Myös varjele palvelijasi julkeilta, älä anna heidän minua hallita. Niin minä pysyn nuhteetonna ja olen paljosta synnistä puhdas.
Julkeat hallitsevat Herran palvelijan elämää. Kun ihminen on taakan alla väärin eläjän puolelta, niin hänellä on iso mahdollisuus toimia harkitsemattomasti. Hänen sisäinen luontonsa johdattaa hänet sotarintamaan tuota ristiriidan aiheuttajaa vastaan, keinoja harkitsematta. Sanat ovat yksi tosipaikan puntari, tässä psalminkirjoittaja vaan mainitsee että pysyisin nuhteetonna. Reaktiot ja teot voivat aiheuttaa jo syntiäkin, mutta taitavat täällä meidän ”lintukodossamme” olla aika harvinaisia?
Aika selkeä koetuksen hetki, tulee jotensakin mieleen tätä psalmin kohtaa lukiessani, ja varmaan se pian minua kohtaa, koska nousi noin selkeästi ulos tekstistä. Tämä ps 19:14 herättää ajatuksen myös sitä, haluaako Herra meidän pysyvän todellakin aina vain turvassa, vai haluaako hän että me kilvoituksien kautta vahvistuisimme. Jos vaikkapa lapsi on koko lapsuutensa elänyt vain omissa oloissaan ja esim. isovanhempiensa turvaisaa ja rauhaisaa elämää seuraten leimautunut heihin, voi sokki yllättäen suureen lapsiryhmään joutuessa olla täydellinen. Siellä se lapsen oma erinomaisuus tulee koeteltua. Tässä vertauksessa lapsi halajaa takaisin siihen turvalliseen elämään isovanhempiensa kodissa ainakin alkuun, kunnes pääsee mahdollisesti aikuisen opastuksella ja tuella sisälle lapsiryhmä-ideaan, alkaa sopeutumaan heihin ja alkaa ymmärtämään, että tämä lajitovereitteni ryhmä antaa minulle aivan erilaisia asioita kuin isovanhempieni seura. Lapsi tulee käymään isovanhempiensa luona pirteänä ja reippaana ja kertoo mitä kaikkia uusia taitoja hänessä on kehittynyt. Tämä on siis tärkeä askel lapsen elämässä.
Tämä saattaa näyttää jonkinlaiselta aasinsillalta ja varmaan joku miettiikin, että eihän tuo raamatun kohta tuota tarkoita. Eipä niin, mutta pointti onkin siitä, ettei meidän pidä pelätä elää ihmisten keskuudessa. Jos me vetäydymme liiaksi kaikesta mitä ihmisten keskellä tapahtuu, me menetämme sellaisen olisko sen nimeltään vaikka ”kansallinen identiteetti”. Jos meistä puuttuu tämä ns. lauman haju, eli me emme ole olleet osallisia kansamme ”kansanhengen” kehityksessä, niin meitä ei kuunnella, eikä meidän sanoillamme ole arvoa. Ihmiset eivät ikäänkuin ymmärrä mitä meillä on sanottavana. Me puhumme kyllä hyvin, mutta siinä ei ole elämän kosketuspinta-alaa, se ei solahda niin kuin viini rakkaaseen. Sanokaa mitä ajattelette, mutta mielestäni kansaa ohjataan kansan keskeltä ja johdatetaan Taivaasta.
Julkeat hallitsevat Herran palvelijan elämää. Kun ihminen on taakan alla väärin eläjän puolelta, niin hänellä on iso mahdollisuus toimia harkitsemattomasti. Hänen sisäinen luontonsa johdattaa hänet sotarintamaan tuota ristiriidan aiheuttajaa vastaan, keinoja harkitsematta. Sanat ovat yksi tosipaikan puntari, tässä psalminkirjoittaja vaan mainitsee että pysyisin nuhteetonna. Reaktiot ja teot voivat aiheuttaa jo syntiäkin, mutta taitavat täällä meidän ”lintukodossamme” olla aika harvinaisia?
Aika selkeä koetuksen hetki, tulee jotensakin mieleen tätä psalmin kohtaa lukiessani, ja varmaan se pian minua kohtaa, koska nousi noin selkeästi ulos tekstistä. Tämä ps 19:14 herättää ajatuksen myös sitä, haluaako Herra meidän pysyvän todellakin aina vain turvassa, vai haluaako hän että me kilvoituksien kautta vahvistuisimme. Jos vaikkapa lapsi on koko lapsuutensa elänyt vain omissa oloissaan ja esim. isovanhempiensa turvaisaa ja rauhaisaa elämää seuraten leimautunut heihin, voi sokki yllättäen suureen lapsiryhmään joutuessa olla täydellinen. Siellä se lapsen oma erinomaisuus tulee koeteltua. Tässä vertauksessa lapsi halajaa takaisin siihen turvalliseen elämään isovanhempiensa kodissa ainakin alkuun, kunnes pääsee mahdollisesti aikuisen opastuksella ja tuella sisälle lapsiryhmä-ideaan, alkaa sopeutumaan heihin ja alkaa ymmärtämään, että tämä lajitovereitteni ryhmä antaa minulle aivan erilaisia asioita kuin isovanhempieni seura. Lapsi tulee käymään isovanhempiensa luona pirteänä ja reippaana ja kertoo mitä kaikkia uusia taitoja hänessä on kehittynyt. Tämä on siis tärkeä askel lapsen elämässä.
Tämä saattaa näyttää jonkinlaiselta aasinsillalta ja varmaan joku miettiikin, että eihän tuo raamatun kohta tuota tarkoita. Eipä niin, mutta pointti onkin siitä, ettei meidän pidä pelätä elää ihmisten keskuudessa. Jos me vetäydymme liiaksi kaikesta mitä ihmisten keskellä tapahtuu, me menetämme sellaisen olisko sen nimeltään vaikka ”kansallinen identiteetti”. Jos meistä puuttuu tämä ns. lauman haju, eli me emme ole olleet osallisia kansamme ”kansanhengen” kehityksessä, niin meitä ei kuunnella, eikä meidän sanoillamme ole arvoa. Ihmiset eivät ikäänkuin ymmärrä mitä meillä on sanottavana. Me puhumme kyllä hyvin, mutta siinä ei ole elämän kosketuspinta-alaa, se ei solahda niin kuin viini rakkaaseen. Sanokaa mitä ajattelette, mutta mielestäni kansaa ohjataan kansan keskeltä ja johdatetaan Taivaasta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
pelastaisi sorretut röyhkeistä jumalattomista, -kauan kärsineen avunhuokaus
Herra anna voimaa tälle lapsellesi, anna hänelle luottamusta katsoa Jeesus sinuun, yli lusteisen pellon. Kun katsot ylös niin henki rakentaa sinua. Armon kautta tulee voima.
Vaikka olemme heikkoja, niin sinä Herra olet vahva ja arvollinen avaamaan kaikki sinetit myös meidän elämässämme.
Siunausta sinulle.
ellen pahempi. Oi jospa Herra antaisi rauhan, miksi ihmeessä aloin muistella kärsimääni pahaa. Kumpa pääsisin tästä masennuksesta. Hätä on suuri myös haavoittamastani ihmisestä. Aivan kauhea, vaikka tein voitavani sovinnon hyväksi. Emme ehkä enää tapaa, tahtoisin lopettaa täällä käymisen, ei tää ole mun tehtäväni, vaikka joskus niin kuvittelin. Oon kyllästyny tähän ja kotona olisi niin paljon tekemistä. Täällä tulen vaan yksinäiseksi ja vihaiseksi enkä jaksa olla läsnä läheisilleni.
Toivoisin ehkä vielä voida jutella hänen kanssaan, oli oikeesti tosi mukava tyyppi ja rauhan hänen suhteensa.
Olin rukouksessa, Jeesus välitti minulle sellaisen tiedon, en tiedä oliko se tarkoitettu sinulle vai minulle, mutta kerron sen nyt kuitenkin sinulle: "Ei mikään voi häiritä Jeesusta." Vaikka me ihmiset häiriydytään joskus toistemme väärään aikaan tulevien kontaktinottojen vuoksi, niin mikään tiedätkö ei mikään voi häiritä sinun suhdettasi Jeesukseen.
Netti ja TV on sellainen pariskunta, että ne on vain kertakaikkiaan laitettava kiinni. Hetkenaikaa se saattaa tuntua hyvinkin ahdistavalta, mutta anna itsellesi silloin sitä tekemistä. Kun pääsee taas hyvään tekemisen vireeseen, niin ajatuskin TV:n roskaohjelmisen avaamisesta tai netistä tuntuu jo aika tylsältä. Netti ja TV varastaa meiltä elämänaikaa :-)
Rohkeutta ja siunausta sinulle.
muuhun turvata kuin Jeesukseen. Mitään muuta ei ole tehtävissä. Jeesus antaa anteeksi ja on voimallinen saattamaan alkamansa hyvän työn loppuun tässä ihmisessä.
Itseäni puhutteli eräs Jesajan kirjan sana, siinä luvattiin lapsia hukkaan itseään vaivanneelle Israelille. En nyt löydä sitä kohtaa. Kyllä minä kovasti toivoisin että joskus saisin hengellisiä lapsia...
En tiedä oliko se sitten sanoma Herralta, mut ainakin kaikki siinä kohdassa tuntui olevan just tähän tilanteeseen.
En minä paljon surffaa, ongelma on siinä että jollain tavalla epäonnistuneet keskustelut painavat mieltä.
Siunausta ja kiitos vastauksestasi