-lähettiläs Antti Sierla.
Nato-selvityksen tuloksia hyödynnetään valmisteilla olevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Poliitikot päättävät viime kädessä, miten se tapahtuu.
Nato-selvityksen kuumimmaksi kohdaksi ovat nousemassa jäsenyyden tuomat uudet velvoitteet. Ongelma on se, ettei tarkkaan voida etukäteen sanoa mitä ne ovat.
Nato-selvitys osoittaa, että jäsenyys ei vaikuta Suomen osallistumiseen kriisinhallintaoperaatioihin. Naton kumppanina Suomi on jo mukana resurssiensa rajoissa useissa operaatioissa.
Operaatioista Afganistan on vaativin ja vaarallisin. Nato on Afganistanissa sotilaallisesti reilusti niskan päällä, mutta sissien noin 600 yksittäistä iskua vuodessa siviili- ja sotilaskohteisiin vahvistavat helposti kritiikkiä Nato-maissa operaatiota kohtaan.
Nato-selvitys korostaa, että Naton jäsenmaat päättävät itsenäisesti operaatioihin osallistumisesta. Nato-sotilaat lähtevät operaatioihin voittamaan, mikä vaatii riittävää koulutusta ja varustelutasoa. Suomen rooli Naton operaatioissa ei jäsenenä juuri muuttuisi siitä, mikä Suomella on kumppanimaana.
Nato-selvityksessä todetaan Natossa meneillään oleva muutos, mutta ei ennakoida sen tuloksia. Muutoksista suurin olisi Ranskan paluu Naton sotilasrakenteisiin, jolloin puhemies Sauli Niinistön ajama eurooppalainen Nato olisi jo lähellä toteutumista. Ranskan tärkein vahvuus Natossa ei olisi sen ydinaseet, vaan se, että Ranska voi olla avain Turkin, Kreikan ja Kyproksen solmun avaamisessa. Solmun avaaminen johtaisi välittömästi EU:n ja Naton yhteistyön nopeaan tiivistymiseen.
Nato-selvitys tarjoaa myös kovaa faktaa. Naton päämaja Brysselissä työllistäisi reilut sata suomalaista. Suuremmallakin määrällä olisi kysyntää, mutta Nato on kaikkien kansainvälisten järjestöjen tapaan säästökuurilla. Tanskalla, joka on Naton avainmaita, on pari sataa virkamiestä Natossa.
Naton kustannuskuri johtaa myös siihen, että Suomeen ei tulisi minkäänlaista Nato-edustustoa EU:n tapaan. Yhteydenpito Naton ja Suomen välillä hoidettaisiin virkamiesrutiinityönä.
Suomen ja Naton välisissä jäsenyysneuvotteluissa sovittaisiin Naton joukkojen toimintamahdollisuuksista Suomessa. Nato-selvityksessä todetaan selkeästi, että Suomi kertoo Natolle miten ja milloin Suomen maa-, meri- ja ilmatilaa on käytettävissä Nato-joukkojen käyttöön.
Nato-jäsenyys tuo Nato-harjoituksia jokaiseen jäsenmaahan. Siinä ei Suomelle eikä Ruotsillekaan ole uutta. Molemmat maat ovat jo kumppanimaina isännöineet Nato-harjoituksia niin meri- kuin ilmavoimien osalta.
Pääministeri Matti Vanhanen on todennut, ettei Nato-jäsenyys ole rahakysymys. Nato-selvitys asettuu samoille linjoille. Vuoden 2004 puolustusselonteossa laskettiin tarkasti Suomen Nato-jäsenyyden hinnaksi noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Suuruusluokka tulee olemaan sama myös Nato-selvityksessä, todennäköisesti kuitenkin jonkin verran suurempi, lähellä sataa miljoonaa euroa.
Nato-selvitys on pohdittu kooste Natoon liittyvistä tosiasioista. Suomen jäsenyyden hyvät ja heikot puolet on kuvattu tosiasioiden pohjalta. "Mutta se mikä toiselle on plussaa, voi toiselle olla miinusta", ulkoministeriöstä todetaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nato-jäsenyys
"Nato ei ole Suomen turvallisuuspolitiikan ydin, jos sitä tarkastellaan Suomen sitoumusten näkökulmasta. Suomen turvallisuuspolitiikan ydin on EU."
- Apu-lehdessä 12.1.2005
Nato perustettiin vuonna 1949 Neuvostoliiton ja Varsovan liiton maiden vastapainoksi. Tehtävänä oli järjestön ensimmäisen pääsihteerin, lordi Ismayn tokaisun mukaan "to keep the Americans in, the Russians out and the Germans down". Nato voitti kylmän sodan ampumatta yhtään laukausta.
Kylmän sodan päättyminen on muuttanut Naton tehtävänkuvaa voimakkaasti. Balkanin kriisissä se osoitti tarpeellisuuteensa kylmän sodan jälkeisessä maailmassa; Bosnian sota saatiin loppumaan vasta Naton puututtua siihen. 1990-luvulla liittokunnan toiminnan painopisteeksi nousivat kriisinhallintaoperaatiot. Syyskuun 2001 terroristi-iskujen seurauksena Natossa ryhdyttiin kehittämään kykyjä vastata uudenlaisiin turvallisuusuhkiin. Nato on myös ollut suuressa roolissa esimerkiksi hirmumyrsky Katriinan ja Pakistanin maanjäristyksen uhrien auttamisessa.
Tehtävien ja luonteen muuttumisen rinnalla Nato perustamisensa jälkeen laajentunut useita kertoja. Natossa on tällä hetkellä 26 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata. Viimeksi Nato laajentui vuonna 2004 Viron, Latvian, Liettuan, Slovenian, Slovakian, Bulgarian ja Romanian liittyessä liittokuntaan. Naton jäsenyysvalmennusohjelmaan (Membership Action Plan, MAP ) osallistuvat parhaillaan Albania, Kroatia ja Makedonia. Lisäksi Ukraina ja Georgia tavoittelevat pääsyä joukkoon.
Nato on ennen muuta poliittis-sotilaallinen yhteistyöjärjestö, monenkeskisen yhteistyön foorumi, jolla on laaja-alainen tehtävä turvallisuuden ja vakauden ylläpitämisessä. Turvallisuuspolitiikassa EU ja Nato kulkevat maailmalla käsi kädessä, ne ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Nato onkin transatlanttisen suhteen keskeinen foorumi ja samanaikaisesti Nato on myös Venäjän yhteistyökumppani. Sotilasliitosta on siis tullut kriisinhallintayhteisö, jonka keskiössä ovat globaalit turvallisuushaasteet.
Suurin osa kriisnhallintatehtävissä olevista suomalaisista toimii YK:n valtuuttamissa Naton johdolla toimivissa operaatioissa Kosovossa (KFOR) ja Afganistanissa (ISAF). Suomi osallistuu tänä päivänä Naton toimintaan niin laajasti, että jäsenyys pitää nähdä käytännöllisenä kysymyksenä, ei ideologisena kysymyksenä.
Itse olen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä 1990-luvun alusta asti. Näkemykseni mukaan Nato-jäsenyys olisi luonteva osa Suomen integroitumista Eurooppaan. Samalla kannalla on Kokoomus puolueenakin. Vuoden 2005 puoluekokous linjasi, että Nato–jäsenyys selkiyttäisi ja parantaisi Suomen asemaa, antaisi nykyistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa maamme kannalta keskeisiin turvallisuuspoliittisiin päätöksiin sekä entisestään vahvistaisi Suomen lähialueiden turvallisuutta. Ulkoministeri ei näissäkään kysymyksissä sooloile.
Toimimme kuitenkin tietysti yhteisesti sovitun hallitusohjelman mukaisesti. Siinä todetaan, että sotilasliittoon kuulumaton Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä. Vaikka työn alla oleva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko onkin vielä hyväksymättä, on realismia että Suomen jäsenyyskysymys ei tule ajankohtaiseksi tällä hallituskaudella.
Toteutuakseen Nato-jäsenyys tarvitsee tukea myös kahdelta muulta suurelta puolueelta sekä kansalaisten Nato-tietouden lisäämistä ja sitä kautta jäsenyyden kannatuksen kasvua. Nyt onkin rehellisen ja avoimen Nato-keskustelun aika, ei jäsenyysneuvottelujen aika.
Suomen Nato-jäsenyyttä on vuosien saatossa kierretty kuin kissa kuumaa puuroa. Harva poliitikko uskaltaa kannattaa jäsenyyttä galluppien osoittaessa Nato-kielteisyyttä. Toisaalta gallup-luvut eivät muutu ennen kuin poliitikot puhuvat Naton muuttuneesta roolista ja siitä, mitä Suomen Nato-jäsenyys tosiasiassa merkitsisi -ja mitä taas ei.
Keskustelussa on nyt käytettävissä useita hyviä raportteja, joissa on selvästi tuotu esiin Naton roolin muuttuminen ja käydään läpi mahdollisen jäsenyyden vaikutuksia. Tuorein näistä raporteista on ulkoministeriössä tehty, joulukuussa 2007 julkaistu selvitys.
Linkkejä
Nato
http://www.nato.int/
UM: Nato
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=69145&nodeid=32295&contentlan=1&culture=fi-FI
Suomen erityisedustustto Natossa: Tietoa Natosta
http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nodeid=31556&contentlan=1&culture=fi-FIt
UM: Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia kartoittava selvitys
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=23677
EVA:n "Mikä se Nato oikein on?" -raportti
http://www.eva.fi/files/336_Nato.pdf
"Nato ja media" -selvitys
http://www.uta.fi/jourtutkimus/Natoverkko.pdf
Suomen Atlantti-seura
http://www.atlanttiseura.fi/
UM:n Nato-selvitys: Jäsenyys olisi pieni askel
21.12.2007 13:16
A A
Kari Huhta
Helsingin Sanomat
Ilkka Kanerva
Ulkoministeriön uusi Nato-selvitys on merkittävä puheenvuoro keskustelussa Suomen ja sotilasliiton suhteista, ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) vakuutti tiedotustilaisuudessa selvityksen julkistamisen jälkeen.
Kanervan mukaan selvitys heijastuu tekeillä olevaan laajaan turvallisuuspoliittiseen selontekoon, ja on hänen oman näkemyksensä kulmakiviä.
Suurlähettiläs Antti Sierlan laatimassa selvityksessä arvioidaan, että "eurooppalaisessa sotilaallisessa yhteistyössä vahvimmilla ovat ne maat, jotka ovat sekä Naton että EU:n jäseniä".
Tekstissä ei ole suoria johtopäätöksiä Suomen natojäsenyyden puolesta, mutta perussävy on selkeän myönteinen.
Selvityksen painoarvosta kiisteltiin jo etukäteen, kun sekä presidentti Tarja Halonen että pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sanoivat, että se on ulkoministeriön virkamiestyö, eikä mitenkään sido selonteon laatijoita.
Kanervan mukaan hallitusohjelmasta lähtöisin olevan selvitystyön "ajoitus tähtäsi kohtaan, joka voisi mahdollisimman hyvin ruokkia selonteon laadintaa".
Kanerva kertoi, että selvitys esiteltiin Haloselle ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan utvan istunnossa jo 7. joulukuuta, ja presidentin esittämät näkemykset "näkyvät paperin asettelussa".
Kanerva ei yksilöinyt, missä selvityksen kohdissa Halosen toiveet täyttyvät. Sierlan mukaan kyseessä eivät olleet suuret muutokset.
Selvityksestä käy ilmi, kuinka lähellä Naton jäsenyyttä Suomi jo on nykyisillä toimillaan Naton rauhankumppanina, sanoi Kanerva.
"Ero on hiuksenhieno", hän kuvasi.
Sierlan tekstin mukaan Suomen Nato jäsenyys olisi vain yksi tekijä Venäjä-suhteissa, jotka ovat säilyneet hyvinä monissa uusissa Nato maissa.
Tiedotustilaisuudessa hän lisäsi, että Suomi hyötyisi jäsenyydestä Naton ja Venäjän neuvostossa, ja tarjoaisi sinne lisäarvoa.
Jäsenyydestä olisi hyötyä suhteissa Yhdysvaltoihin, varsinkin sotilaallisen yhteistyön osalta, arvioidaan selvityksessä.
Ulkoministeriön selvitystyö on tehty yhteistyössä muun muassa puolustusministeriön kanssa, mutta tekstissä ei arvioida yksityiskohtaisesti Suomen Nato-jäsenyyden kokonaiskustannuksia.
Jäsenmaksut ja henkilöstökulut olisivat ehkä vajaat 40 miljoonaa euroa, puolustusmateriaalikustannuksia on vaikea arvioida, valmiuden ylläpitäminen ei välttämättä maksaisi nykyistä enempää, mutta kriisinhallintamenot voisivat jonkin verran kasvaa, kirjoittaa Sierla.
Nato-selvitystä täydentävä selvitys EU:n turvallisuustakuiden merkityksestä Suomelle valmistuu mahdollisesti maaliskuussa, kanerva kertoi.
Lisää aiheesta:
Salolainen varoittaa Nato-jäsenyyden hinnan karkaavan 22.12.2007
TIETOKULMANato-selvityksen pääkohtia 21.12.2007
UM:n Nato-selvitys ei kerro uutta Venäjän reaktioista jäsenyyteen 20.12.2007
Kyllähän siinä on aineksia suuntaan jos toiseenkin.
Kenraalimme (evp.) Gustav Hägglund asettui alustavasti NATO-myönteisestä NATO-kielteisemmäksi seurattuaan sotilasliiton kehitystä.
Hägglundille tärkeitä ovat olleet Suomen aluepuolustus ja yleinen, koko kansaa yhdistävä asevelvollisuus. NATO-jäsenenä ei ole takuita tällaisen jatkumisesta, vaan siirtyisimme yhä selvemmin palkka-armeijaan ja kansakunta vieraantuisi maanpuolustusasioista, kun maanpuolustus olisi ulkoistettu.
Ainakaan Viron esimerkki ei Hägglundin mukaan käy Suomelle: siinä oma armeija ajetaan mitättömän alas, ja korvataan kansainvälisiin tehtäviin lähtevällä erikoisosastolla. Oman maan aluepuolustus romahdutetaan, ja luotetaan siihen, että kyllä liittolaiset sitten tulevat auttamaan jos tiukka paikka tulee.
No, Hägglundin näkemyksistä voi olla eri mieltäkin.
Vaikea on ollut vastata UM:n NATO-selvityksen tuomaan tietoon siitä, että NATO edellyttäisi Suomelta jäsenenään jopa 6000 sotilaan osastoa ulkomaanpalvelukseen. Tällä hetkellä meillä on alle tuhat suomalaista ulkomailla rauhanturvatehtävissä.
Ja varusmiehiähän ei saanut tällaisiin tehtäviin nakittaa, kuten NL:ssa tosin oli tapana.
kuin paikkoja.
omaa puolustusta.
Missä niin muka on määrätty.
Nato tuo mukanaan viimeisimmät tiedustelutiedot ja päivityksen ja mukana olon asioiden päättämisessä, ja turvatakuut ja 800 miljoonan ihmisen yhteisön, eikä 6000 vapaaehtoista koulutettavaa joukkoihin ole muuta kuin että koulutetaan, ne ketkä hakevat, hakijoita on.
ole uskottava ilman kunnollista reserviä. Se mikä sopii Hollannille, ei sovi Suomelle. Naton jäsenyys sinällään on Suomelle välttämätön, mutta kunnollinen, kertausharjoituksin koulutettu reservi tarvitaan. Sen suuruus olisi ehkä 150000 sotilasta, loput kuuluisivat nostoväkeen.
välttämätön, sillä nato kimppuun ei iivana käy, sen ulkopuolisten kylläkin.
Toistaiseksi ainakaan ei näin ole. Niinisalossa on valitettu, ettei varsinkaan upseereja saada vanhaan tapaan lähtemään kriisinhallintatehtäviin.
Onkin väläytelty, että kantahenkilökuntaa voisi vastentahtoisestikin nakittaa ulkomaanhommiin.
Hakijoita ei ole ollut entiseen malliin edes YK:n suht sisäsiisteihin rauhanturvatehtäviin.
Oletat, että tilanteessa, jossa sotilaita tarvitaan TODELLA pahoihin kuolemanvaaran paikkoihin epämääräisesti perusteltuihin vieraisiin sotiin, niin suomalaisia innostuisi nykyistä enemmän värväytymään?
Mutta hintana Nato-jäsenyydestä suomalaisen soltun on käytävä sen vihollisen kimpppuun jonka Nato määrittelee - oli se millä maailman kolkalla tahansa.
Äläkä nyt puhu "vapaaehtoisuudesta"... Liittolaisuus ei selaista tunne!
Fakta 1: Natosta on sotilaallista hyötyä sen jäsenmaille. Muutoin Nato ei olisi syntynyt eikä kestänyt. Puolustautuminen yksin on yksinkertaisesti eri asia kuin osana 28 maan liittokuntaa. Yksikään ongelmien aiheuttaja ei voisi jättää huomioimatta tätä asetelmaa. Väite, jonka mukaan Nato-jäsenyydestä ei olisi sen kummempaa sotilaallista hyötyä Suomelle on väärä.
Fakta 2: Naton turvatakuut ovat todelliset. Puolustusliitolla on nyt 60 vuoden näyttö toimimisesta ennalta ehkäisevänä pelotteena. Tämä ei olisi onnistunut, elleivät turvatakuut olisi muodostaneet estettä, jonka vahvuutta kukaan ei toistaiseksi ole rohjennut kokeilla. Jäsenilleen Nato ei ole ollut pelkästään palovakuutus, vaan nimenomaan turvallisuuden rakennustapa, jonka ansiosta tulipaloa ei ylipäätään ole syttynyt. Se on ollut ja on Naton perimmäinen tarkoitus. Naton jäsenillä on vahva intressi ylläpitää turvatakuiden uskottavuus, vaikka niitä ei nykymaailman arjessa olekaan tarvetta korostaa.
Fakta 3: Nato ei ole Yhdysvaltain asevoimien etäpääte, jonka kautta pahaa-aavistamattomia liittolaisia raahataan kaukaisille tantereille sotimaan. Tällainen väite jäi elämään Irakin sodan seurauksena - sodan, jossa Nato ei ole mukana. Päinvastoin, Irakin sodassa näkyvin vastustus löytyi Nato-maiden joukosta Saksasta ja Ranskasta. Yhdysvallat tietää varsin hyvin, että puolustusliitto Nato on tehty puolustamiseen ja kriisinhallintaan - ei hyökkäämiseen.
Fakta 4: Nato on organisaatio, jossa nimenomaan siviilit päättävät, mikä tahti on askelten. Se ei ole sotilaiden hiekkalaatikko, jossa kenraalit hautovat sotasuunnitelmia. Se on siviilien johtama puolustusliitto. Kuten toivoakseni useimmat täällä tietävät, Naton korkein päätöksentekoelin Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuu viikottain suurlähettiläiden eli diplomaattien kesken, 3-5 kertaa vuodessa ministeritasolla ja 1-2 vuoden välein valtioiden ja hallitusten päämiesten kesken. Toki sotilaat antavat neuvoja ja toimeenpanevat siviileiden tekemiä päätöksiä.
Fakta 5: Nato-jäsenyydellä ei ole suoraa yhteyttä terrorismiuhan kasvuun. Kansainvälinen terrorismi on saanut yhä julmempia piirteitä eikä sen uhkaa voi missään vähätellä. Mutta on todennäköisintä, että terroristit valikoivat kohteensa lähinnä sen mukaan, mistä löytyy suuria väestökeskittymiä ja liikenteen solmukohtia sekä mahdollisuuksia soluttautua paikallisväestöön. Esimerkistä käykööt pohjoismaiset kumppanimme ja Naton perustajajäsenet Norja, Islanti ja Tanska. En ole havainnut mitään merkkejä siitä, että he kokisivat erityistä uhkaa Nato-jäsenyytensä takia.
Fakta 6: Nato-jäsenyys ei jyrää kansallista itsemääräämisoikeutta. Sinänsä tämä harhaväite on yleinen. Viimeksi pohdintaa käytiin Ranskassa ennen paluuta Naton sotilasrakenteisiin. Tietenkin suurimman Nato-maan eli Yhdysvaltain ääni kuuluu järjestön piirissä muita kantavammin. Mutta samalla Nato on kuitenkin hyvin klassinen kansainvälinen organisaatio. Sillä ei ole minkäänlaista ylikansallista toimivaltaa. Toisin kuin esimerkiksi EU:ssa, Natolla ei ole käsky-, lainsäädäntö- eikä tuomiovaltaa jäsenmaihinsa nähden. Natossa ei myöskään äänestetä asioista, vaan toiminta perustuu konsensukseen. Yksikin maa voi pysäyttää päätöksenteon jos se katsoo tärkeiden turvallisuusintressiensä vaarantuvan.
Fakta 7: Nato ei pakota ketään luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta. Puolustusliitolla ei ole keinoja puuttua siihen, kuinka jäsenmaat organisoivat oman maanpuolustuksensa. Neuvoa annetaan ja pyydettäessä autetaan, mutta that´s it. Siten Nato ei voisi käskeä Suomeakaan luopumaan asevelvollisuudesta - eikä sellaiseen olisi tarvettakaan. Puolustusjärjestelmämme nojaa jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja kansan korkeaan maanpuolustustahtoon. Systeemimme tuottaa ensiluokkaista sotilaallista osaamista, jonka Natokin on pannut merkille Balkanin ja Afganistanin operaatioissa.
Fakta: 8: Natoon ei jouduta, sinne haetaan. Mielipidetiedustelujen mukaan yllättävän moni suomalainen katsoo, että "Suomi ajautuu Natoon joka tapauksessa, halusi kansa sitä tai ei". Pelko pois! Nato ei ole Varsovan liitto. Se ei edes halua jäsenekseen valtiota, jonka kansalaisten enemmistö ei tue jäsenyyttä. Natoon ei voi mennä keittiön kautta, vaan ainoastaan paraatiovesta, virallisen hakemuksen kera. Nato-kysymyksessä kukaan ei voi kävellä suomalaisten yli.
Fakta 9: Nato-jäsenyys ei muuttaisi Suomen Venäjä-politiikkaa. Kotimaista Nato-keskusteluamme varjostaa ajatus Venäjän reaktioista, jos päätyisimme hakemaan Nato-jäsenyyttä. Tiedämme Venäjän vastustavan Naton laajenemista ja venäläisäänet varoittelevat Suomea seurauksista. Toisaalta Venäjä toteaa päätöksen olevan Suomen oma asia. Minusta suomalaisten on nytkin syytä pitää harkinta omissa käsissään ja suhteellisuudentaju päässään. Myös Nato-jäsenenä Suomi pyrkisi mahdollisimman hyviin ja tiiviisin suhteisiin Venäjän kanssa. Roolimme olisi jatkossakin veräjien avaajan, ei aitojen panijan. Eikä Nato-jäsenyys ei ole estänyt muissakaan maissa toimivia suhteita Venäjään. Katsotaan vaikkapa naapuriimme Norjaan. Lisäksi on tärkeä tiedostaa Naton ja Venäjän yhteistyö. Useat kumppanimme näkevät Nato-Venäjä -neuvoston juuri sinä paikkana, missä turvallisuuskysymyksistä käydään merkittävää vuoropuhelua.
Jos luen ajatuksenne oikein, on jollekin jo ajat sitten tullut mieleen, etteikö Natossa sentään ole jotain huonoakin?
Pöydätään siis fakta 10. Kyllähän se Nato-jäsenyys maksaa. Ilmaisia lounaita ei ole. Kuten muukin kansainvälinen yhteistyö, merkitsee Nato-jäsenyys kustannuksia ja henkilötyövuosia. Tietysti tämä pätisi Suomenkin tapauksessa. Vaikka sotilaallinen yhteensopivuutemme on nykyään hyvällä tasolla, riittäisi siinä vielä työsarkaa. Viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan Nato-jäsenyys ei kuitenkaan edellyttäisi merkittäviä korotuksia puolustusmenoihimme. Ja pelkän hinnan tuijottamisen sijasta pitäisi tietenkin myös katsoa, mitä rahan vastineeksi saataisiin.