Halusin teidän kaikkien vain tietävän, että eräs aivan ihana ihminen oli olemassa hiukan yli 20v ja on nyt poissa, omasta valinnastaan jos oikein käsitin.
Miksi aina ne hyvät tyypit, miksi? Miksei nämä pölvästit koskaan, jotka kiekuvat täällä miten heille kuolema on voitto.
Jälleen löytyi ihminen, jolle "annettiin liikaa kestettäväksi". Surun määrä on sanoinkuvaamaton.
Miksi aina ne hyvät tyypit, miksi? Miksei nämä pölvästit koskaan, jotka kiekuvat täällä miten heille kuolema on voitto.
Jälleen löytyi ihminen, jolle "annettiin liikaa kestettäväksi". Surun määrä on sanoinkuvaamaton.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Miksi kiintyä mihinkään täällä.
En ymmärrä.
Ei ole hyviä tyyppejä. Ei pahoja tyyppejä. Mahtaako olla edes olemassaoloa...
Ei ole tarkoitettu ihminen yksin murheitansa kantamaan.
..hän eli rekisteröidyssä, monivuotisessa parisuhteessa ja ystäväpiirin oli ja on valtavan laaja. Siksi tässä ihmeteyttääkin, että niin älykäs, sosiaalinen ja ekstrovertti ihminen päätyy niin kammottavaan ratkaisuun.
Mä en keksi muuta syytä kuin ettei pysty jakamaan sisusta kaivelevia ongelmia. Jaettu ilo on kaksinkertainen ja suru puolikas. Surusta lähtee osa usein jo siinä kun sen sanoo ääneen jollekin.
...
Elämä ei ole reilua kenellekkään. oma serkkuni kuoli ristiselkäsyöpään 17vuotiaana.
Surunvalitteluni....
Minultakin lähti hyvä ystäväni tammikuussa,
nuori, parikymppinen kaveri... Kyllähän se
kipeää tekee...
Mitä ihanaa noin itsekkäässä ja vastoinkäymisiä kestämättömässä ihmisessä on??? Ei mitään!!
THOU SHALL NOT SPEAK ILL OF THE DEAD. We cannot change how he lived or how he died, but we can show some sympathy for those, who are still alive.
We should comfort those who need comforting, and not blatter out some ridiculous bullshit that does no good for anyone. Internet is maybe a place where you can shout your opinnions, but in their darkest hour, could you please spare the people that morn .
http://www.youtube.com/watch?v=amwVyRH2B8A
Kaunis laulu sinulle.
Ei ihan niin henk.koht kuin olin ajatellut, mutta toimii, niin maailman ongelmiin kuin yksilön omiin.
Voihan ...
Kirottua etta usein kay hyville nain ...
Osanotto täältäkin. Omalla kohdalla potuttaa sekin että ne ihanat ihmiset jotka ovat päättäneet elämän kesken jättää, olivat juuri niitä joiden kohdalla sitä aina ajatteli että onhan meillä aikaa...
***
Minä menen jo laskuissa sekaisin..niin kamalaa kuin onkin. Tämä oli nyt jo kahdeksas, kun lähtee lähipiiristä oman käden kautta. Mutta näin läheltä..vttu sentään.
Ja kyllä. Juuri sellainen, josta ajatteli, että onhan meillä aikaa tässä nähdä, välimatkasta huolimatta.
Otan osaa suruusi.
Miks ei jaksa elää enää,
miks järki ei kanna,
ei eväitä elämään anna?
Mistä toivon löytää vois.
ettei kesken lähteä pois?
Mistä löytyisi valo pimeään,
ettei tyytyä sinne jäämään...
Mut näitä uskaltaako silloinkaan kysyä,
kun järjen valo himmenee, ei meinaa pystyä,
ei se vastausta epätoivoon antamaan,
ei se alkua pidemmälle kantamaan...
Vain valo voi voittaa pimeyden,
vaik yli järjen himmeyden.
Yleensä uskovaisilla on Jumalan antama rauha ja elämäntarkoitus ja ei tarvitse päätyä moiseen epätoivoiseen ratkaisuun! Tosin koettelemuksiakin on - joskus Jumala sallii jopa rankempiakin kärsimyksiä kuin ei uskovilla on, koska onhan meillä eri tavalla voimaa kestää ahdistuksia Pyhässä Hengessä. Tästä syystä ei meidän uskovaisten tarvitse tehdä itsemurhaa ja se on Raamatun mukaan jopa täysin Sanan vastaistakin. Jumala auttaa Häneen turvaavia kun rukoilemme ja tuskaa ei anneta pisaaraakaan liikaa. Ajallinen elämä on lahja ja tällä on myös tarkka tarkoitus. Paavalikin olisi kokenut olevan itsellensä helpompaa, jos ajallinen jättäisi, mutta evankeliumin ja Jumalan tahdon täyttämiseksi Hän iloitsi myös ajallisista kärsimyksistä.
Iloitsen elämästä, mutta ehdottomasti tätä ei voi verrata, ei edes mielikuvituksissansa osaa kuvitella iloa lunastettuna Isän kodissa. Kuolema on sittenkin kerran voitto, mutta ajassa auttaa Kristus!
Miten sinä ateistina sitten otat noin raskaasti toisen ihmisen oman valinnan? Mikäli hänelle riitti jo eläminen, eikös hänellä sitten ollut oikeus mennä! Miten sinä itse ateistina voisit tuollaista auttaa? Te ateistit syytätte ja olette joskus katkeria meille uskoville, kun meillä menee hyvin, mutta teille ei kelpaa ilo Herrassamme, joka on meidän voimamme!
Jospa jättäisit sen saarnaamisen parempaan tilanteeseen. Tuollaisena uskosi näyttää vain entistä kuvottavammalta.
...niin oksentaisin päällesi.
Vaikka kuin tuleekin mieleen noita kysymyksiä, niin nyt antaas nyt olla ja annetaan attejen surra rauhassa heidän suruansa...
suru on jotenkin erilaista.
Vittu mikä vajakki.
-Kommentoi nasse, käsittämättömän, valtaisan suuressa älykkyydessään...!!!
Uskisten ajatusmaailma on jossain inhmillisyyden tuolla puolen. Eivät he juurikaan muita tunnu ajattelevan, vain omaa taivaaseen pääsyään.
Mutta todella surullista, että nuori ihminen päätyy tuollaiseen ratkaisuun.
Kun elämän myrskyt kohtaavat ja suru, ateistilla on vain nämä kylmät ajalliset ja materiaaliset palikat, työkaluinansa!
Iäkäs ysräväni on vakavasti sairas ja hänellä kuitenkin Jumlan antama lohtu ja ilo, vaikka ajallinen pian päättyiskin!