MITÄ USKO ON?
Usko on vakaumus, joka ei ole pelkkä mielipide, vaan elämän ja kaiken toiminnan määräävä periaate. Uskovainen uskoo ja luottaa Jumalaan, joka on luomakunnan suunnittelija ja valmistaja. Jumala on kaikkivoipa ja kaikkitietävä, ja ohjaa Pyhän Henkensä kautta niitä jotka tahtovat Jumalan Hengen hallitsevan elämänsä suuntaa. Taivaallinen Isä tahtoo luotujensa parasta. (Hebr 11:6, Luuk 13:34)
Usko on lujaa luottamusta siihen että Jumalan lupaukset täyttyvät, ja että Jumalan sana Raamattu on totta. (Hebr 10:23, 2 Piet 1:21) Ilman uskoa ja uskon aiheuttamia tekoja usko on kuollutta, vain suun tunnustusta, tai “muodollista kristillisyyttä” eli kirkon kirjoilla olemista ilman vakaumusta. (Jaak 2:17-20)
Kun ihminen tulee synnintuntoon, hän katuu, ja kääntyy hyläten menneen ja ottaa vastaan pelastuksen armosta vapaana Jumalan lahjana. (Ef 2:8-9) Uskomalla ihminen saa-, ja kokee syntinsä anteeksi, jolloin kaikki synnin ovat unohdettuja, ja Kristuksen vanhurskaus luetaan ihmisen hyväksi. (Room 1:17, 3:22, 28, 4:5, 5:1, Gal 2:16) Uskon kautta on pääsy armoon. (Room 5:2)
Uskovainen on kuuliainen. Pelastusta ei ansaita kuuliaisuudella, mutta kuuliaisuus ja uskon teot ovat uskon tuottamia hedelmiä. (Jaak 2:14-26, Matt 3:8, 5:16, 7:15-23, Ef 2:8-9) Pyhittynyt sydän on rakkaudessa Jumalaan, niin että ajatukset, halut, tunteet, teot, ovat sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa. Pyhittynyt sydän on sovussa Jumalan säädösten ja -lain kanssa. (1 Joh 2: 3-5, Ilm 14:12) Ilman pyhitystä kukaan ei näe elämää. (Hebr 12:14, Room 6:22-23, 1 Kor 1:30, 2 Kor 7:1, 1 Tess 4:3,7) Ihminen mukautuu molemminpuolisessa rakkaudessa Herransa kanssa yhä lähemmäksi Kristuksen kaltaista luonnetta. Ihminen muuttuu aina sen Kaltaiseksi mitä katsoo ja ihailee. Ihmisestä voi näin tulla pyhittynyt välikappale Jumalan työssä. (Apt 26:18)
Kuuliaisuus tahdotaan usein ikävässä panettelussa tuomita “lakihenkisyydeksi” tai “lakiuskonnoksi” kun halutaan polkea Jumalan laki lopun ajan uskonnollisessa opetuksessa ja eksytyksissä. On aivan eri asia opettaa että lain kautta pelastuisi, (?!) kuin opettaa Raamatun totuutta, että Jumalan laki on aina voimassa opettaen mikä on syntiä! (Room 16:26, 3:20, 8:7, 13:8-10, 1 Tim 1:8-10, Luuk 12:17, Matt 5:17-18, Jaak 2:10-12, Ilm 14:12, 1 Joh 3:4)
Usko luottaa Jumalan sanaan, voimaan ja rakkauteen. (Ps 106:12, Kol 2:12, 1 Joh 4:16, Gal 5:6) Usko on uskoa Jeesukseen. (Apt 16:31, Joh 14:1, 6:69, 1 Joh 3:23) Uskosta vanhurskas saa elää. (Room 1:17, 4:13, Gal 2:20, 2 Kor 5:7)
“Käy uskon jalo kilpailu, ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu” (1 Tim 6:12, 1 Joh 5:4)
(2 Kor 5:7, Jaak 1:6, 1 Tim 2:15, 1 Piet 5:9, 1 Tim 3:13, Jaak 2:1,5, Hebr 11:13, Ef 2:12-13, 2:12, Joh 8:44, Joh 3:36, 3:18,
Jari laurila
Usko on vakaumus, joka ei ole pelkkä mielipide, vaan elämän ja kaiken toiminnan määräävä periaate. Uskovainen uskoo ja luottaa Jumalaan, joka on luomakunnan suunnittelija ja valmistaja. Jumala on kaikkivoipa ja kaikkitietävä, ja ohjaa Pyhän Henkensä kautta niitä jotka tahtovat Jumalan Hengen hallitsevan elämänsä suuntaa. Taivaallinen Isä tahtoo luotujensa parasta. (Hebr 11:6, Luuk 13:34)
Usko on lujaa luottamusta siihen että Jumalan lupaukset täyttyvät, ja että Jumalan sana Raamattu on totta. (Hebr 10:23, 2 Piet 1:21) Ilman uskoa ja uskon aiheuttamia tekoja usko on kuollutta, vain suun tunnustusta, tai “muodollista kristillisyyttä” eli kirkon kirjoilla olemista ilman vakaumusta. (Jaak 2:17-20)
Kun ihminen tulee synnintuntoon, hän katuu, ja kääntyy hyläten menneen ja ottaa vastaan pelastuksen armosta vapaana Jumalan lahjana. (Ef 2:8-9) Uskomalla ihminen saa-, ja kokee syntinsä anteeksi, jolloin kaikki synnin ovat unohdettuja, ja Kristuksen vanhurskaus luetaan ihmisen hyväksi. (Room 1:17, 3:22, 28, 4:5, 5:1, Gal 2:16) Uskon kautta on pääsy armoon. (Room 5:2)
Uskovainen on kuuliainen. Pelastusta ei ansaita kuuliaisuudella, mutta kuuliaisuus ja uskon teot ovat uskon tuottamia hedelmiä. (Jaak 2:14-26, Matt 3:8, 5:16, 7:15-23, Ef 2:8-9) Pyhittynyt sydän on rakkaudessa Jumalaan, niin että ajatukset, halut, tunteet, teot, ovat sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa. Pyhittynyt sydän on sovussa Jumalan säädösten ja -lain kanssa. (1 Joh 2: 3-5, Ilm 14:12) Ilman pyhitystä kukaan ei näe elämää. (Hebr 12:14, Room 6:22-23, 1 Kor 1:30, 2 Kor 7:1, 1 Tess 4:3,7) Ihminen mukautuu molemminpuolisessa rakkaudessa Herransa kanssa yhä lähemmäksi Kristuksen kaltaista luonnetta. Ihminen muuttuu aina sen Kaltaiseksi mitä katsoo ja ihailee. Ihmisestä voi näin tulla pyhittynyt välikappale Jumalan työssä. (Apt 26:18)
Kuuliaisuus tahdotaan usein ikävässä panettelussa tuomita “lakihenkisyydeksi” tai “lakiuskonnoksi” kun halutaan polkea Jumalan laki lopun ajan uskonnollisessa opetuksessa ja eksytyksissä. On aivan eri asia opettaa että lain kautta pelastuisi, (?!) kuin opettaa Raamatun totuutta, että Jumalan laki on aina voimassa opettaen mikä on syntiä! (Room 16:26, 3:20, 8:7, 13:8-10, 1 Tim 1:8-10, Luuk 12:17, Matt 5:17-18, Jaak 2:10-12, Ilm 14:12, 1 Joh 3:4)
Usko luottaa Jumalan sanaan, voimaan ja rakkauteen. (Ps 106:12, Kol 2:12, 1 Joh 4:16, Gal 5:6) Usko on uskoa Jeesukseen. (Apt 16:31, Joh 14:1, 6:69, 1 Joh 3:23) Uskosta vanhurskas saa elää. (Room 1:17, 4:13, Gal 2:20, 2 Kor 5:7)
“Käy uskon jalo kilpailu, ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu” (1 Tim 6:12, 1 Joh 5:4)
(2 Kor 5:7, Jaak 1:6, 1 Tim 2:15, 1 Piet 5:9, 1 Tim 3:13, Jaak 2:1,5, Hebr 11:13, Ef 2:12-13, 2:12, Joh 8:44, Joh 3:36, 3:18,
Jari laurila
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ne joissa on Kristuksen Henki,ovat hänen omiaan.
"Tutkikaa onko Kristus teissä,ellei ette ole hänen omiaan"
Tuossa on jako,yksinkertaisesti esitettynä.
Apostoilt opettivat Kristuksen tuntemista mutta sinä puhut meistä ihmisistä?
Etkö näe siinä mitään ristiriitaa?
tuohon hyvään Jarlaun kirjoitukseen.
Meinaatko, että ihmisellä ei ole mitään osuutta uskonasioissa, vaan Jeesus elää yksinään täytetyssä teossaan:)?
Kuten Jarlau kirjoitti, niin kuuliainen on Jumalan lapsia ja kuulaisuus tarkoittaa sitä, että ihminen kuulee Jumalan opetukset ja taivuttaa niihin tahtonsa, vaikka se tekisi välillä kipeääkin.
Ihminen ja Jumala yhdessä, ei Jumala yksin, eikä ihminen yksin, on pelastussympioosi.
Olen vuosien varrella lukenut outoa käsitystä siitä, miten ihmisen ei tarvitse kuin vain uskoa Jeesuksen nimeen ja sillä selvä. Ei tarvitse olla kuulainen Jumalan Sanalle. Jeesus oli kuulainen Isälle hamaan ristinkuolemaan asti ja voitti ja me olemme kuulaisia Isälle, eli Sanan, eli Jeesuksen lähettäjälle ja siinä on meidän voittomme ja se on yskin Jumalan työ. Jumala kykeni tekemäään meistä ymmärtäväisiä ja viisaita ja antoi meille saman Hengen, joka on Itsessään ja siksi me olemme Hänelle kuulaiset.
hyvin vaikea, koska siitä jää puuttumaan aina yksi i, mutta silti olen kuuliainen ja olen täydellisen vapaa. Ei masenna, ei ahdista, ei tympäise, ei pelosta, vaan elämä on lahja, mielenkiintoinen, ihana lahja ja sen sain tulla tuntemaan sen jälkeen, kun sain syntyä uudeksi ja siitä on kulunut jo monen miehen ikä.
Vain kuuliaiset voivat syntyä uudeksi Jumalasta, muille se on mahdotonta, sillä Jumala ei synnytä ikuisen lain ja rakkauden vastustajia Itsestään.
Lue Raamatunpaikat.
Minulla on tarkoitus että Raamattua luetaan.
Ajattele myös että Jumala tarkoittaa samaa kuin Kristus.
Toki olisin voinut kirjoittaa yhden kappaleen nk. toivot, ja saatan sen tehdäkin kun viimeistelen kaikki kirjoitukseni.
Kirjoitin lähes 300 raamattuopetusta monen muun homman ohessa 1 vuoden sisällä, ja kaikki kirjoitukseni kaipaavat viimeistelyä, ja on muutamia aiheita mistä kirjoitan, ja 50 kpl on päivittämässä sivuilleni ollut jo 2,5 vuotta.
Siunauksia
jari
Meinaan juu!
Ihmisellä ei ole mitään osuutta Jumalan suunnitelmassa.
Kirkkojen opit ja noudattamiset ovat pääasiasta sivuunvetoa.
Raamatusta me opimme tuntemaan Jumalan ja Hänen suunnitelmansa.
Emme me ihmiset opi sitä toisiltamme!
Etkö lue lainkaan Raamattua?
Jumalan ikuinen laki ja se mitä sinä ikuisena lakina pidät ovat täydellisesti eri asioita.
Adventismi on pelkkää harhoihin johtoa.
Taas tarjoilet vain omaa käsitystäsi.
Vaikka Jeesus ja Isä ovatkin yhtä, niin eivät siten kuin sinä niitä tukkaat.
Jos usko on kuuliaisuutta, ja Jumalan työ, niin kenet te valitsette seurakunnan sisällä sitten toteuttamaan Jumalan tahtoa ja kuuliaisuutta!
Kuka repii alas epäjumalankuvat,...kuka teistä on se nies, joka menee seurakunnan veljen luo ja sanoo: " Anna nyt miehelle takaisin hänen vaimonsa, olipa hän profeetta tahi ei???
Jos ihminen ja Jumala yhdessä, niin kumpi ensin ottaa askeleen kohti epäjumalankuvaa sinä vai Jumala, saadaksenne sen alas seinältä, esim. Turun Betelistä?
Eikö niin, olette viisaita puhumaan hyvää, mutta teette pahaa,...vai mitä kummaa se minun vaimoni tekee adventti veljen seksiobjektina Joensuussa?
"Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
13:2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja VAIKKA minulla OLISI KAIKKI USKO, niin että voisin vuoria siirtää, MUTTA minulla EI OLISI RAKKAUTTA, en minä mitään olisi."
silla rakkaus, se rakkaus, jonka Jumala antaa ja jossa voi laittaa itsensä syrään ja joka kohdistuu koko Jumalan luomakuntaan. Vain kuulaisilla Jumalan lapsilla on Jumalan lahjoittama ihmeellinen rakkaus.
Rakkaus kärsii, sietää ja kestää kaiken.
Juuri niin.
Jokainen ymmärtää kun tutkii itseään mitä rakkaus tekee.
Toki jokainen erehtyy, ja minä kiukuttelen itsekseni, en vihoittele toisille.
Uskova joutuu tarkistamaan asenteitaan usein, ja kasvattamaan- ja laittamaan itseään järjestykseen.
jari
parantaa sairaita, lohduttaa, jne. ..
Mitä täällä ei juurikaan näe?
JL, Onko sinulla vielä käymättä oma "Golgatantie"?
(Ks.Apt.2:38; Room.6:6)
*
♥ MARANATA! ♥
Luoja, taivaallinen Isä kuitenkin lupasi palkita kaikkein uskollisimman palvelijansa ja lupasi antaa hänen valtaansa kaiken. Tuossa oli vähäsen lisää siitä oikeasta uskosta.
KRISTITYN KILVOITELU JA ITSEKIELTÄYMYS
Elämässä ei tavallisesti saa mitään sattumalta hyvällä onnella? Tarvitaan päätöksiä ja määrätietoista tavoitteellisuutta ja itsekuria tavoitteiden saavuttamiseksi. Jumala kuitenkin kutsuu jokaista ihmistä rakkaudellaan syntien anteeksiantoon, armoon, ja ikuiseen elämään. (Job 33:27-30, Apt 17:30, Ilm 2:21, 2 Piet 3:9, Room 2:4) Kääntymyksensä jälkeen Herran omilla on edessään uskon kilvoituksen ja itsensä kieltämisen tie. Jeesuksen seuraaja ottaa ristinsä ja seuraa Herraansa. (Luuk 9:23, Mark 8:34, 2 Kor 4:17)
Herran turvaavan tie on turvallinen, koska ihminen tietää mihin tie johtaa. Ihmisellä on toivo, luottamus ja varmuus, jota maailman arvoissa kulkevalla ei ole. (Apt 4:21, Room 8:38-39, 1 Joh 1:7, 5:13, Mark 16:16, 2 Tim 1:12, Vaikeuksitta uskovakaan ei tietään kuitenkaan kulje. (1 Piet 4:19, Gal 6:7-8, Ilm 2:22) Vaikeudet kuuluvat ihmiselämään. (Job 5:7) Kristuksen ja evankeliumin työn tähdenkin ihminen kohtaa vaikeuksia. (Ilm 12:17, Fil 1:27-30, 2 Tim 1:8, 1 Piet 3:14, 1 Piet 1:6-7, Hebr 12:7) Kääntynyt uskova joutuu usein myös kärsimään armahdettujen syntiensä maallisista seurauksista.
Paavali vertasi kristityn elämää urheilukilpailuihin. (1 Kor 9:24-27) Jeesus kehotti menemään ahtaasta ovesta. (Luuk 13:24) Uskon puolesta “taistellaan” (Juud 3, Kol 2:1-2) Kristityltä vaaditaan lujaa itsekuria (1 Kor 9:25) ja itsehillintää synnistä kieltäytymisessä. (Hebr 12:1) Alistumista yhteisiin sääntöihin. (2 Tim 2:5) Kristityn tulee kilvoitella myös veljesrakkaudessa, ja toisten kunnioittamisessa. (Room 12:10, Joh 13:35, 15:8)
Kristityn taistelu ei ole verta ja lihaa (ihmisiä) vastaan, vaan pimeyden henkivaltoja vastaan. (Ef 6:12, 2 Kor 10:3-4) Perkele etsii saalistaan. (1 Piet 5:8, Jaak 4:7) Kristitty taistelee maailman nautintoja ja himoja vastaan. (Joh 16:33, 1 Joh 5:4-5, Tiit 2:12, 1 Joh 4:3-6, 1 Joh 2:15-16) Jumala vihaa syntiä, ja siksi Herraa rakastavat taistelevat Jumalan Hengen voimassa (Hes 36:26-27) lihan himoja (Room 7:22-25, 1 Piet 2:11) ja syntiä vastaan pyhittyen itse jatkuvasti. (Hebr 12:14, Ef 4:24, Luuk 1:75)
Herralle uskollinen taistelee uskonsa säilyttäen (1 Tim 1:18-19, 1 Kor 6:13) hengen voimassa uskossa lujana. (1 Kor 16:13) Vaivaakin kärsien, mutta itsensä hilliten. (2 Tim 2:3,9-10, 1 Kor 16:13) Jumala auttaa uskollisiaan kaikessa taistelussa. (2 Tim 4:17, 2 Kor 7:5-6, Ef 6:10-18, Matt 6:33) Uskonratkaisu tehdään uudelleen joka päivä. Pelastuksen päivä on joka päivä. (2 Kor 6:2) Jeesuksesta hetkeksikin irti päästäminen aiheuttaa synnin. (5 Moos 10:20, 13:4, Room 12:9)
Kristitty joutuu kieltäytymään monista maailman houkutuksista. Hänellä on turvana Jeesus ja Jumalan laki sydämessä mieluisana asiana. (Hebr 8:10, 10:16) Iloiten hän kieltäytyy tyydyttämästä itsekkäitä maailmallisia lihan halujaan. (Ps 40:8-9, Matt 6:10) Itsekieltäymys on Pyhän Hengen saamisen ehto. (Kol 2:9-10, Joh 5:30)
Jumalan 10 käskyn siveyslaki opettaa mikä on syntiä. (Room 3:20, 8:7, 7:7-8, 8:4, Matt 22:36-40) Usko kieltäymyksineen antaa elämään kuitenkin suuremman ilon Herrassa, tyydytyksen ja onnen. Synti tuo vain ahdistuksen, tyhjyyden, synnintuskan ja masennuksen. (Snl 13:21, Gal 5:22-25, Room 14:17, 1 Tess 2:19)
Kristitty uhraa kaikkia henkisiä, hengellisiä, taloudellisia ja teknisiä voimavarojaan evankeliumin työssä lähimmäistensä hyväksi Herran kunniaksi. (Tim 1:8, Fil 1:16,27, Mark 10:29, Mark 8:35, 1 Tess 2:8, Ef 3:9) Herran oma suhtautuu ilolla koettelemuksiin evankeliumin ja Kristuksen tähden. (1 Piet 4:12-19) Iloinen asenne miellyttää Jumalaa, kun Hän antaa siihen voimankin. (Room 14:4, 2 Kor 9:8, 2 Tim 1:12)
Palkinto kilvoituksesta ja itsensä kieltämisestä on suuri. (Matt 25:34, Ilm 5:12-13) “Käy jalo taistelu, ja voita omaksesi ikuinen elämä , johon sinut on kutsuttu, ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi.” (1 Tim 6:12) (1 Tim 4:10, 1 Joh 4:4)
jari
Jarilla on vain sanoja EI TEKOJA, Valitettavasti!
Mutta joka tapauksessa taivaallinen Isä tekee sen jota tahtoo, uskot sinä sitten siihen, taikka et.
Hän palkitsee omista lähtökohdistaan ja kaikkien omien kriteereittensä mukaan. Eikä Hän edelleenkään katso henkilöön. Sen kaiken jonka ihminen itseltään kieltää on sitten toinen juttu. Ja tarvitseeko tuon ihmisten välisten kilvoittelun olla jotenkin näkyvää
, eipä tietenkään, ei sellaista kukaan ole määrännyt
yhdessäkään Raamatun jakeessa.
...........ei ole kyse mistään ihmisten välisestä kilvoittelusta.
Päinvastoin, ihmiseen ei saa katsoa.
Vain Kristukseen katsotaan ja omaan napaan, kun uskonkilvoittelusta puhutaan. Näin on aina.
Siunausta
jari
Se onkin se oikea tapa justiinsa, eli juosta
rintarinnan maaliin saakka, kuitenkaan miettimättä sen enenpiä, jotta mitä jos tuo toinen ehtiikin ennen minua, saaden paremman sijan.
Siunattua pääsiäistä. Leivän ja veden kera. :)
FARISEUKSESTA KRISTITYKSI
Luitko nuo itse ?
Kirjoittanut: hailao 8.4.2009 klo 10.24
/// Erityisesti Matt 25:41-45 puhuu 10 käskyn noudattajista, jotka tekivät kaikki mitä 10 käskyä kehotti tekemään, eli ei tehnyt lähimmäiselleen ikinä mitään hyvää, koska heidän sydämissään LAKI otti sen paikan jonka olisi pitänyt ottaa RAKKAUS.
Siksi lain noudattaminen (tai 10 käskyn noudattaminen advareilla) on niin vaarallinen elämänasenne. Se johtaa niin helpolla pinnalliseen kristillisyyteen jossa Jeesusta ei tarvita. \\\
Kirjotti hailao pojalle, jolta on tunturimopo
karannut käsistä, juu.
Jos ette rakkaat ismiläiset usko meitä Kristuksen
opin kannattajia, niin uskokaa Paavalin KOKEMAA!!
Room. 7:10
ja minä kuolin. Näin käsky, jonka oli määrä
antaa elämä, tuottikin minulle kuoleman.
[3. Moos. 18:5; Hes. 20:11; Room. 10:5]
Gal. 2:19
Lain vaikutuksesta minä kuolin, mutta kuolin
vapaaksi laista elääkseni Jumalalle.
Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.
Lain kuollut kirjain tuottaa pelkkää kuolemaa ..
Joh. 5:39
Te kyllä tutkitte kirjoituksia, koska luulette
niistä löytävänne ikuisen elämän -- ja nehän
juuri todistavat minusta. [Room. 1:2 ]
Room. 6:14
Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman,
koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
Mutta te sanotte: "meillä on lakimme"!!
Joh. 19:7
Juutalaiset vastasivat:
"Meillä on lakimme,
ja lain mukaan hän on ansainnut kuoleman,
koska hän väittää olevansa Jumalan Poika."
[Joh. 5:18]
Mutta te sanotte. emme ole lain alla vaan olemme
lain noudattajia. Voi, voi, voi! Lain noudattajako
armon alla? Mihin lainnoudattaja armoa tarvitsee.
Ei mihinkään!! Ja siksi lainnoudattaja vihaa
kristittyjä, armon perillisiä. Nuo ellenin perilliset vaanivat tosiuskovia:
Fil. 3:6
intoon nähden seurakunnan vainooja,
lain vanhurskauteen nähden nuhteeton.
En ole adventisti, mutta kerron käskyjen voimassa olosta, joka tieto näyttää tänään puuttuvan useimmilta.
Ei ole olemassakaan uskoa, jonka Jumala antaa ja jossa ikuinenlaki on poistettu. On olemassa usko, jossa Jumalan ikuinen laki on sisällä täytettynä ja se usko on Jumalan lahjaa ja sen lahjauskon mukana ihminen saa Pyhän Hengen voiman ja näin hänen ei tarvitse rikkoa ikuista lakia.
Rakkaus on lain täyttymys.
Kukaan, joka rakastaa, ei saata valehdella, ei varastaa, ei puhua lähimmäisestä pahaa....., eli rakkaus täyttää kaikki käskyt ja näin Jeesuksen sanat toteutuvat: laista ei katoa pieninkään piirto ennen, kuin taivas ja maa katoavat.
Tuolla Jeesus tarkoittaa sitä, että jopa meidän uskovaisten on elettävä laista tietävinä, vaikka enää emme eläkkään laina alla, sillä Jumalan Pyhä Henki auttaa meidät elämään rakkaudenlaissa, jossa ei ole tarvetta rikkoa ikuista lakia.
Ei ole olemassakaan muita täydellisiä ihmisiä, kuin Jeesus vain Ihmisen Poikana ollessaan oli ja siksi meitä vajavaisuudessa eläviä saattaa kohdata houkutus ajatella vaikkapa lähimmäisestä pahaa, mutta me vastustamme sitä ajatusta olemalla puhumatta pahaa ja emme ikinä anna kenestäkään väärää lausuntoa ja siinä meitä auttaa Jumalan Pyhä Henki. Emme siis riko ikuista lakia, jonka Jeesus täytti, vaan elämme TÄYTETYSSÄ LAISSA.
Väärät huoneenhaltijat ovat vääristäneet Jumalan antaman uskon pimittämällä ikuisen lain ja näin lattomuus on saanut valtaa.
Ikuinen laki on loppuunasti voimassa ja, kun taivas ja maa on kadonnut, ei kukaan enää tarvitse lakia muistuttajana.