Kaksi miestä kohtaavat toisensa sattumalta. Alkaa keskustelu, jonka kuluessa käy ilmi, että toinen on kirkon työntekijä toinen kirkosta eronnut. Kirkon työntekijä saa kuulla seikkaperäisen kertomuksen niistä vääryyksistä, joita keskustelukumppani kokee kirkon taholta kärsineensä. Joku työntekijä on taannoin ollut töykeä tai loukkaava häntä kohtaan. Kirkon johtajat eivät ole toteuttaneet elämässään niitä ihanteita ja hyviä ratkaisuja, jotka kuitenkin tuntuisivat tarpeellisilta. Seurakunnat panevat rahaa tarkoituksiin, jotka arvostelijan mielestä eivät kuitenkaan ole niitä kaikkein tärkeimpiä jne.
Kirkon työntekijä kuuntelee kärsivällisesti, mutta kokee tilanteen samalla jotenkin kohtuuttomana. Pitäisikö kirkon olla kaikkien ihmisten mielestä virheetön? Onko se edes mahdollista? Olenko minä jotenkin vastuussa kaikkien kirkon työntekijöiden ratkaisuista? Pitäisikö kirkon toteuttaa kaikki ajateltavissa oleva hyvä tässä maailmassa vai mikä on sen tärkein tehtävä? Kenen asiana lopulta on kirkon tehtävän toteuttaminen?
Kirkko ja seurakunta on jäsentensä summa. Jos joku seurakunta näyttää saavan vain vähän aikaan, se voi johtua siitä, että sen jäsenet ovat passiivisia. Muutaman työntekijän harvalukuinen ja jatkossa kenties entisestäänkin vähenevä joukko ei kykene tuottamaan kaikkia niitä palveluja, joita seurakunnalta kohtuudellakin voitaisiin odottaa. Seurakuntalaiset yhdessä työntekijänsä kanssa voivat kuitenkin saada aikaan lähes mitä vain haluavat. Kun me arvostelemme kirkkoa, me arvostelemme aina samalla myös itseämme.
Vaarallisinta kirkolle ei kuitenkaan ole arvostelu, vaan välinpitämättömyys. Passiivinen seurakunta on vaarassa kuihtua olemattomiin. Meitä kirkon jäseniä ei ole kutsuttu odottamaan palveluja muilta, vaan meidät on kutsuttu palvelemaan. Jos ympäristöstäsi puuttuu jokin mielestäsi seurakunnalle sopiva toimintamuoto, miksi et itse lähtisi ponnistelemaan sen toteutumiseksi. Jos joku kirkon edustaja toimii mielestäsi väärin, ota opiksesi ja katso ettet itse ainakaan samaan rikkeeseen erehdy. Jos seurakunnan toimintalinja on mielestäsi jossakin asiassa vinoutunut, ota yhteyttä seurakunnan päättäjiin ja pyri demokraattista tietä vaikuttamaan asiantilan muuttamiseksi. Voit myös itse pyrkiä ehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa.
Vaikka kirkko puhuu Jumalasta, se ei kuitenkaan ole Jumala. Vaikka seurakunnan jäsenet ja työntekijät haluavat Kristusta seurata, he eivät kuitenkaan ole kristuksia. Tässä ajassa epätäydellisyys on ja pysyy kirkon ominaisuutena. Jaloilla äänestäminen on sen vuoksi huonoin vaikuttamisen tapa. Silloin asiat jäävät varmimmin ennalleen. Viime kädessä kirkon arvo ei ole toiminnan laadussa tai sen joidenkin jäsenten nuhteettomuudessa, vaan Jumalan sanassa, evankeliumissa. Siinä on kirkon kallein aarre. Kun pohdit suhdettasi kirkkoon, pohdi silloin myös Kristuksesta kertovaa evankeliumia. Mikä merkitys sillä on sinulle? Kaikki muu, vahvuudet tai puutteet, on vähäistä mitättömyyttä tämän rinnalla. "Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa. ---- Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi." ( Room. 15: 4-9. )
Kirkon työntekijä kuuntelee kärsivällisesti, mutta kokee tilanteen samalla jotenkin kohtuuttomana. Pitäisikö kirkon olla kaikkien ihmisten mielestä virheetön? Onko se edes mahdollista? Olenko minä jotenkin vastuussa kaikkien kirkon työntekijöiden ratkaisuista? Pitäisikö kirkon toteuttaa kaikki ajateltavissa oleva hyvä tässä maailmassa vai mikä on sen tärkein tehtävä? Kenen asiana lopulta on kirkon tehtävän toteuttaminen?
Kirkko ja seurakunta on jäsentensä summa. Jos joku seurakunta näyttää saavan vain vähän aikaan, se voi johtua siitä, että sen jäsenet ovat passiivisia. Muutaman työntekijän harvalukuinen ja jatkossa kenties entisestäänkin vähenevä joukko ei kykene tuottamaan kaikkia niitä palveluja, joita seurakunnalta kohtuudellakin voitaisiin odottaa. Seurakuntalaiset yhdessä työntekijänsä kanssa voivat kuitenkin saada aikaan lähes mitä vain haluavat. Kun me arvostelemme kirkkoa, me arvostelemme aina samalla myös itseämme.
Vaarallisinta kirkolle ei kuitenkaan ole arvostelu, vaan välinpitämättömyys. Passiivinen seurakunta on vaarassa kuihtua olemattomiin. Meitä kirkon jäseniä ei ole kutsuttu odottamaan palveluja muilta, vaan meidät on kutsuttu palvelemaan. Jos ympäristöstäsi puuttuu jokin mielestäsi seurakunnalle sopiva toimintamuoto, miksi et itse lähtisi ponnistelemaan sen toteutumiseksi. Jos joku kirkon edustaja toimii mielestäsi väärin, ota opiksesi ja katso ettet itse ainakaan samaan rikkeeseen erehdy. Jos seurakunnan toimintalinja on mielestäsi jossakin asiassa vinoutunut, ota yhteyttä seurakunnan päättäjiin ja pyri demokraattista tietä vaikuttamaan asiantilan muuttamiseksi. Voit myös itse pyrkiä ehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa.
Vaikka kirkko puhuu Jumalasta, se ei kuitenkaan ole Jumala. Vaikka seurakunnan jäsenet ja työntekijät haluavat Kristusta seurata, he eivät kuitenkaan ole kristuksia. Tässä ajassa epätäydellisyys on ja pysyy kirkon ominaisuutena. Jaloilla äänestäminen on sen vuoksi huonoin vaikuttamisen tapa. Silloin asiat jäävät varmimmin ennalleen. Viime kädessä kirkon arvo ei ole toiminnan laadussa tai sen joidenkin jäsenten nuhteettomuudessa, vaan Jumalan sanassa, evankeliumissa. Siinä on kirkon kallein aarre. Kun pohdit suhdettasi kirkkoon, pohdi silloin myös Kristuksesta kertovaa evankeliumia. Mikä merkitys sillä on sinulle? Kaikki muu, vahvuudet tai puutteet, on vähäistä mitättömyyttä tämän rinnalla. "Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa. ---- Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi." ( Room. 15: 4-9. )
Vastaukset 2
Vanhimmat
Syntisiä olemme kaikki, joka ikinen. Onneksi Jumala on armahtavainen ja lähetti poikansa Yeshuan maailmaan, että maailma Hänen kauttaan pelastuisi. Muuta pelastusta meillä ei ole!
Olet huolissasi kirkon tilasta tällä hetkellä. Niin olen minäkin. Minulla on vain käynyt niin hyvä johdatus, että olen nähnyt jo jonkin aikaa sen laittomuuden kehityksen, joka maailmassa on vallalla. Kirkko on vahvasti mukana siinä kehityksessä maallistuen vauhdilla. On tilinteon aika.
>>> ...Kirkko ja seurakunta on jäsentensä summa. ...
jossain vaiheessa on vain käynyt niin, että ev.lut kirkko unohti päätehtävän, Jumalan Sanan, evankeliumin julistamisen, niikuin se on kirjoitettu(Raamatussa, Jumalan pyhässä Sanassa).Synti synniksi, ei puhuen ihmisten korva syyhyn mukaan.Puhuttaessa koko Raamatun totuus, ihminen joko suuttuu, tai muuttuu.Herra Jeesus, me rukoilemme palauta ev.lut kirkko Sanan ääreen, muuta senkin papin sydän joka saa palvella kirkossa, kun hän opettaa, kaikki pääsevät taivaasee.Isä tätä rukoilemme Poikasi Jeesuksen kalliissa nimessä, amen.