hei!en tiedä onko tämä palsta edes oikea kysellä tämmöistä,mutta olemme seurustelleen nyt vuoden verran ja muutimme yhteen asumaan ja häistäkin on ollut jo puhetta,päivää ei tosin vielä olla lyöty lukkoon.ja nyt tähän varsinaiseen asiaan...eli onko näin tosiaan,niinkuin mieheni on kantansa ilmaissut,että ehkäisyä ei käytetä,eikä aborttia hyväksytä.oma kantani noissa asioissa osittain samat,esim.aborttia en hyväksy,mutta tuo toinen asia enemmän mietityttänyt,lapsi olisi kyllä tervetullut ja toivottu nytkin,mutta miten jatkossa.
katolinen avopuoliso
73
4418
Vastaukset
- tyhmästä päästä
kärsii koko ruumis, ja puolisosi ehkäisykielteisyydestä tulee vielä suuri riesa, jos jatkat hänen kanssaan.
Avoliitossa asuminenkin on syntiä, miehesi jakaa siis synnit häntä miellyttäviin eli sallittuihin, ja hänelle vastenmielisiin eli kiellettyihin. - ns luonnollisen ehkäisyn
Menetelmä perustuu ovulaatioiden seuraamiseen. Siihen on olemassa teknisiä apuvälineitä, ja se on oikein käytettynä melko varma. Katolisissa maissa käytetään kyllä muitgakin ehkäisymenetelmiä. Etelä-Eurooapan vanhoissa katolisissa maissa esim Espanjassa ja Italiassa on hyvin pieni syntyvyys.
Ehkä sulhasesi tarkoittaa, ettei ennen ensimmäisen lapsen syntymää käytetä ehkäisyä. Katolinen kirkko ei hyväksy aborttia, mutta eivät muutkaan kristityt sitä yleensä hyväksy.- Mevlana
Ettei tarvitse pähkäillä, voipi vilkaista ehkäisytilastoja:
http://unstats.un.org/unsd/demographic/products/socind/contraceptive.htm#tech
Alla olevista tilastoista sanoisin, että yllättävästi katolisenemmistöisten maiden välillä on hajontaa modernien ehkäisymenetelmien käytössä. Esim. Irlanti ehkäisee lääketieteen keinoin yhtä paljon kuin Ruotsi ja Alankomaat samoin Espanja ja Portugali. Italia on pohjilla.
Varsinaiset Vatikaanin ehkäisykiellon noudattajat ovatkin ortodoksit, joiden keskuudessa käytetään ehkäisyä vähän.
Sen tästä voi päätellä, että Vatikaanin suositusta noudatetaan vain vähän katolisenemmistöisissä maissa ja modernista ehkäisystä pidättäytyminen on lähinnä yhteydessä bruttokansantuotteeseen (paitsi joissain poikkeustapauksissa). Uskonnolla on arkielämän kannalta hyvin vähän merkitystä. Vai uskooko kukaan tosissaan, että ortodoksit eivät ehkäise, koska skismaattinen patriarkka niin toivoo?
Itävalta 47%
Belgia 74%
Ranska 71%
Irlanti 65%
Italia 39%
Slovakia 41%
Slovenia 59%
Portugali 63%
Espanja 62%
Ja sitten protestantit ja muut:
Alankomaat 65%
Ruotsi 65%
UK 82%
USA 68%
Sveitsi 78%
Australia 64%
Viro 56%
Saksa 66%
Ja ortodoksit:
Bulgaria 26%
Romania 38%
Makedonia 4%
Venäjä 53%
Serbia 19%
Kreikka 42% - henkasta...
ei hyväksy aborttia eikä myöskään avoliittoa.
- infok.
Hei,
Jos elämäntilanne on aidosti sellainen, ettei lapsi ole toivottava, niin silloin käytetään luonnollista perhesuunnittelua http://www.catholic.fi/usko/sakr/LPS.htm
Se vaatii myös mieheltä sitoutumista.- op.p.
sellainen tilanne, että lapsi ei ole toivottavaa?
Olen ymmärtänyt, että katolilaiset käyttävät sitä ehkäisyn korvikkeena kevyemmilläkin syillä?
Vai onko esimerkiksi 10 lasta sellainen tilanne, että 11. on aidosti epätoivottu?
Valaisitko meille tätä asiaa? - menetelmä,
sehän estää naiselta seksin juuri niinä päivinä kun halu ja nautinto ovat suurimmillaan.
- Mevlana
menetelmä, kirjoitti:
sehän estää naiselta seksin juuri niinä päivinä kun halu ja nautinto ovat suurimmillaan.
Kirkkoisien mukaan varsinkin naisen haluista on vain haittaa. Taltuttakoot halunsa paastolla ja rukouksella ja työllä. Kristinusko on alkujaan asketismia ja naimisiinmeno on esim. Paavalin mukaan huono valinta. Kristityn naisen esikuva on ainainen neitsyt Maria.
Äläkää nyt vaan loukkaantuko, mutta tämä on totta. Joka yrittää NYT vääntää kristinuskoa jotenkin seksimyönteiseksi ainoastaan kikkailee, koska modernina ihmisenä ei voi hyväksyä kirkkoisien jyrkkyyttä. - kristinuskohan
Mevlana kirjoitti:
Kirkkoisien mukaan varsinkin naisen haluista on vain haittaa. Taltuttakoot halunsa paastolla ja rukouksella ja työllä. Kristinusko on alkujaan asketismia ja naimisiinmeno on esim. Paavalin mukaan huono valinta. Kristityn naisen esikuva on ainainen neitsyt Maria.
Äläkää nyt vaan loukkaantuko, mutta tämä on totta. Joka yrittää NYT vääntää kristinuskoa jotenkin seksimyönteiseksi ainoastaan kikkailee, koska modernina ihmisenä ei voi hyväksyä kirkkoisien jyrkkyyttä.on askeettinen ja seksikielteinen uskonto. Avioliittokaan ei ollut alun perin mikään sakramentti. Sakramentti siitä tuli vasta toisella kristillisellä vuosituhannella.
- infok.
menetelmä, kirjoitti:
sehän estää naiselta seksin juuri niinä päivinä kun halu ja nautinto ovat suurimmillaan.
Samaa menetelmää käytetään myös silloin kun halutaan maksimoida hedelmöittymisen mahdollisuus.
- kerrassaan!
infok. kirjoitti:
Samaa menetelmää käytetään myös silloin kun halutaan maksimoida hedelmöittymisen mahdollisuus.
Toisin sanoen naisen sallitaan antaa periksi luonnolliselle tarpeelleen haluta seksiä ja saada siitä täysi nautinto silloin, kun nimenomaisesti halutaan raskautta. Se on: ehkä 3-4 kertaa naisen hedelmällisenä elinaikana. Kiitos kirkon herroille siitäkin vähästä.
Ei kai naisen osaan enempää kuulukaan nautintoa. Mies nauttii naisensa puolesta ja nainen iloitsee miehensä nautinnosta. Näin on. - Anonyymi
Mevlana kirjoitti:
Kirkkoisien mukaan varsinkin naisen haluista on vain haittaa. Taltuttakoot halunsa paastolla ja rukouksella ja työllä. Kristinusko on alkujaan asketismia ja naimisiinmeno on esim. Paavalin mukaan huono valinta. Kristityn naisen esikuva on ainainen neitsyt Maria.
Äläkää nyt vaan loukkaantuko, mutta tämä on totta. Joka yrittää NYT vääntää kristinuskoa jotenkin seksimyönteiseksi ainoastaan kikkailee, koska modernina ihmisenä ei voi hyväksyä kirkkoisien jyrkkyyttä.Paavali myönsi, että avioliitto on hyväksyttävä vaihtoehto jos ei voi pidättäytyä. Neitsyt Maria ei suinkaan ollut ’ikuinen neitsyt’, vaan hän sai muitakin lapsia Jeesuksen jälkeen ja eli normaalia perhe-elämää. ”Lisääntykää ja täyttäkää maa”. Miehen on työläs yksinään lisääntyä. Lukekaa Korkea Veisu, se on kaukana seksuaalikielteisyydestä kummankaan sukupuolen osalta.
- marius
luonnollisesti katoliset systeemit koskevat vain katolilaisia eivät muita. Sinä luterilaisena voit käyttää ehkäisyä,jollei miehesi katolilaisena halua tehdä sitä.
- henkasta...
kuinka katolinen poikaystäväsi on muuttanut kanssasi saman katon alle ennen avioliittoon vihkimistä. Katolinen kirkko ei tunne mitään avoliittoa.
- Saarijärven Paavo
Tämmöisiä ihmettelyjä ei minun mielestäni ole sopivaa esittää julkisesti, etenkään mukavasti piilossa nimimerkin takana. Jos sinulla on huomautettavaa lähimmäisesi elämäntavoista, huomauta yksityisesti ja ystävällisessä hengessä, hienotunteisesti.
Kysyjä teki kysymyksensä täällä asiallisesti. Vastatakin voisi asiallisesti, loukkaamatta.
Meillä ei kenelläkään liene varaa heitellä kiviä. Jos heittelemme niitä, meidät tuomitaan samalla mitalla, muista se, nimerkki "henkasta". Puskasta heittely on jo sinänsä ala-arvoista. - suomalainen2
Saarijärven Paavo kirjoitti:
Tämmöisiä ihmettelyjä ei minun mielestäni ole sopivaa esittää julkisesti, etenkään mukavasti piilossa nimimerkin takana. Jos sinulla on huomautettavaa lähimmäisesi elämäntavoista, huomauta yksityisesti ja ystävällisessä hengessä, hienotunteisesti.
Kysyjä teki kysymyksensä täällä asiallisesti. Vastatakin voisi asiallisesti, loukkaamatta.
Meillä ei kenelläkään liene varaa heitellä kiviä. Jos heittelemme niitä, meidät tuomitaan samalla mitalla, muista se, nimerkki "henkasta". Puskasta heittely on jo sinänsä ala-arvoista.Kyllä minuakin mietityttäisi katolilaisena sama asia, eli onko kyseessä provo vai todellinen tilanne. Näissä uskontopalstoilla jotkut haluavat saada kyseinen uskonto näyttämään jotenkin huonomalta kuin mitä tosiasiassa onkaan.
- kivenheittäjä
Saarijärven Paavo kirjoitti:
Tämmöisiä ihmettelyjä ei minun mielestäni ole sopivaa esittää julkisesti, etenkään mukavasti piilossa nimimerkin takana. Jos sinulla on huomautettavaa lähimmäisesi elämäntavoista, huomauta yksityisesti ja ystävällisessä hengessä, hienotunteisesti.
Kysyjä teki kysymyksensä täällä asiallisesti. Vastatakin voisi asiallisesti, loukkaamatta.
Meillä ei kenelläkään liene varaa heitellä kiviä. Jos heittelemme niitä, meidät tuomitaan samalla mitalla, muista se, nimerkki "henkasta". Puskasta heittely on jo sinänsä ala-arvoista.toisen kristityn velvollisuus on kertoa, ettei
sovi elää huoruudessa, vaan mennä naimisiin ja muuttaa vasta sitten yhteen.
Kain tunnetusti ei ollut veljensä vartija. - Saarijärven Paavo
kivenheittäjä kirjoitti:
toisen kristityn velvollisuus on kertoa, ettei
sovi elää huoruudessa, vaan mennä naimisiin ja muuttaa vasta sitten yhteen.
Kain tunnetusti ei ollut veljensä vartija.Pyydän anteeksi niiltä, joita kohti olen kiven heittänyt edellisellä tai muilla viesteilläni.
Se oli kuitenkin jo tullut aikaisemmin tässä keskusteluketjussa sanotuksi, että katolisen ei kirkon opetuksen mukaan sovi elää avoliitossa. Oli turha mennä enää kohdistamaan julkista ihmettelyä kysyjän poikaystävään, joka ei edes ollut osallisena tässä keskustelussa.
Paheksun sitä, että täällä julkisesti moititaan jotakuta henkilöä nimimerkin takaa, ellei kyse ole asemansa puolesta julkisuuden henkilöstä. Moitteet olisi asiallista esittää yksityisesti. - suomalainen2
Saarijärven Paavo kirjoitti:
Pyydän anteeksi niiltä, joita kohti olen kiven heittänyt edellisellä tai muilla viesteilläni.
Se oli kuitenkin jo tullut aikaisemmin tässä keskusteluketjussa sanotuksi, että katolisen ei kirkon opetuksen mukaan sovi elää avoliitossa. Oli turha mennä enää kohdistamaan julkista ihmettelyä kysyjän poikaystävään, joka ei edes ollut osallisena tässä keskustelussa.
Paheksun sitä, että täällä julkisesti moititaan jotakuta henkilöä nimimerkin takaa, ellei kyse ole asemansa puolesta julkisuuden henkilöstä. Moitteet olisi asiallista esittää yksityisesti."Se oli kuitenkin jo tullut aikaisemmin tässä keskustelussa sanotuksi, että katolisen ei kirkon opetuksen mukaan sovi elää avoliitossa."
Niinhän oli sanottu.
"Oli turha mennä enää kohdistamaan julkista ihmettelyä kysyjän poikaystävään, joka ei ollut edes osallisena tässä keskustelussa."
Poikaystävä on epäsuorasti osallisena tässä keskustelussa, koska se mainittiin.
Ihmettelyä tässä herättää poikaystävän kanta ehkäisyyn. Jos mies kehtaa asua avoliitossa vastoin kirkonsa opetuksia, niin eikö se ole sitten kaksinaismoraalia, että suhtautuu kielteisesti ehkäisyvälineisiin tai aborttiin?
Ei itse noudata omassa elämässään kirkonsa opetuksia, mutta edellyttää kumppanin, joka ei ole saman kirkon jäsen, noudatavan joitakin kirkon moraaliin kuuluvia asioita..
On myös aiheta kysyä, että onko kertomus tosipohjainen vai keksitty.
"Paheksun sitä, että täällä julkisesti moititaan jotakuta henkilöä niminerkin takaa, ellei kyse ole asemansa puolesta julkisuuden henkilöstä."
Ensinnäkin, ketään ei ole moitittu julkisesti. Kyseisen naisen poikaystävä on yhtä tuntematon kuin nimimerkillä kirjoittavakin.
Toiseksi, et tiedä, onko tälläistä avoliitossa elävää katolilaista poikaystävää olemassa, eli onko kyse todellisesta henkilöstä.
Kirjoittaja itse sanoo olevansa luterilainen, joten kyse voi yhtä hyvin olla keksitty tarina, jotta kyseinen uskonto näytäisi kyseenalaiselta.
"Moitteet olisi asiallista esittä yksityisesti."
Tietysti, jos tuntee henkilön.
- valtaa uskonnon varjolla
erimielisyyksiä on jo suhteen alkuvaiheessa,saattaa sinulle tulla jatkossa tukalat oltavat...
Ettei kumppanisi pyrkisi hallintaan korostamalla "katolisuuttaan"?
Katolinen avoliitto?- K....
Katolilainen avioliitto on tapa hallita toista, jos niin haluaa. Kannattaa todella välttää!
- Kiljuva jalopeura
K.... kirjoitti:
Katolilainen avioliitto on tapa hallita toista, jos niin haluaa. Kannattaa todella välttää!
Missä tahansa avioliitossa voi toinen pyrkiä hallitsemaan puolisoaan, ei se ole mitenkään leimallista katolisille avioliitoille. Kannattaa selvittää tarkoin toisen mielipiteet tasa-arvosta ja keskeisistä päätöksistä perhe-elämän suhteen ennen avioliittolupauksia. Jokaisella avioparilla on omat systeeminsä, pääasia, että kumpikin tuntee olonsa hyväksi parisuhteessa ja saa riittävästi tilaa ja valtaa omissa asioissaan.
Onnea keskustelun avaajalle ja kaikille muille aviolittoa suunnitteleville palstalaisille
toivottaa onnellisessa katolilais-luerilaisessa aviolitossa elävä. - L.-M.
Kiljuva jalopeura kirjoitti:
Missä tahansa avioliitossa voi toinen pyrkiä hallitsemaan puolisoaan, ei se ole mitenkään leimallista katolisille avioliitoille. Kannattaa selvittää tarkoin toisen mielipiteet tasa-arvosta ja keskeisistä päätöksistä perhe-elämän suhteen ennen avioliittolupauksia. Jokaisella avioparilla on omat systeeminsä, pääasia, että kumpikin tuntee olonsa hyväksi parisuhteessa ja saa riittävästi tilaa ja valtaa omissa asioissaan.
Onnea keskustelun avaajalle ja kaikille muille aviolittoa suunnitteleville palstalaisille
toivottaa onnellisessa katolilais-luerilaisessa aviolitossa elävä.Avoliitto ei koskaan voi olla onnellinen. Tosi rakkaudella ei voida leikkiä ja aito rakkaus ei vaadi kokeilukausia. Avoliitto on Jumalan tahdon vastainen ja synnillinen.
- viisas ateisti
L.-M. kirjoitti:
Avoliitto ei koskaan voi olla onnellinen. Tosi rakkaudella ei voida leikkiä ja aito rakkaus ei vaadi kokeilukausia. Avoliitto on Jumalan tahdon vastainen ja synnillinen.
ollut vuosikausia sopuisasti avoliitossa, ja saattaisin olla edelleenkin, ellei miehelleni olisi tullut omituista hinkua virallisesti naimisiin, ja ellen sopuisana henkilönä olisi tullut suostuneeksi siihen.
Tietenkään en olisi avioitunut ilman edeltä käyviä hartaita empiirisiä tutkimuksia. Tiedän tarpeeksi paljon tapauksia, joissa sulho on jaksanut olla mielin kielin lyhyehkön seurusteluajan, ja sitten avioliitossa Romeo onkin paljastunut pahalaatuiset luonnevikansa ja käytöshäiriönsä. Ainahan voi erota, moni ajattelee, mutta miksi hankkia elämäänsä sitäkään vaivannäköä, jos sen voi suurella todennäköisyydellä välttää huolellisilla etukäteistutkimuksilla.
- L.-M.
Naisena sanon seuraavaa. Minua ärsyttää se, että moraalittomat luterilais-pakanat houkuttelevat tai jopa pakottavat katolilaiset avoliittoon. Toisen uskoa ei kunnioiteta tiimaakaan, kun kaikki sanellaan luterilaisuus-pakanallisuuden olemattomien mittapuiden mukaan. En tarkoita tällä sinua, vaan ylipäänsä kaikkia italialaisten ja muiden latinoiden perässä juoksevia suomalaisia pillerinpotsijoita.
Sanottakoon nyt selvästi: katolilainen EI SAA asua avoliitossa, vaan joutuu sen takia pyhien sakramenttien ulkopuolelle. Mikään "rakkaus", eikä varsinkaan suomalaisten "rakkaus" ole sen arvoista. Susiparit ovat Jumalan siunauksen ulkopuolella eikä sellaisesta suhteesta voi koitua mitään hyvää. Jos et minua usko, tutustu sitten avoliittojen luvatun kansan eli Suomen avioerotilastoihin.
Jos rakastat miestä, mene hänen kanssaan naimisiin. Jos et siihen kykene, se tarkoittaa, ettet rakasta häntä ollenkaan. Tämä kristillinen rakkaus kun ei ole iltapäivälehtien romanssi, vaan koko elämän pituinen avioliiton sakramentti.- amazon22
Elävästä elämästä esimerkkejä on että myös katolisista uskovaisista löytyy tekopyhyyttä. Kaikki mitä heidän uskonsa kieltää moni katolinen näistä kielloista viisveisaa. Kokeile ketjun aloittaja ihmeessä onnesi kantavuutta ja tee niinkuin sydämesi sanoo. Kyllä elämä kantaa.
- L.-M.
amazon22 kirjoitti:
Elävästä elämästä esimerkkejä on että myös katolisista uskovaisista löytyy tekopyhyyttä. Kaikki mitä heidän uskonsa kieltää moni katolinen näistä kielloista viisveisaa. Kokeile ketjun aloittaja ihmeessä onnesi kantavuutta ja tee niinkuin sydämesi sanoo. Kyllä elämä kantaa.
Pahoittelen, mutta en voi ymmärtää tuota sheriffiä sitten ollenkaan. Kaikki syy on aina katolisessa kirkossa, kuolevaa luterilaisuutta hän ihailee. Ihmettelen miksi hän on ylipäänsä ryhtynyt katolilaiseksi. Samanlaisia meillä kun on muutenkin jo tarpeeksi.
- S. Eko
L.-M. kirjoitti:
Pahoittelen, mutta en voi ymmärtää tuota sheriffiä sitten ollenkaan. Kaikki syy on aina katolisessa kirkossa, kuolevaa luterilaisuutta hän ihailee. Ihmettelen miksi hän on ylipäänsä ryhtynyt katolilaiseksi. Samanlaisia meillä kun on muutenkin jo tarpeeksi.
sulla olla luetun ymmärtäminen vähän niin ja näin??
- amazon22
L.-M. kirjoitti:
Pahoittelen, mutta en voi ymmärtää tuota sheriffiä sitten ollenkaan. Kaikki syy on aina katolisessa kirkossa, kuolevaa luterilaisuutta hän ihailee. Ihmettelen miksi hän on ylipäänsä ryhtynyt katolilaiseksi. Samanlaisia meillä kun on muutenkin jo tarpeeksi.
Suomessa katolisessa kirkossa käy kato kyllä enemmän teidän sokeiden laput silmilla kulkevien fundisten takia.
- kotoisin
Aika paljon on kiinni siitä, mistä päin miehesi on kotoisin. Osa katolilaisista noudattaa kaikkia paavin oppeja, kuten että kondomia ei voi käyttää, koska se lisää HIV tartuntoja :D Osa taas ottaa asiat rennommin.
Ainoa iso riski itseasiassa liittyy tuohon kumijuttuun, jos avopuolisosii on kovin tiukkapipoinen. Silloin hän ei käytä kumia myöskään syrjähypyissä.- on tiukkapipoinen
hän ei tee syrjähyppyjä.
- L.-M.
Suomalaiset pakanallis-luterilaiset ovat suojautuneet syrjähyppyjä vastaan niin hyvin, että maamme johtaa avioerotilastoja. Jos uskoa, aitoa rakkautta ja luottamusta ei ole, mistään vessan viiden euron kumista ei totisesti ole avioliiton pelastajaksi!
- suomalainen2
on tiukkapipoinen kirjoitti:
hän ei tee syrjähyppyjä.
Miten voi olla varma, että avoliitossa elävä tiukkapiponen kaveri ei tekisi syrjähyppyjä avioliitossa? Voi se harrastaa syrjähyppyjä nytkin avoliitossakin ollessa.
Se, että katolilaisena "ei hyväksy" ehkäisyä, ei selvästikään ole mikään tae uskollisuudesta, koska on muuten avoliitossa. - vapaampi kulttuuri
L.-M. kirjoitti:
Suomalaiset pakanallis-luterilaiset ovat suojautuneet syrjähyppyjä vastaan niin hyvin, että maamme johtaa avioerotilastoja. Jos uskoa, aitoa rakkautta ja luottamusta ei ole, mistään vessan viiden euron kumista ei totisesti ole avioliiton pelastajaksi!
Suomalaiset eivät oikein suvaitse syrjähyppyjä, mikä varmasti edesauttaa avioerotilstoa. Katolinenmoraali taa selviää syrjähypystä parilla avemarialla ja Etelä-Euroopassa on ihan selvää, ettei olla yksiavioisia, vaikka avioliitto olisikin kulissina kokoajan.
Kyllä nuo eteläeurooppalaisetkin osaavat kumia käyttää pääsääntöisesti. Ongelmaksi todella muodostuu, jos mies on niin tiukkapipoinen, että oikeasti kuuntelee mitä vanhuudenhöperö paavi päästää suustaan.
Kondomista ei ole avioliiton pelastajaksi, siitä olen samaa mieltä. Sen sijaan se kyllä ehkäisee tehokkaasti sukupuolitauteja. - Konservatiivinen sielu
vapaampi kulttuuri kirjoitti:
Suomalaiset eivät oikein suvaitse syrjähyppyjä, mikä varmasti edesauttaa avioerotilstoa. Katolinenmoraali taa selviää syrjähypystä parilla avemarialla ja Etelä-Euroopassa on ihan selvää, ettei olla yksiavioisia, vaikka avioliitto olisikin kulissina kokoajan.
Kyllä nuo eteläeurooppalaisetkin osaavat kumia käyttää pääsääntöisesti. Ongelmaksi todella muodostuu, jos mies on niin tiukkapipoinen, että oikeasti kuuntelee mitä vanhuudenhöperö paavi päästää suustaan.
Kondomista ei ole avioliiton pelastajaksi, siitä olen samaa mieltä. Sen sijaan se kyllä ehkäisee tehokkaasti sukupuolitauteja.Mitään 'katolisia maita' ei ole edes olemassa, ihmisiä kylläkin. Kuten joku sanoi, on se vaan kumma, että kun noissa 'katolisissa maissa' tapahtuukin jotakin positiivista, huoruuden paratiisissa nimeltä Suomi ne yhtäkkiä lakkaavat olemasta 'katolisia maita'.
Inhimillisesti ottaen maalla nimeltä Suomi ei ole tulevaisuutta. Se on kääntänyt niin totaalisesti selkänsä Jumalalle ja kaikelle totuudelle. Sinun viestisi edustaa perussuomalaista ajattelua, joka ylistää haureutta ja halveksuu puhtautta, ihailee homoutta ja halveksuu avioliittoa jne. On vain ajan kysymys milloin Jumala tuhoaa tämän mätäpaiseen maailmankartalta. Se on täysin ansaittua. - amen
Konservatiivinen sielu kirjoitti:
Mitään 'katolisia maita' ei ole edes olemassa, ihmisiä kylläkin. Kuten joku sanoi, on se vaan kumma, että kun noissa 'katolisissa maissa' tapahtuukin jotakin positiivista, huoruuden paratiisissa nimeltä Suomi ne yhtäkkiä lakkaavat olemasta 'katolisia maita'.
Inhimillisesti ottaen maalla nimeltä Suomi ei ole tulevaisuutta. Se on kääntänyt niin totaalisesti selkänsä Jumalalle ja kaikelle totuudelle. Sinun viestisi edustaa perussuomalaista ajattelua, joka ylistää haureutta ja halveksuu puhtautta, ihailee homoutta ja halveksuu avioliittoa jne. On vain ajan kysymys milloin Jumala tuhoaa tämän mätäpaiseen maailmankartalta. Se on täysin ansaittua.amen.
- L.-M.
Konservatiivinen sielu kirjoitti:
Mitään 'katolisia maita' ei ole edes olemassa, ihmisiä kylläkin. Kuten joku sanoi, on se vaan kumma, että kun noissa 'katolisissa maissa' tapahtuukin jotakin positiivista, huoruuden paratiisissa nimeltä Suomi ne yhtäkkiä lakkaavat olemasta 'katolisia maita'.
Inhimillisesti ottaen maalla nimeltä Suomi ei ole tulevaisuutta. Se on kääntänyt niin totaalisesti selkänsä Jumalalle ja kaikelle totuudelle. Sinun viestisi edustaa perussuomalaista ajattelua, joka ylistää haureutta ja halveksuu puhtautta, ihailee homoutta ja halveksuu avioliittoa jne. On vain ajan kysymys milloin Jumala tuhoaa tämän mätäpaiseen maailmankartalta. Se on täysin ansaittua.Tosin tätä maata eivät tuhonneet suomalaiset, vaan ruotsalaisten pakkovallalla tänne tuottama saksalainen uususkonto nimeltään luterilaisuus, josta on sittemmin tullut uuspakanallisuuden synonyymi.
- amazon22
Konservatiivinen sielu kirjoitti:
Mitään 'katolisia maita' ei ole edes olemassa, ihmisiä kylläkin. Kuten joku sanoi, on se vaan kumma, että kun noissa 'katolisissa maissa' tapahtuukin jotakin positiivista, huoruuden paratiisissa nimeltä Suomi ne yhtäkkiä lakkaavat olemasta 'katolisia maita'.
Inhimillisesti ottaen maalla nimeltä Suomi ei ole tulevaisuutta. Se on kääntänyt niin totaalisesti selkänsä Jumalalle ja kaikelle totuudelle. Sinun viestisi edustaa perussuomalaista ajattelua, joka ylistää haureutta ja halveksuu puhtautta, ihailee homoutta ja halveksuu avioliittoa jne. On vain ajan kysymys milloin Jumala tuhoaa tämän mätäpaiseen maailmankartalta. Se on täysin ansaittua.Samalla voisi poistua sun metodisi mukaan Italia maailmankartalta. Avioliiton oapuolet käyvät melko hepposesti vieraissa, ehkäisyvaälineiden käyttö on huipussaan, lapsia syntyy vähiten keskimäärin kuin koko euroopassa. Luultavasti abortit jyrää valtiossajoka laillisesti tai laittomasti. Turha selittää mistään varmojen päivien laskemisesta ei kukaan sellaista noudata.
- jusa..
Konservatiivinen sielu kirjoitti:
Mitään 'katolisia maita' ei ole edes olemassa, ihmisiä kylläkin. Kuten joku sanoi, on se vaan kumma, että kun noissa 'katolisissa maissa' tapahtuukin jotakin positiivista, huoruuden paratiisissa nimeltä Suomi ne yhtäkkiä lakkaavat olemasta 'katolisia maita'.
Inhimillisesti ottaen maalla nimeltä Suomi ei ole tulevaisuutta. Se on kääntänyt niin totaalisesti selkänsä Jumalalle ja kaikelle totuudelle. Sinun viestisi edustaa perussuomalaista ajattelua, joka ylistää haureutta ja halveksuu puhtautta, ihailee homoutta ja halveksuu avioliittoa jne. On vain ajan kysymys milloin Jumala tuhoaa tämän mätäpaiseen maailmankartalta. Se on täysin ansaittua.konservatiivinen sielu tutustumaan vaikkapa Rooman ja Barcelonan yöelämään. Oletko koskaan käynyt Italiassa ja Espanjassa tai muissa katolisissa maissa? Tuskin olet.
- jusa...
amazon22 kirjoitti:
Samalla voisi poistua sun metodisi mukaan Italia maailmankartalta. Avioliiton oapuolet käyvät melko hepposesti vieraissa, ehkäisyvaälineiden käyttö on huipussaan, lapsia syntyy vähiten keskimäärin kuin koko euroopassa. Luultavasti abortit jyrää valtiossajoka laillisesti tai laittomasti. Turha selittää mistään varmojen päivien laskemisesta ei kukaan sellaista noudata.
Amazon.
- L.-M.
amazon22 kirjoitti:
Samalla voisi poistua sun metodisi mukaan Italia maailmankartalta. Avioliiton oapuolet käyvät melko hepposesti vieraissa, ehkäisyvaälineiden käyttö on huipussaan, lapsia syntyy vähiten keskimäärin kuin koko euroopassa. Luultavasti abortit jyrää valtiossajoka laillisesti tai laittomasti. Turha selittää mistään varmojen päivien laskemisesta ei kukaan sellaista noudata.
Miksi ihmeeessä olet vaivautunut liittymään katoliseen kirkkoon? Luterilaisena olisit niin onnellinen. Me katolilaisethan olemme vain kaksinaismoralisteja eikä kukaan meistä usko mitä kirkkomme opettaa. Messutkin ovat pelkkää teatteria.
- amazon22
L.-M. kirjoitti:
Miksi ihmeeessä olet vaivautunut liittymään katoliseen kirkkoon? Luterilaisena olisit niin onnellinen. Me katolilaisethan olemme vain kaksinaismoralisteja eikä kukaan meistä usko mitä kirkkomme opettaa. Messutkin ovat pelkkää teatteria.
Samaa voin kysyä sinulta. Vaihda itse vaan ääriprotestanttisiin yhteisöihin ym fundiksiin. Muistutat heitä kovasti uskonnollisilla moralisoinneillasi. Saisimme me normaalit tavikset olla rauhassa kirkossa teikäläisiltä. Kyllä me katoliset olemme myös kaksinaismoralistisia, minä olen, sinä olet ja moni muu.
- havainnoitsija
amazon22 kirjoitti:
Samaa voin kysyä sinulta. Vaihda itse vaan ääriprotestanttisiin yhteisöihin ym fundiksiin. Muistutat heitä kovasti uskonnollisilla moralisoinneillasi. Saisimme me normaalit tavikset olla rauhassa kirkossa teikäläisiltä. Kyllä me katoliset olemme myös kaksinaismoralistisia, minä olen, sinä olet ja moni muu.
Olipa virkistävää lukea suorasukaiset viestisi.
L.-M. ja Konservatiivinen sielu, olkoon näiden nimimerkkien takana yksi tai kaksi henkilöä, heidän kirjoituksensa ovat katolisuudelle vahingoksi. Ne antavat aivan vääristyneen kuvan kirkon sanomasta. Itsekorostuksessaan, ilkeydessään ja ahdasmielisyydessään ja hävyttömyydessään muita keskustelijoita kohtaan ne ovat suorastaan epäkristillisiä. - Marialainen
amazon22 kirjoitti:
Samaa voin kysyä sinulta. Vaihda itse vaan ääriprotestanttisiin yhteisöihin ym fundiksiin. Muistutat heitä kovasti uskonnollisilla moralisoinneillasi. Saisimme me normaalit tavikset olla rauhassa kirkossa teikäläisiltä. Kyllä me katoliset olemme myös kaksinaismoralistisia, minä olen, sinä olet ja moni muu.
Olen seurannut väittelyäsi kahden tämän palstan tunnetun konservatiivihahmon kanssa. Tuhlaat vain aikaasi.
Mutta hieman ojentaisin sinuakin. Me katolilaiset olemme täällä Suomessa vaatimaton ja kovin köyhä vähemmistö, joka sellaisena on helppo uhri median hyökkäyksille, joita sitten tuleekin melkein joka tuutista. Yleensä nuo syytökset ovat perin kliseenomaisia tyyliin "katolilaiset eivät noudata kirkkonsa opetusta ehkäisystä", "onhan italialaisillakin rakastajattaria", "eivät siellä asiat ole meitä paremmin"...
Suorastaan ihmettelen miksi sinun katolilaisina täytyy vielä toistella noita samoja kliseitä. Ne eivät sitäpaitsi ole totta. Vaikka täällä muuta uskotellaan, ihan oikeasti on katolilaisia, jotka noudattavat kirkkomme opetusta tai ainakin pyrkivät siihen. Kaikki me olemme syntisiä ja ihmisten epäonnistumiset eivät suinkaan tarkoita sitä, että kirkko olisi opetuksessaaan väärässä.
Jos olisin ilkeämielinen, syyttäisin sinua oman pesän likaamisesta. Katolista kirkkoa syyttävät jo muutenkin liian monet (varsinkin meillä) ja puolustavat kovin harvat. Jospa me vaihteeksi yrittäisimme suomalaisina olla kriittisempiä sitä kohtaan miten asiat ovat täällä meillä tai vaikka luterilaisessa kirkossa. Kummastakaan kun ei kuule mitään kritiikkiä, vaikka syytä olisi. - Magilla Gorilla
Marialainen kirjoitti:
Olen seurannut väittelyäsi kahden tämän palstan tunnetun konservatiivihahmon kanssa. Tuhlaat vain aikaasi.
Mutta hieman ojentaisin sinuakin. Me katolilaiset olemme täällä Suomessa vaatimaton ja kovin köyhä vähemmistö, joka sellaisena on helppo uhri median hyökkäyksille, joita sitten tuleekin melkein joka tuutista. Yleensä nuo syytökset ovat perin kliseenomaisia tyyliin "katolilaiset eivät noudata kirkkonsa opetusta ehkäisystä", "onhan italialaisillakin rakastajattaria", "eivät siellä asiat ole meitä paremmin"...
Suorastaan ihmettelen miksi sinun katolilaisina täytyy vielä toistella noita samoja kliseitä. Ne eivät sitäpaitsi ole totta. Vaikka täällä muuta uskotellaan, ihan oikeasti on katolilaisia, jotka noudattavat kirkkomme opetusta tai ainakin pyrkivät siihen. Kaikki me olemme syntisiä ja ihmisten epäonnistumiset eivät suinkaan tarkoita sitä, että kirkko olisi opetuksessaaan väärässä.
Jos olisin ilkeämielinen, syyttäisin sinua oman pesän likaamisesta. Katolista kirkkoa syyttävät jo muutenkin liian monet (varsinkin meillä) ja puolustavat kovin harvat. Jospa me vaihteeksi yrittäisimme suomalaisina olla kriittisempiä sitä kohtaan miten asiat ovat täällä meillä tai vaikka luterilaisessa kirkossa. Kummastakaan kun ei kuule mitään kritiikkiä, vaikka syytä olisi.Minusta amazonin vastaus oli rehellinen ja hyvä.
Tietysti me uskovina katolilaisina pyrimme noudattamaan kirkkomme moraaliopetusta. Mutta Konservatiivisen sielun/L.-M:n hurskastelut ja itsensä ylentämiset erehtymättömyyteen ovat sietämätöntä tekopyhyyttä.
Kuka voi väittää, että ei koskaan tule syyllistymään siihen tai tähän syntiin? Suojaako katolisuus meitä kiusauksilta ja lankeemuksilta? Tunnen kunnon katolilaisia, jotka toimivat aktiivisesti seurakunnissaan, mutta jotka ovat langenneet avioliitossaan uskottomuuteen. En tuomitse, tämä on vain tosiasia meistä heikoista ihmisistä. Amazon ei liannut omaa pesää, hänkin vain totesi tosiasian. Pesä on sellainen kuin on, mutta Jumala on armollinen.
En tiedä, miksi meidän pitäisi kritisoida luterilaista krkkoa. Mihin sillä pyrkisimme? Jospa vain kukin katsoisimme eteemme. - Mevlana
Konservatiivinen sielu kirjoitti:
Mitään 'katolisia maita' ei ole edes olemassa, ihmisiä kylläkin. Kuten joku sanoi, on se vaan kumma, että kun noissa 'katolisissa maissa' tapahtuukin jotakin positiivista, huoruuden paratiisissa nimeltä Suomi ne yhtäkkiä lakkaavat olemasta 'katolisia maita'.
Inhimillisesti ottaen maalla nimeltä Suomi ei ole tulevaisuutta. Se on kääntänyt niin totaalisesti selkänsä Jumalalle ja kaikelle totuudelle. Sinun viestisi edustaa perussuomalaista ajattelua, joka ylistää haureutta ja halveksuu puhtautta, ihailee homoutta ja halveksuu avioliittoa jne. On vain ajan kysymys milloin Jumala tuhoaa tämän mätäpaiseen maailmankartalta. Se on täysin ansaittua.On olemassa katolilaisenemmistöisiä maita, joissa katolilaisuus näkyy esim. valtion ja perheen suhteiden säätelyssä ja vaikka lainsäädännössä. Niistä voi hyvin käyttää nimeä "katolilainen maa".
Vaikka pidänkin sinun ja toisen nimimerkkisi puolihullusta tyylistä, niin siitä en pidä, että kirjoittelet perustelematta tilastoilla jne. Esim. avioerotilastot ovat Suomessa huipussa, mutta teiniraskaudet ja abortit eivät. Ehkäisyvälineitä käyttävät esim. irlantilaiset ihan yhtä paljon. Miten ihaillaan homoseksuaalisuutta? Näkyykö se esim. lainsäädännössä?
Tällaiset heitot mätäpaiseista yms. ovat ihan hölmöjä. Suomi näyttää hyvältä monien hyvinvointi-indikaattorien kannalta. Tosin sinun indikaattoreillasi mitattuna Afganistan ja Saudi-Arabia ovat maanpäälliset paratiisit.
Ja päinvastoin: kun Espanjassa ja Italiassa tapahtuu jotain mistä et pidä, ne eivät edustakaan katolilaisia maita. - Marialainen
Magilla Gorilla kirjoitti:
Minusta amazonin vastaus oli rehellinen ja hyvä.
Tietysti me uskovina katolilaisina pyrimme noudattamaan kirkkomme moraaliopetusta. Mutta Konservatiivisen sielun/L.-M:n hurskastelut ja itsensä ylentämiset erehtymättömyyteen ovat sietämätöntä tekopyhyyttä.
Kuka voi väittää, että ei koskaan tule syyllistymään siihen tai tähän syntiin? Suojaako katolisuus meitä kiusauksilta ja lankeemuksilta? Tunnen kunnon katolilaisia, jotka toimivat aktiivisesti seurakunnissaan, mutta jotka ovat langenneet avioliitossaan uskottomuuteen. En tuomitse, tämä on vain tosiasia meistä heikoista ihmisistä. Amazon ei liannut omaa pesää, hänkin vain totesi tosiasian. Pesä on sellainen kuin on, mutta Jumala on armollinen.
En tiedä, miksi meidän pitäisi kritisoida luterilaista krkkoa. Mihin sillä pyrkisimme? Jospa vain kukin katsoisimme eteemme.Jos amazon22 kirjoittaa näin "Turha selittää mistään varmojen päivien laskemisesta ei kukaan sellaista noudata", se on minusta oman pesän likaamista. Lisäksi tuollaiset väittämät eivät edusta mitään tutkittua tietoa, vaan ainoastaan kirjoittajan omia mielikuvia asioista.
- Mevlana
Marialainen kirjoitti:
Jos amazon22 kirjoittaa näin "Turha selittää mistään varmojen päivien laskemisesta ei kukaan sellaista noudata", se on minusta oman pesän likaamista. Lisäksi tuollaiset väittämät eivät edusta mitään tutkittua tietoa, vaan ainoastaan kirjoittajan omia mielikuvia asioista.
Sen sanominen, että ihmiset elävät aika samalla tavalla eri puolilla Eurooppaa riippumatta uskonnosta ei ole oman pesän likaamista. Se on, jos väittää tunnustuksellisten katolilaisten olevan piittaamatta kirkon ohjeista. Tunnustuksellisilla tarkoitan niitä, jotka osallistuvat messuun säännöllisesti ja joille uskonto on jokapäiväisesti lästä. Näitä on vähän esim. Italiassa. Vanha EU-15 on hyvinkin yhtenäinen tässä mielessä.
Ei ole katolisen kirkon syy, jos nimikatolilaiset (kastetut, jotka eivät ole uskonnollisesti aktiivisia) eivät välitä paavin sanomisista. Varmaa on, että varmoja päiviä nämä eivät laske. Amazon on oikeassa. Ehkäisyvälineiden ja luonnollisen ehkäisyn käytöstä on olemassa tilastoja, joita jo tänne laitoin.
Minusta on rehellistä tunnustaa, että EU-15 (joku Puola voi olla eri asia) maissa uskonto menettää merkitystään. Viikko sitten luin Newsweekistä, että satanismi on ennennäkemättömässä nousussa Italiassa. Viime viikon Guardianissa taas todettiin, että Irlannissa on mahdoton pappipula: papit ovat vanhoja ja pian jokaiseen seurakuntaan riittää vain yksi pappi. Minusta on tärkeää ymmärtää ja tunnustaa faktat, että voidaan keksiä uusia toimia maallistumisen hidastamiseksi. Esim. Dublinin arkkipiispa puhui varsin viisaita kirkon kriisistä ja kykenemättömyydestä kohdata varsinkin nuoria. Konservatiivisielu-LM -tyyppiset ihmiset vain kiihdyttävät kristinuskon alamäkeä Euroopassa. Amazonit taas tulevat ratkaisemaan kristinuskon kriisin tekemällä uskosta vaihteeksi relevanttia tämän vuosituhannen ihmisille. - E.-
Mevlana kirjoitti:
Sen sanominen, että ihmiset elävät aika samalla tavalla eri puolilla Eurooppaa riippumatta uskonnosta ei ole oman pesän likaamista. Se on, jos väittää tunnustuksellisten katolilaisten olevan piittaamatta kirkon ohjeista. Tunnustuksellisilla tarkoitan niitä, jotka osallistuvat messuun säännöllisesti ja joille uskonto on jokapäiväisesti lästä. Näitä on vähän esim. Italiassa. Vanha EU-15 on hyvinkin yhtenäinen tässä mielessä.
Ei ole katolisen kirkon syy, jos nimikatolilaiset (kastetut, jotka eivät ole uskonnollisesti aktiivisia) eivät välitä paavin sanomisista. Varmaa on, että varmoja päiviä nämä eivät laske. Amazon on oikeassa. Ehkäisyvälineiden ja luonnollisen ehkäisyn käytöstä on olemassa tilastoja, joita jo tänne laitoin.
Minusta on rehellistä tunnustaa, että EU-15 (joku Puola voi olla eri asia) maissa uskonto menettää merkitystään. Viikko sitten luin Newsweekistä, että satanismi on ennennäkemättömässä nousussa Italiassa. Viime viikon Guardianissa taas todettiin, että Irlannissa on mahdoton pappipula: papit ovat vanhoja ja pian jokaiseen seurakuntaan riittää vain yksi pappi. Minusta on tärkeää ymmärtää ja tunnustaa faktat, että voidaan keksiä uusia toimia maallistumisen hidastamiseksi. Esim. Dublinin arkkipiispa puhui varsin viisaita kirkon kriisistä ja kykenemättömyydestä kohdata varsinkin nuoria. Konservatiivisielu-LM -tyyppiset ihmiset vain kiihdyttävät kristinuskon alamäkeä Euroopassa. Amazonit taas tulevat ratkaisemaan kristinuskon kriisin tekemällä uskosta vaihteeksi relevanttia tämän vuosituhannen ihmisille.on selvästikin menettänyt merkitystään Euroopassa, mihin yhtenä syynä on parantunut yleistietous, mm. luonnontieteiden tuntemus. Kristilliset tarinat kelpaavat enää hyvin vertauskuvallisissa muodoissa, mikä laimentaa niitä auttamattomasti.
Kirjoitit huolestuneeseen sävyyn maallistumisesta. Ei kai uskovaisten laita ole niin surkeasti, että ette lainkaan osaa elää ihmisiksi ilman kiirastulen tai kadotuksen pelkoa, vai mikä siinä maallistumisessa huolestuttaa? Vaikea ajatella, että ne siivot uskismummot joita tunnen, olisivat ryöstäjiä ja murhaajia ilman uskontoansa. Toisaalta mafiosot kuuluvat olevan uskovaisia.. - amazon22
Marialainen kirjoitti:
Olen seurannut väittelyäsi kahden tämän palstan tunnetun konservatiivihahmon kanssa. Tuhlaat vain aikaasi.
Mutta hieman ojentaisin sinuakin. Me katolilaiset olemme täällä Suomessa vaatimaton ja kovin köyhä vähemmistö, joka sellaisena on helppo uhri median hyökkäyksille, joita sitten tuleekin melkein joka tuutista. Yleensä nuo syytökset ovat perin kliseenomaisia tyyliin "katolilaiset eivät noudata kirkkonsa opetusta ehkäisystä", "onhan italialaisillakin rakastajattaria", "eivät siellä asiat ole meitä paremmin"...
Suorastaan ihmettelen miksi sinun katolilaisina täytyy vielä toistella noita samoja kliseitä. Ne eivät sitäpaitsi ole totta. Vaikka täällä muuta uskotellaan, ihan oikeasti on katolilaisia, jotka noudattavat kirkkomme opetusta tai ainakin pyrkivät siihen. Kaikki me olemme syntisiä ja ihmisten epäonnistumiset eivät suinkaan tarkoita sitä, että kirkko olisi opetuksessaaan väärässä.
Jos olisin ilkeämielinen, syyttäisin sinua oman pesän likaamisesta. Katolista kirkkoa syyttävät jo muutenkin liian monet (varsinkin meillä) ja puolustavat kovin harvat. Jospa me vaihteeksi yrittäisimme suomalaisina olla kriittisempiä sitä kohtaan miten asiat ovat täällä meillä tai vaikka luterilaisessa kirkossa. Kummastakaan kun ei kuule mitään kritiikkiä, vaikka syytä olisi.alemassa kirjoituksessa Magilla Gorilla kirjoittaa niinkuin mäkin olisin sulle pyrkinyt vastailemaan. En pyri kirkkoni mustamaalaamiseen vaan rehellisesti ja avoimesti sanovani sen epäkohdista. Nää epäkohdat aiheuttaa ihmiset ei itse kirkko tai sen oppi. Suomen katolisen kirkon sisällä on paljon kritisoitavaa tällä hetkellä. Porukka jakaantuu ja eriarvoistuu kirkkomme sisällä. Papeista ym ei ole tähän asiaan mitään tukea eikä apua. He eivät tunnu uskaltavan panna itseänsä likoon meidän seurakuntalaistensa vuokse, missä on heidän rohkeutensa.
Minä itse olen saanut luterilaisesta kirkosta sielunhoito apua aina kun olen sitä pyytänyt, heissä paljon hyvää miksi minun pitäisi näitä ihmisiä kritisoida. Katolisessa kirkossa Suomessa sielunhoito ei ainakaan enään järjesty helposti. Papeilla on kiire, liikaa töitä, kieliongelmia, kulttuurisia ongelmia ymmärtää meitä, jopa suositaan etusijalle omia papin maamiehiä jutellemaan sielunhoitoasioista, olen monasti yrittänyt, nähnyt omin silmin. Ihminen ei enään kohtaa ihmistä kirkossamme. Onneksi uskosta, jumalasta voi myös keskustella kirkkorajojen yli. - Henrikiläinen
amazon22 kirjoitti:
alemassa kirjoituksessa Magilla Gorilla kirjoittaa niinkuin mäkin olisin sulle pyrkinyt vastailemaan. En pyri kirkkoni mustamaalaamiseen vaan rehellisesti ja avoimesti sanovani sen epäkohdista. Nää epäkohdat aiheuttaa ihmiset ei itse kirkko tai sen oppi. Suomen katolisen kirkon sisällä on paljon kritisoitavaa tällä hetkellä. Porukka jakaantuu ja eriarvoistuu kirkkomme sisällä. Papeista ym ei ole tähän asiaan mitään tukea eikä apua. He eivät tunnu uskaltavan panna itseänsä likoon meidän seurakuntalaistensa vuokse, missä on heidän rohkeutensa.
Minä itse olen saanut luterilaisesta kirkosta sielunhoito apua aina kun olen sitä pyytänyt, heissä paljon hyvää miksi minun pitäisi näitä ihmisiä kritisoida. Katolisessa kirkossa Suomessa sielunhoito ei ainakaan enään järjesty helposti. Papeilla on kiire, liikaa töitä, kieliongelmia, kulttuurisia ongelmia ymmärtää meitä, jopa suositaan etusijalle omia papin maamiehiä jutellemaan sielunhoitoasioista, olen monasti yrittänyt, nähnyt omin silmin. Ihminen ei enään kohtaa ihmistä kirkossamme. Onneksi uskosta, jumalasta voi myös keskustella kirkkorajojen yli."En pyri kirkkoni mustamaalaamiseen vaan rehellisesti ja avoimesti sanovani sen epäkohdista."
Ei pitäisi anonyymiä nettikeskustelua ihan rehellisyyden ja avoimuuden kriteerit täyttävänä.
"Nää epäkohdat aiheuttaa ihmiset ei itse kirkko tai sen oppi. Suomen katolisen kirkon sisällä on paljon kritisoitavaa tällä hetkellä. Porukka jakaantuu ja eriarvoistuu kirkkomme sisällä."
Kummallista. Minä olen katolilainen, enkä ole havainnut moisesta merkkiäkään.
"Papeista ym ei ole tähän asiaan mitään tukea eikä apua. He eivät tunnu uskaltavan panna itseänsä likoon meidän seurakuntalaistensa vuokse, missä on heidän rohkeutensa."
Missä on sinun rohkeutesi? Oletko edes puhunut heidän kanssaan. Kun kaikkia pappeja tahdotaan tuolla tavalla leimata ja panetella, Marialainen on oikeassa: kyllä sinä harrastat oman pesän likaamista.
"Minä itse olen saanut luterilaisesta kirkosta sielunhoito apua aina kun olen sitä pyytänyt, heissä paljon hyvää miksi minun pitäisi näitä ihmisiä kritisoida."
Mitä ihmeen sielunhoitoapua? Suoraan sanoen ihmettelen, että joku katolilainen edes käy luterilaisten ovia kolkuttelemassa. Se viestii siitä, ettei ole ymmärtänyt eikä sisäistänyt sitä mitä kirkko on.
"Katolisessa kirkossa Suomessa sielunhoito ei ainakaan enään järjesty helposti."
Minulle on aina ollut aikaa vaikkapa rippiä tai keskustelua varten, kunhan olen vain soittanut.
"Papeilla on kiire, liikaa töitä, kieliongelmia, kulttuurisia ongelmia ymmärtää meitä..."
Kiire, liikaa töitä? Suomalaisessa seurakunnassa on max 2000 katolilaista. Ulkomailla katolisissa seurakunnissa saattaa olla jopa 10-15000 jäsentä.
"...jopa suositaan etusijalle omia papin maamiehiä jutellemaan sielunhoitoasioista, olen monasti yrittänyt, nähnyt omin silmin. Ihminen ei enään kohtaa ihmistä kirkossamme."
En tunnista meidän hiippakuntaamme tuosta ollenkaan.
"Onneksi uskosta, jumalasta voi myös keskustella kirkkorajojen yli."
Suomeksi kirjoitamme Jumalan isolla J:llä. - Mevlana
amazon22 kirjoitti:
alemassa kirjoituksessa Magilla Gorilla kirjoittaa niinkuin mäkin olisin sulle pyrkinyt vastailemaan. En pyri kirkkoni mustamaalaamiseen vaan rehellisesti ja avoimesti sanovani sen epäkohdista. Nää epäkohdat aiheuttaa ihmiset ei itse kirkko tai sen oppi. Suomen katolisen kirkon sisällä on paljon kritisoitavaa tällä hetkellä. Porukka jakaantuu ja eriarvoistuu kirkkomme sisällä. Papeista ym ei ole tähän asiaan mitään tukea eikä apua. He eivät tunnu uskaltavan panna itseänsä likoon meidän seurakuntalaistensa vuokse, missä on heidän rohkeutensa.
Minä itse olen saanut luterilaisesta kirkosta sielunhoito apua aina kun olen sitä pyytänyt, heissä paljon hyvää miksi minun pitäisi näitä ihmisiä kritisoida. Katolisessa kirkossa Suomessa sielunhoito ei ainakaan enään järjesty helposti. Papeilla on kiire, liikaa töitä, kieliongelmia, kulttuurisia ongelmia ymmärtää meitä, jopa suositaan etusijalle omia papin maamiehiä jutellemaan sielunhoitoasioista, olen monasti yrittänyt, nähnyt omin silmin. Ihminen ei enään kohtaa ihmistä kirkossamme. Onneksi uskosta, jumalasta voi myös keskustella kirkkorajojen yli.Olenkin aina ihmetellyt, että miten sielunhoito toimii, kun seurakuntalaisella ja papilla ei ole yhteistä kieltä tai kun papin suomi on tosi huono. Aikuinen ei yleensä opi kieltä suit sait sukkelaan niin hyvin, että pystyisi käymään sielunhoitokeskusteluja ja kuitenkin pappi toimii pappina ensimmäisestä päivästä lähtien. Luulisi että isä Teemulle on iso jono ripittäytyjiä. Vai onko niin, että ripittäytyä voi varsin hyvin vaikkei pappi oikein ymmärtäisikään?
Ei ihme, että ortodoksinen kirkko vetää ihmisiä, kun papit ovat tukevasti suomalaisia. Ihan jo kielen takia.
Et ehkä likaa pesää, mutta tuollainen ei kuulosta lainkaan hyvältä. Ei ole toivottavaa, että katolisessa kirkossa nauttii sakramentit ja vietää messua ja sitten käy sielunhoitokeskustelut luterilaisessa kirkossa. Usein sielunhoitokeskustelut perustuvat nimenomaan kirkon moraaliopetukseen. Miten luterilainen pappi kykenee "hoitamaan" katolilaista kun käsitys monista asioista eroaa täysin? - Sole
Mevlana kirjoitti:
Olenkin aina ihmetellyt, että miten sielunhoito toimii, kun seurakuntalaisella ja papilla ei ole yhteistä kieltä tai kun papin suomi on tosi huono. Aikuinen ei yleensä opi kieltä suit sait sukkelaan niin hyvin, että pystyisi käymään sielunhoitokeskusteluja ja kuitenkin pappi toimii pappina ensimmäisestä päivästä lähtien. Luulisi että isä Teemulle on iso jono ripittäytyjiä. Vai onko niin, että ripittäytyä voi varsin hyvin vaikkei pappi oikein ymmärtäisikään?
Ei ihme, että ortodoksinen kirkko vetää ihmisiä, kun papit ovat tukevasti suomalaisia. Ihan jo kielen takia.
Et ehkä likaa pesää, mutta tuollainen ei kuulosta lainkaan hyvältä. Ei ole toivottavaa, että katolisessa kirkossa nauttii sakramentit ja vietää messua ja sitten käy sielunhoitokeskustelut luterilaisessa kirkossa. Usein sielunhoitokeskustelut perustuvat nimenomaan kirkon moraaliopetukseen. Miten luterilainen pappi kykenee "hoitamaan" katolilaista kun käsitys monista asioista eroaa täysin?Nyt on pakko kertoa oma ripittäytymiskokemus. Silloin kun vielä sain käydä ripillä, rippi-isäni oli puolalainen. Jollakin ihmeellisellä tavalla sitä ei koskaan kuullut noissa tilanteissa - hän puhui täydellisesti suomea ja tuntui ymmärtävän senkin, mitä en oikein osannut sanoiksi pukea. Uskon, että Jumalalla tosiaan on ns. sormensa pelissä näissä tilanteissa. Minä en ainakaan ole kielimuuria kokenut.
Ai niin, miksi en nykyään käy ripillä? Siksi, että kirkko pitää avioliittoani eronneen miehen kanssa niin suurena syntinä, että minun pitäisi ripillä tunnustaa se synniksi ennen kuin alan puhea muista synneistä, joita kyllä riittäisi tunnustettavaksi. En kuitenkaan itse pidä avioliittoani syntinä, enkä kadu sitä, joten en voi siitä asiasta ripittäytyäkään.
Kaipaan kyllä parannuksen sakramenttia. Ja minulle siihen "kelpaisi" hyvin jotain muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva. - Konservatiivinen sielu
Sole kirjoitti:
Nyt on pakko kertoa oma ripittäytymiskokemus. Silloin kun vielä sain käydä ripillä, rippi-isäni oli puolalainen. Jollakin ihmeellisellä tavalla sitä ei koskaan kuullut noissa tilanteissa - hän puhui täydellisesti suomea ja tuntui ymmärtävän senkin, mitä en oikein osannut sanoiksi pukea. Uskon, että Jumalalla tosiaan on ns. sormensa pelissä näissä tilanteissa. Minä en ainakaan ole kielimuuria kokenut.
Ai niin, miksi en nykyään käy ripillä? Siksi, että kirkko pitää avioliittoani eronneen miehen kanssa niin suurena syntinä, että minun pitäisi ripillä tunnustaa se synniksi ennen kuin alan puhea muista synneistä, joita kyllä riittäisi tunnustettavaksi. En kuitenkaan itse pidä avioliittoani syntinä, enkä kadu sitä, joten en voi siitä asiasta ripittäytyäkään.
Kaipaan kyllä parannuksen sakramenttia. Ja minulle siihen "kelpaisi" hyvin jotain muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva."Ai niin, miksi en nykyään käy ripillä? Siksi, että kirkko pitää avioliittoani eronneen miehen kanssa niin suurena syntinä, että minun pitäisi ripillä tunnustaa se synniksi ennen kuin alan puhea muista synneistä, joita kyllä riittäisi tunnustettavaksi. En kuitenkaan itse pidä avioliittoani syntinä, enkä kadu sitä, joten en voi siitä asiasta ripittäytyäkään."
Miksi sitten edes vaivauduit liittymään katoliseen kirkkoon, kun et hyväksy edes kirkon opetusta niin alkeellisista asioista kuten sakramenteista? Avioliitto on sakramentti, jos et sattunut sitä tietämään. Itse asiassa olisi ollut itsesi ja varsinkin meidän muiden kannalta parempi, ettet olisi liittynytkään. Ainakin kirjoittelisit noita juttujasi silloin jollakin muulla palstalla etkä syyttäisi katolista kirkkoa oman elämäsi epäonnistumisesta. Siitä saat syyttää vain itseäsi. - Sole
Konservatiivinen sielu kirjoitti:
"Ai niin, miksi en nykyään käy ripillä? Siksi, että kirkko pitää avioliittoani eronneen miehen kanssa niin suurena syntinä, että minun pitäisi ripillä tunnustaa se synniksi ennen kuin alan puhea muista synneistä, joita kyllä riittäisi tunnustettavaksi. En kuitenkaan itse pidä avioliittoani syntinä, enkä kadu sitä, joten en voi siitä asiasta ripittäytyäkään."
Miksi sitten edes vaivauduit liittymään katoliseen kirkkoon, kun et hyväksy edes kirkon opetusta niin alkeellisista asioista kuten sakramenteista? Avioliitto on sakramentti, jos et sattunut sitä tietämään. Itse asiassa olisi ollut itsesi ja varsinkin meidän muiden kannalta parempi, ettet olisi liittynytkään. Ainakin kirjoittelisit noita juttujasi silloin jollakin muulla palstalla etkä syyttäisi katolista kirkkoa oman elämäsi epäonnistumisesta. Siitä saat syyttää vain itseäsi."Ainakin kirjoittelisit noita juttujasi silloin jollakin muulla palstalla etkä syyttäisi katolista kirkkoa oman elämäsi epäonnistumisesta. Siitä saat syyttää vain itseäsi."
Mistä epäonnistumisesta? En koe lainkaan, että elämäni olisi epäonnistunut - päinvastoin. Olen onnellinen nainen.
Tietysti olen pahoillani siitä, että en voi osallistua eukaristiaan tai käydä ripillä, mutta en koe, että elämäni olisi sen takia epäonnistunut, sillä uskon ja tunnen, että Jumala on kanssani ja rakastaa minua.
Olen siis sekä Jumalan että aviomieheni rakastama, joten elämä on hyvää. Se ei tietenkään estä puhumasta ja kirjoittamasta niistä asioista, joiden toivoisin olevan toisin.
"Miksi sitten edes vaivauduit liittymään katoliseen kirkkoon, kun et hyväksy edes kirkon opetusta niin alkeellisista asioista kuten sakramenteista?"
Kun liityin katoliseen kirkkoon, olin yksinäinen ja onneton. Koska minulla ei ollut rakkautta, olin valmis kieltämään sen muiltakin, jotka eivät ole onnistuneet löytämään kirkon opetuksen mukaista puolisoa. Mutta sitten kohtasin mieheni, ja sen jälkeen elämään on tullut rakkautta, iloa ja onnea - ja myös usko, että Jumala on armollinen. Armollisempi kuin kirkkomme opetus tässä asiassa.
Ennen avioitumista rukoilin monet kerrat niin kotona kuin katolisessa kirkossakin Jumalaa osoittamaan minulle, mikä on hänen tahtonsa tilanteessa, jossa minun oli valittava kirkon opetuksen mukaan eläminen tai rakkauden toteuttaminen arjessa. Uskon saaneeni vastauksen. - Konservatiivinen sielu
Sole kirjoitti:
"Ainakin kirjoittelisit noita juttujasi silloin jollakin muulla palstalla etkä syyttäisi katolista kirkkoa oman elämäsi epäonnistumisesta. Siitä saat syyttää vain itseäsi."
Mistä epäonnistumisesta? En koe lainkaan, että elämäni olisi epäonnistunut - päinvastoin. Olen onnellinen nainen.
Tietysti olen pahoillani siitä, että en voi osallistua eukaristiaan tai käydä ripillä, mutta en koe, että elämäni olisi sen takia epäonnistunut, sillä uskon ja tunnen, että Jumala on kanssani ja rakastaa minua.
Olen siis sekä Jumalan että aviomieheni rakastama, joten elämä on hyvää. Se ei tietenkään estä puhumasta ja kirjoittamasta niistä asioista, joiden toivoisin olevan toisin.
"Miksi sitten edes vaivauduit liittymään katoliseen kirkkoon, kun et hyväksy edes kirkon opetusta niin alkeellisista asioista kuten sakramenteista?"
Kun liityin katoliseen kirkkoon, olin yksinäinen ja onneton. Koska minulla ei ollut rakkautta, olin valmis kieltämään sen muiltakin, jotka eivät ole onnistuneet löytämään kirkon opetuksen mukaista puolisoa. Mutta sitten kohtasin mieheni, ja sen jälkeen elämään on tullut rakkautta, iloa ja onnea - ja myös usko, että Jumala on armollinen. Armollisempi kuin kirkkomme opetus tässä asiassa.
Ennen avioitumista rukoilin monet kerrat niin kotona kuin katolisessa kirkossakin Jumalaa osoittamaan minulle, mikä on hänen tahtonsa tilanteessa, jossa minun oli valittava kirkon opetuksen mukaan eläminen tai rakkauden toteuttaminen arjessa. Uskon saaneeni vastauksen."Mistä epäonnistumisesta? En koe lainkaan, että elämäni olisi epäonnistunut - päinvastoin. Olen onnellinen nainen."
Itse kyllä pitäisin melkoisena epäonnistumisena sitä, että olisin sulkenut itseni kirkon pyhien sakramenttien ulkopuolelle. Mutta ilmeisesti ne eivät ole sinulle tärkeät, kun kerran olet toisin valinnut. Minun on vaikeaa kuvitella miten joku tuossa tilanteessa voisi olla "onnellinen".
"Tietysti olen pahoillani siitä, että en voi osallistua eukaristiaan tai käydä ripillä, mutta en koe, että elämäni olisi sen takia epäonnistunut, sillä uskon ja tunnen, että Jumala on kanssani ja rakastaa minua."
Tajuatko edes, että elät todella vakavassa synnin tilassa? Voit toki tuntea ja kuvitella mitä ikinä lystäät, mutta elämäsi ei ole sopusoinnussa sen katolisen uskon kanssa, johon kerran sitouduit.
"Olen siis sekä Jumalan että aviomieheni rakastama, joten elämä on hyvää. Se ei tietenkään estä puhumasta ja kirjoittamasta niistä asioista, joiden toivoisin olevan toisin."
Ensinnäkään sinulla EI OLE mitään aviomiestä, koska et ole kirkollisesti naimisissa. Jumala toki rakastaa synnintekijääkin, mutta se ei merkitse mitään ok:ta elää jatkuvasti synnissä. Ilman katumusta ei ole pelastusta.
"Kun liityin katoliseen kirkkoon, olin yksinäinen ja onneton. Koska minulla ei ollut rakkautta, olin valmis kieltämään sen muiltakin, jotka eivät ole onnistuneet löytämään kirkon opetuksen mukaista puolisoa."
Tuo juuri kertoo siitä järkyttävästä tosiasiasta miten heppoisin perustein jotkut (lue: monet) ovat liittyneet kirkkoomme. Järkyttävää!
"Mutta sitten kohtasin mieheni, ja sen jälkeen elämään on tullut rakkautta, iloa ja onnea - ja myös usko, että Jumala on armollinen."
Siinä vaiheessa annoitkin sitten piutpaut kirkon uskolle ja opetukselle. Ilmeisesti sillä ei ollut sinulle mitään merkitystä, kuten taitaa olla vielä vähemmän tänään.
"Armollisempi kuin kirkkomme opetus tässä asiassa."
Kirkkomme opetus on täysin sama kuin Jeesuksen. Luepa Raamatusta mitä Jeesus sanoo avioeroista tai eronneen naimisesta. Koska Jeesus on Jumala, ihmettelen mistä hatusta vedät nuo väitteesi, että Jumalan käsky tästä asiasta olisi muuttunut.
"Ennen avioitumista rukoilin monet kerrat niin kotona kuin katolisessa kirkossakin Jumalaa osoittamaan minulle, mikä on hänen tahtonsa tilanteessa, jossa minun oli valittava kirkon opetuksen mukaan eläminen tai rakkauden toteuttaminen arjessa. Uskon saaneeni vastauksen."
Vastauksen olisi saanut keneltä tahansa papilta. Nyt tyydyit vain oman mielikuvituksesi tuotteeseen "vastauksena". Erehtyit ja pahasti erehdyitkin. - Sole
Konservatiivinen sielu kirjoitti:
"Mistä epäonnistumisesta? En koe lainkaan, että elämäni olisi epäonnistunut - päinvastoin. Olen onnellinen nainen."
Itse kyllä pitäisin melkoisena epäonnistumisena sitä, että olisin sulkenut itseni kirkon pyhien sakramenttien ulkopuolelle. Mutta ilmeisesti ne eivät ole sinulle tärkeät, kun kerran olet toisin valinnut. Minun on vaikeaa kuvitella miten joku tuossa tilanteessa voisi olla "onnellinen".
"Tietysti olen pahoillani siitä, että en voi osallistua eukaristiaan tai käydä ripillä, mutta en koe, että elämäni olisi sen takia epäonnistunut, sillä uskon ja tunnen, että Jumala on kanssani ja rakastaa minua."
Tajuatko edes, että elät todella vakavassa synnin tilassa? Voit toki tuntea ja kuvitella mitä ikinä lystäät, mutta elämäsi ei ole sopusoinnussa sen katolisen uskon kanssa, johon kerran sitouduit.
"Olen siis sekä Jumalan että aviomieheni rakastama, joten elämä on hyvää. Se ei tietenkään estä puhumasta ja kirjoittamasta niistä asioista, joiden toivoisin olevan toisin."
Ensinnäkään sinulla EI OLE mitään aviomiestä, koska et ole kirkollisesti naimisissa. Jumala toki rakastaa synnintekijääkin, mutta se ei merkitse mitään ok:ta elää jatkuvasti synnissä. Ilman katumusta ei ole pelastusta.
"Kun liityin katoliseen kirkkoon, olin yksinäinen ja onneton. Koska minulla ei ollut rakkautta, olin valmis kieltämään sen muiltakin, jotka eivät ole onnistuneet löytämään kirkon opetuksen mukaista puolisoa."
Tuo juuri kertoo siitä järkyttävästä tosiasiasta miten heppoisin perustein jotkut (lue: monet) ovat liittyneet kirkkoomme. Järkyttävää!
"Mutta sitten kohtasin mieheni, ja sen jälkeen elämään on tullut rakkautta, iloa ja onnea - ja myös usko, että Jumala on armollinen."
Siinä vaiheessa annoitkin sitten piutpaut kirkon uskolle ja opetukselle. Ilmeisesti sillä ei ollut sinulle mitään merkitystä, kuten taitaa olla vielä vähemmän tänään.
"Armollisempi kuin kirkkomme opetus tässä asiassa."
Kirkkomme opetus on täysin sama kuin Jeesuksen. Luepa Raamatusta mitä Jeesus sanoo avioeroista tai eronneen naimisesta. Koska Jeesus on Jumala, ihmettelen mistä hatusta vedät nuo väitteesi, että Jumalan käsky tästä asiasta olisi muuttunut.
"Ennen avioitumista rukoilin monet kerrat niin kotona kuin katolisessa kirkossakin Jumalaa osoittamaan minulle, mikä on hänen tahtonsa tilanteessa, jossa minun oli valittava kirkon opetuksen mukaan eläminen tai rakkauden toteuttaminen arjessa. Uskon saaneeni vastauksen."
Vastauksen olisi saanut keneltä tahansa papilta. Nyt tyydyit vain oman mielikuvituksesi tuotteeseen "vastauksena". Erehtyit ja pahasti erehdyitkin.Kyllä sinä totisesti yrität pienentää kirjoituksillasi katolista kirkkoa. Et kuitenkaan taida onnistua: katolisen kirkon sisältä - katekismuksesta, papeilta ja piispoilta - välittyvä kuva kirkosta on onneksi aivan toisenlainen kuin sinun kirjoitustesi antama mielikuva.
- Konservatiivinen sielu
Sole kirjoitti:
Kyllä sinä totisesti yrität pienentää kirjoituksillasi katolista kirkkoa. Et kuitenkaan taida onnistua: katolisen kirkon sisältä - katekismuksesta, papeilta ja piispoilta - välittyvä kuva kirkosta on onneksi aivan toisenlainen kuin sinun kirjoitustesi antama mielikuva.
Jospa itse lukisit uudestaan 10 käskyä ja aivan erityisesti kuudennen. Äläkä sen jälkeen väitä, että se olisi okei Jumalan tai kirkon puolesta.
- Marialainen
Sole kirjoitti:
"Ainakin kirjoittelisit noita juttujasi silloin jollakin muulla palstalla etkä syyttäisi katolista kirkkoa oman elämäsi epäonnistumisesta. Siitä saat syyttää vain itseäsi."
Mistä epäonnistumisesta? En koe lainkaan, että elämäni olisi epäonnistunut - päinvastoin. Olen onnellinen nainen.
Tietysti olen pahoillani siitä, että en voi osallistua eukaristiaan tai käydä ripillä, mutta en koe, että elämäni olisi sen takia epäonnistunut, sillä uskon ja tunnen, että Jumala on kanssani ja rakastaa minua.
Olen siis sekä Jumalan että aviomieheni rakastama, joten elämä on hyvää. Se ei tietenkään estä puhumasta ja kirjoittamasta niistä asioista, joiden toivoisin olevan toisin.
"Miksi sitten edes vaivauduit liittymään katoliseen kirkkoon, kun et hyväksy edes kirkon opetusta niin alkeellisista asioista kuten sakramenteista?"
Kun liityin katoliseen kirkkoon, olin yksinäinen ja onneton. Koska minulla ei ollut rakkautta, olin valmis kieltämään sen muiltakin, jotka eivät ole onnistuneet löytämään kirkon opetuksen mukaista puolisoa. Mutta sitten kohtasin mieheni, ja sen jälkeen elämään on tullut rakkautta, iloa ja onnea - ja myös usko, että Jumala on armollinen. Armollisempi kuin kirkkomme opetus tässä asiassa.
Ennen avioitumista rukoilin monet kerrat niin kotona kuin katolisessa kirkossakin Jumalaa osoittamaan minulle, mikä on hänen tahtonsa tilanteessa, jossa minun oli valittava kirkon opetuksen mukaan eläminen tai rakkauden toteuttaminen arjessa. Uskon saaneeni vastauksen.Sinun kannattaisi ehdottomasti ottaa nyt yhteyttä hiippakuntamme oikeusistuimeen. Ehkä miehesi entinen avioliitto voidaan julistaa mitättömäksi, jolloin voisitte sitten solmia katolisen avioliiton ja sinä voisit taas palata sakramenttien pariin. Ainakin asia olisi hyvä tutkia, sillä mitään menetettävää ei ole.
Nykytilanteesi ei ole ihailtava. Vaikka se ei tuntuisi vaikealta nyt, melkein tekee mieleni varoittaa, että vielä kerran sinusta tulee tuntumaan kovalta se, ettet voi ottaa vastaan sakramentteja. - Sole
Marialainen kirjoitti:
Sinun kannattaisi ehdottomasti ottaa nyt yhteyttä hiippakuntamme oikeusistuimeen. Ehkä miehesi entinen avioliitto voidaan julistaa mitättömäksi, jolloin voisitte sitten solmia katolisen avioliiton ja sinä voisit taas palata sakramenttien pariin. Ainakin asia olisi hyvä tutkia, sillä mitään menetettävää ei ole.
Nykytilanteesi ei ole ihailtava. Vaikka se ei tuntuisi vaikealta nyt, melkein tekee mieleni varoittaa, että vielä kerran sinusta tulee tuntumaan kovalta se, ettet voi ottaa vastaan sakramentteja.Mieheni edellistä avioliittoa ei voida mitätöidä, sillä se oli elinikäiseksi tarkoitettu, molempien vakaasta tahdosta solmittu liito. Molemmat olivat järjissään, halusivat lapsen ja saivatkin yhden jne. Ongelma oli se, että rakkaus loppui ja mieheni ex löysi uuden kumppanin, uuden rakkauden, jonka kanssa hän edelleen elää. Ja lopulta siis miehenikin löysi ihmisen, jota pystyi rakastamaan, siis minut Heidän liittonsa siis epäonnistui, mutta se oli alunperin pätevä luterilaisessa kirkossa solmittu liitto. Ajatus sen mitätöimisestä on mielestäni tekopyhä. Kyllä minusta nyt jo tuntuu ikävältä, että en saa sakramentteja. Mutta olen varma, että jos olen uudelleenavioitumisasiassa oikeassa, Jumala antaa voimaa elää ilman sakramentteja. Jos taas erehtynyt, Jumala kuitenkin näkee vilpittömän rakkauden kahden ihmisen välillä, ja silloin luotan armoon.
- amazon22
Henrikiläinen kirjoitti:
"En pyri kirkkoni mustamaalaamiseen vaan rehellisesti ja avoimesti sanovani sen epäkohdista."
Ei pitäisi anonyymiä nettikeskustelua ihan rehellisyyden ja avoimuuden kriteerit täyttävänä.
"Nää epäkohdat aiheuttaa ihmiset ei itse kirkko tai sen oppi. Suomen katolisen kirkon sisällä on paljon kritisoitavaa tällä hetkellä. Porukka jakaantuu ja eriarvoistuu kirkkomme sisällä."
Kummallista. Minä olen katolilainen, enkä ole havainnut moisesta merkkiäkään.
"Papeista ym ei ole tähän asiaan mitään tukea eikä apua. He eivät tunnu uskaltavan panna itseänsä likoon meidän seurakuntalaistensa vuokse, missä on heidän rohkeutensa."
Missä on sinun rohkeutesi? Oletko edes puhunut heidän kanssaan. Kun kaikkia pappeja tahdotaan tuolla tavalla leimata ja panetella, Marialainen on oikeassa: kyllä sinä harrastat oman pesän likaamista.
"Minä itse olen saanut luterilaisesta kirkosta sielunhoito apua aina kun olen sitä pyytänyt, heissä paljon hyvää miksi minun pitäisi näitä ihmisiä kritisoida."
Mitä ihmeen sielunhoitoapua? Suoraan sanoen ihmettelen, että joku katolilainen edes käy luterilaisten ovia kolkuttelemassa. Se viestii siitä, ettei ole ymmärtänyt eikä sisäistänyt sitä mitä kirkko on.
"Katolisessa kirkossa Suomessa sielunhoito ei ainakaan enään järjesty helposti."
Minulle on aina ollut aikaa vaikkapa rippiä tai keskustelua varten, kunhan olen vain soittanut.
"Papeilla on kiire, liikaa töitä, kieliongelmia, kulttuurisia ongelmia ymmärtää meitä..."
Kiire, liikaa töitä? Suomalaisessa seurakunnassa on max 2000 katolilaista. Ulkomailla katolisissa seurakunnissa saattaa olla jopa 10-15000 jäsentä.
"...jopa suositaan etusijalle omia papin maamiehiä jutellemaan sielunhoitoasioista, olen monasti yrittänyt, nähnyt omin silmin. Ihminen ei enään kohtaa ihmistä kirkossamme."
En tunnista meidän hiippakuntaamme tuosta ollenkaan.
"Onneksi uskosta, jumalasta voi myös keskustella kirkkorajojen yli."
Suomeksi kirjoitamme Jumalan isolla J:llä.Yritäppä mennä julkisesti omalla naamallasi puhumaan näistä epäkohdista kirkossa julkisesti, siinä joutuu häpeäpaaluu niin kirkon taholta sekä monien maallikoiden taholta. Miksi haluan lynkata itseni tieten tahtoen,minulla on ihan normaali itsesuojeluvaisto. Kokemusta minulla on näistä itsensä julkisuuteen antaneille henkilöille (puhuivat avoimesti viime vuosina kirkon epäasiallisista toimista) kaikki kunniani ja tsemppi heille edelleenkin minulta! Jos papilla ei ole mulle aikaa mikä pitäis olla ihan normaalia niin miksi ylläpidän jäsenmaksullani hänen toimeentuloansa (ainakin ulkomaalaisten) täällä Suomessa, jos hän ei esim tee Suomessa ansiotyötä pappistyönsä ohella ja maksa verojansa Suomeen, heitä löytynee monia ja nostan näille papeille hattua. Muihin selvästi ilkeämielisiiin kommentteihisi en nyt vastaile.
- amazon22
Mevlana kirjoitti:
Olenkin aina ihmetellyt, että miten sielunhoito toimii, kun seurakuntalaisella ja papilla ei ole yhteistä kieltä tai kun papin suomi on tosi huono. Aikuinen ei yleensä opi kieltä suit sait sukkelaan niin hyvin, että pystyisi käymään sielunhoitokeskusteluja ja kuitenkin pappi toimii pappina ensimmäisestä päivästä lähtien. Luulisi että isä Teemulle on iso jono ripittäytyjiä. Vai onko niin, että ripittäytyä voi varsin hyvin vaikkei pappi oikein ymmärtäisikään?
Ei ihme, että ortodoksinen kirkko vetää ihmisiä, kun papit ovat tukevasti suomalaisia. Ihan jo kielen takia.
Et ehkä likaa pesää, mutta tuollainen ei kuulosta lainkaan hyvältä. Ei ole toivottavaa, että katolisessa kirkossa nauttii sakramentit ja vietää messua ja sitten käy sielunhoitokeskustelut luterilaisessa kirkossa. Usein sielunhoitokeskustelut perustuvat nimenomaan kirkon moraaliopetukseen. Miten luterilainen pappi kykenee "hoitamaan" katolilaista kun käsitys monista asioista eroaa täysin?" Ei ole toivottavaa, että katolisessa kirkossa nauttii sakramentit ja vietää messua ja sitten käy sielunhoitokeskustelut luterilaisessa kirkossa." Oikeassa olet mutta mitäs teet kun papilta ei enään apua saa. Tässä onkin meillä Suomessa selkeä epäkohta, mutta musta tää on nyt kirkon vika, ei se estä muo puhtaalla omallatunnolla käymään sakramentillä. Luterilaisen papin kanssa pystyy puhumaan yllättävämkin monesta asiasta jos ei liikaa tuijoteta oppikysymyksiä, aloitten ihan inhimillisyydestä että hänellä on aikaa muo kuunnella sekin jo auttaa välillä.
- Marialainen
Sole kirjoitti:
Mieheni edellistä avioliittoa ei voida mitätöidä, sillä se oli elinikäiseksi tarkoitettu, molempien vakaasta tahdosta solmittu liito. Molemmat olivat järjissään, halusivat lapsen ja saivatkin yhden jne. Ongelma oli se, että rakkaus loppui ja mieheni ex löysi uuden kumppanin, uuden rakkauden, jonka kanssa hän edelleen elää. Ja lopulta siis miehenikin löysi ihmisen, jota pystyi rakastamaan, siis minut Heidän liittonsa siis epäonnistui, mutta se oli alunperin pätevä luterilaisessa kirkossa solmittu liitto. Ajatus sen mitätöimisestä on mielestäni tekopyhä. Kyllä minusta nyt jo tuntuu ikävältä, että en saa sakramentteja. Mutta olen varma, että jos olen uudelleenavioitumisasiassa oikeassa, Jumala antaa voimaa elää ilman sakramentteja. Jos taas erehtynyt, Jumala kuitenkin näkee vilpittömän rakkauden kahden ihmisen välillä, ja silloin luotan armoon.
Avioliiton julistaminen mitättömäksi edellyttää sitä, ettei kyseistä avioliittoa solmittu niiden kriteerien mukaan, jotka KATOLINEN KIRKKO asettaa avioliitolle. Tällainen tilanne taitaa olla jopa yleinen meillä, jos kummatkin puolisoista olivat luterilaisia. Etkö tunne ketään pappia? Etkö voisi keskustella tästä hänen kanssaan? Ajatus edellisen avioliiton mitätöimisestä ei ole tekopyhä. Miksi olisi, kun kyseinen liitto epäonnistui? Ja vaikka miehesi olisi suhtautunut siihen vakavasti, ei ole lainkaan varmaan, että hänen silloinen vaimonsa teki samoin. Tämä viimeksi mainittuhan se siitä lähti. Siinä voisi olla jo peruste kyseisen avioliiton mitätöimiselle. Ajattele, jos nykyinen avioliittosi voitaisiin siunata kirkossa. Se olisi sakramentti ja saisit osallisuuden muistakin sakramenteista. Se olisi kuin taivaan lahja. Ilman sakramentteja elämä ei ehkä ole mahdotonta. Kovaa se kuitenkin on ja tämän tiedän lukuisten ystävieni kautta.
- Marialainen
amazon22 kirjoitti:
" Ei ole toivottavaa, että katolisessa kirkossa nauttii sakramentit ja vietää messua ja sitten käy sielunhoitokeskustelut luterilaisessa kirkossa." Oikeassa olet mutta mitäs teet kun papilta ei enään apua saa. Tässä onkin meillä Suomessa selkeä epäkohta, mutta musta tää on nyt kirkon vika, ei se estä muo puhtaalla omallatunnolla käymään sakramentillä. Luterilaisen papin kanssa pystyy puhumaan yllättävämkin monesta asiasta jos ei liikaa tuijoteta oppikysymyksiä, aloitten ihan inhimillisyydestä että hänellä on aikaa muo kuunnella sekin jo auttaa välillä.
Minäkin oudoksun sitä, että joku katolilainen hakisi "sielunhoitoapua" luterilaiselta puolelta. Nimenomaan luterilaisethan ne useimmiten ovat harmissaan siitä, ettei heillä ole ripin tai sairaiden voitelun sakramentteja ja muuta sellaista. Jos sinulla on vaikea elämäntilanne, ehdottaisin, että kävisit psykologilla tai terapiassa. Se EI MERKITSE samaa kuin että olisit mielisairas tai muuten epänormaali, vaan se kuuluu täysin normaaliin elämään. Meillä kaikilla on joskus vaikeaa ja tarvitsemme ammattikuuntelijan, joka pystyy aukomaan solmut. Tämä ei oikeastaan ole papin, vaan nimenoman psykologin tai terapeutin tehtävä. Luulen, että kuntasi lähin terveyskeskus tai mielenterveysneuvola voi auttaa. Yksityinen puoli on tietenkin mahdollinen sekin, mutta se maksaa jo paljon enemmän. Lopuksi: minusta on kohtuutonta, että arvostelet katolista kirkkoa ja vertaat sen resursseja luterilaiseen puoleen. Meillä on vain 20 pappia, meillä ei ole satojen miljoonien eurojen kirkollis- ja yritysverotuloja, ei valtionkirkon asemaa tms. Olkaamme kiitollisia kaikesta siitä mitä meillä on. Sen ovat tavalla tai toisella maksaneet yksityiset.
- Marialainen
amazon22 kirjoitti:
Yritäppä mennä julkisesti omalla naamallasi puhumaan näistä epäkohdista kirkossa julkisesti, siinä joutuu häpeäpaaluu niin kirkon taholta sekä monien maallikoiden taholta. Miksi haluan lynkata itseni tieten tahtoen,minulla on ihan normaali itsesuojeluvaisto. Kokemusta minulla on näistä itsensä julkisuuteen antaneille henkilöille (puhuivat avoimesti viime vuosina kirkon epäasiallisista toimista) kaikki kunniani ja tsemppi heille edelleenkin minulta! Jos papilla ei ole mulle aikaa mikä pitäis olla ihan normaalia niin miksi ylläpidän jäsenmaksullani hänen toimeentuloansa (ainakin ulkomaalaisten) täällä Suomessa, jos hän ei esim tee Suomessa ansiotyötä pappistyönsä ohella ja maksa verojansa Suomeen, heitä löytynee monia ja nostan näille papeille hattua. Muihin selvästi ilkeämielisiiin kommentteihisi en nyt vastaile.
"Jos papilla ei ole mulle aikaa mikä pitäis olla ihan normaalia niin miksi ylläpidän jäsenmaksullani hänen toimeentuloansa (ainakin ulkomaalaisten) täällä Suomessa, jos hän ei esim tee Suomessa ansiotyötä pappistyönsä ohella ja maksa verojansa Suomeen, heitä löytynee monia ja nostan näille papeille hattua." Katolisilla papeilla minun tietojeni mukaan EI SAA olla mitään ansiotyötä. Pappeus vaatii heidän aikansa 24 h kautta 24. On ilmiselvää, että meidän seurakuntalaisten pitää maksaa pappien kohtuullinen toimeentulo, kun kerran he eivät saa käydä ansiotyössä. Itse en ainakaan toivo meille mitään "tavallisissa töissä" käyviä pappeja. Silloin pappeudesta tulisi vain vapaa-ajan harraste, mitä se taitaa ollakin monille luterilaisille ja jopa ortodokseille.
- Mevlana
amazon22 kirjoitti:
" Ei ole toivottavaa, että katolisessa kirkossa nauttii sakramentit ja vietää messua ja sitten käy sielunhoitokeskustelut luterilaisessa kirkossa." Oikeassa olet mutta mitäs teet kun papilta ei enään apua saa. Tässä onkin meillä Suomessa selkeä epäkohta, mutta musta tää on nyt kirkon vika, ei se estä muo puhtaalla omallatunnolla käymään sakramentillä. Luterilaisen papin kanssa pystyy puhumaan yllättävämkin monesta asiasta jos ei liikaa tuijoteta oppikysymyksiä, aloitten ihan inhimillisyydestä että hänellä on aikaa muo kuunnella sekin jo auttaa välillä.
Niin, en siis sinua mitenkään arvostellut. On se kirkon vika tavallaan, mutta eihän kirkko voi lähettää Suomeen suomalaisia pappeja, jos niitä ei ole. Eikä voi myöskään laittaa pappeja kielitestiin, koska silloinkaan ei olisi tulijoita. Veikkaan että moni muu maa kiinnostaisi katolilaisia pappeja enemmän kuin Suomi. Sama pätee myös moniin maallisiin virkoihin: ulkomailta ei ole tulijoita kielitaidon puutteen takia. Ja miksei ole suomalaisia pappeja? Koska kutsumukset ovat aika lamassa Länsi-Euroopassa, koska papin työ ei kiinnosta. Tälle nyt vaan ei voi mitään. Yllättävää muuten, että käytännön asiat ratkaisevat usein. Esim. itse olen harkitsemassa johinkin "vanhaan kirkkoon" palaamista. Liittyisin ortodoksiseen kirkkoon, mutta täällä niitä ei misään ole, kreikkaa en osaa, mutta katolinen kirkko olisi. Eli katolilaiseksi siis...tuntuu tosin aika huonolta syyltä. Siispä olen hengaillut anglikaanina, koska se on mahdollisimman kevyt muoto protestantismista, kunnioittaa alttarin sakramenttia kuten pitää ja viettää messua kuten kuuluu. Eikä tarvitse erota luterilaisesta kirkosta, joka on kuitenkin rakas. Mutta huono syyhän tämä on. Ihan yhtä huono kuin sinun "kahden kirkon" mallisi. Eli periaatteen mies muuttaisi jonnekin, missä voi harjoittaa ortodoksista uskoa (siis minun tapauksessani) ja opiskelisi puolaa (sinun tapauksessasi) käydäkseen ripillä :) Olen 100% varma, että luterilainen kirkko ei välitä siitä, oletko jäsen vai ei, vaan mielellään palvelee myös sinua. Luterilaiselle ehtoollisellekin on katolilainen tervetullut, mutta teillehän se ei tietenkään ole mahdollista.
- Mevlana
Sole kirjoitti:
Mieheni edellistä avioliittoa ei voida mitätöidä, sillä se oli elinikäiseksi tarkoitettu, molempien vakaasta tahdosta solmittu liito. Molemmat olivat järjissään, halusivat lapsen ja saivatkin yhden jne. Ongelma oli se, että rakkaus loppui ja mieheni ex löysi uuden kumppanin, uuden rakkauden, jonka kanssa hän edelleen elää. Ja lopulta siis miehenikin löysi ihmisen, jota pystyi rakastamaan, siis minut Heidän liittonsa siis epäonnistui, mutta se oli alunperin pätevä luterilaisessa kirkossa solmittu liitto. Ajatus sen mitätöimisestä on mielestäni tekopyhä. Kyllä minusta nyt jo tuntuu ikävältä, että en saa sakramentteja. Mutta olen varma, että jos olen uudelleenavioitumisasiassa oikeassa, Jumala antaa voimaa elää ilman sakramentteja. Jos taas erehtynyt, Jumala kuitenkin näkee vilpittömän rakkauden kahden ihmisen välillä, ja silloin luotan armoon.
Näitä valintoja tapahtuu paljon ja tosi kovilta ne tuntuvat. Esim. joku kirjoitti täällä, että kovasti haluaisi lasta ja se olisikin keinohedelmöityksellä mahdollista (siis omilla soluilla) ja helppoa, mutta kun usko ei salli. Siispä lapsettomana koko elämä vaikka helppo vaihtoehto olisi. Vai jäädä ehtoollisyhteyden ulkopuolelle? Vai pitäisikö "tehdä synti" tieten tahtoen, käydä ripillä valheellisesti katuen ja sitten taas olla kirkossa. Hirveää kaksinaismoraalia. Ainakin sitten voisi katua aidosti tekopyhyyttään. Minusta tuntuu hyvin väärältä se, että "tavalliset syntiset" tekevät mitä sattuu sillä sitä elämä usein on, katuvat aidosti, ja ovat taas kivasti kirkossa. Kunnes lankeavat uudestaan ja vieläpä samaan syntiin. Sen sijaan joku haluaa naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa tai haluaa lapsen, mutta tämä "synti" jota ei koe synniksi ajaa lopullisesti kirkosta ulos. Vaikka katekismus kauniisti puhuukin kirkon tuesta näissä tilanteissa (messuun voit osallistua, mutta et ehtoolliselle), niin minusta kristitty ei voi elää ilman sakramentteja. Suoraan sanottuna olisi valinnut ja tuntenut samoin kuin sinä tuossa tilanteessa, mutta olenkin luterilainen ja joka tapauksessa ulkona.
- Sole
Marialainen kirjoitti:
Avioliiton julistaminen mitättömäksi edellyttää sitä, ettei kyseistä avioliittoa solmittu niiden kriteerien mukaan, jotka KATOLINEN KIRKKO asettaa avioliitolle. Tällainen tilanne taitaa olla jopa yleinen meillä, jos kummatkin puolisoista olivat luterilaisia. Etkö tunne ketään pappia? Etkö voisi keskustella tästä hänen kanssaan? Ajatus edellisen avioliiton mitätöimisestä ei ole tekopyhä. Miksi olisi, kun kyseinen liitto epäonnistui? Ja vaikka miehesi olisi suhtautunut siihen vakavasti, ei ole lainkaan varmaan, että hänen silloinen vaimonsa teki samoin. Tämä viimeksi mainittuhan se siitä lähti. Siinä voisi olla jo peruste kyseisen avioliiton mitätöimiselle. Ajattele, jos nykyinen avioliittosi voitaisiin siunata kirkossa. Se olisi sakramentti ja saisit osallisuuden muistakin sakramenteista. Se olisi kuin taivaan lahja. Ilman sakramentteja elämä ei ehkä ole mahdotonta. Kovaa se kuitenkin on ja tämän tiedän lukuisten ystävieni kautta.
Ymmärsin kyllä. Mieheni avioliitto oli myös katolisten kirkon kriteerien mukaan pätevä. Katolinen kirkko opettaa, että epäonnistuminen ei ole liiton mitätöimisen peruste, jos epäonnistumisella tarkoitetaan rakkauden loppumista tai vaikkapa sitä, että puoliso jättää ja lähtee toisen mukaan. Jätetyksi tuleminen ei merkitse, että avioliitto olisi mitätön, jos se kuitenkin alunperin oli solmittu elinikäiseksi. Ja niin tässä tapauksessa oli, molemmin puolin. Vaikka siis liiton mitätöimiselle ei katolisen kirkon opetuksen mukaan ole perusteita, niin silti en halua osoittaa ylenkatsetta luterilaisessa kirkossa solmittua avioliittoa kohtaan. Mieheni on luterilainen ja uskoo luterilaisen kirkon opetukseen avioliitosta. On ok, että katolinen kirkko tutkii katolilaisten avioliittojen pätevyyttä, mutta kahden luterilaisen avioliiton arviointi ei mielestäni kuulu meidän kirkollemme. Mainittakoon myös, että olen tavannut mieheni ex-puolison, eikä meillä ole kaunaa tai vihamielisyyttä toisiamme kohtaan. En mitenkään voi esittää hänelle, että voisiko hän sanoa, että ei alunperin lähtenyt liittoon vakavalla mielellä, kun minun pitäisi saada sakramentit... Tätä nimittäin vaadittaisiin, koska myös ex-puolisoa kuullaan avioliiton mitätöintiä tutkittaessa. Haluaisin olla sakramenttien piirissä, mutta en siten, että hakisin mitätöintiä Jumalan kasvojen edessä vakaasta tahdosta solmitulle liitolle - vaikka se onkin lakannut olemasta jo kauan sitten.
- Sole
Mevlana kirjoitti:
Näitä valintoja tapahtuu paljon ja tosi kovilta ne tuntuvat. Esim. joku kirjoitti täällä, että kovasti haluaisi lasta ja se olisikin keinohedelmöityksellä mahdollista (siis omilla soluilla) ja helppoa, mutta kun usko ei salli. Siispä lapsettomana koko elämä vaikka helppo vaihtoehto olisi. Vai jäädä ehtoollisyhteyden ulkopuolelle? Vai pitäisikö "tehdä synti" tieten tahtoen, käydä ripillä valheellisesti katuen ja sitten taas olla kirkossa. Hirveää kaksinaismoraalia. Ainakin sitten voisi katua aidosti tekopyhyyttään. Minusta tuntuu hyvin väärältä se, että "tavalliset syntiset" tekevät mitä sattuu sillä sitä elämä usein on, katuvat aidosti, ja ovat taas kivasti kirkossa. Kunnes lankeavat uudestaan ja vieläpä samaan syntiin. Sen sijaan joku haluaa naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa tai haluaa lapsen, mutta tämä "synti" jota ei koe synniksi ajaa lopullisesti kirkosta ulos. Vaikka katekismus kauniisti puhuukin kirkon tuesta näissä tilanteissa (messuun voit osallistua, mutta et ehtoolliselle), niin minusta kristitty ei voi elää ilman sakramentteja. Suoraan sanottuna olisi valinnut ja tuntenut samoin kuin sinä tuossa tilanteessa, mutta olenkin luterilainen ja joka tapauksessa ulkona.
Olen tavallaan antanut itselleni armeijatermein "kovennettua", koska tärkeintä on voida katsoa itseään peiliin, voida seisoa selkä suorana omien päätöstensä kanssa. Siksi en esimerkiksi mene ehtoolliselle vieraassa katolisessa kirkossa, jossa tuntematon pappi toki ilomielin antaisi ehtoollisen. Uskon, että jos minä olen väärässä ja kirkko oikeassa, niin "kepulikonstilla" hankitusta sakramentista ei ole minulle mitään hyötyä. Jos taas minä olen oikeassa, niin Jumala tuskin rankaisee sakramentin puutteesta. En myöskään mene valheellisesti tunnustamaan katumusta, jota en tunne. Emme ole hankkineet luterilaiselta kirkolta edes avioliiton siunausta, vaikka mieheni onkin jäsen, koska se tuntuu ainakin toistaiseksi jotenkin rusinoiden poimimiselta pullasta. Mieheni on pahoillaan puolestani, ja kuten sanottu, itsekin kaipaan sakramentteja. Mutta lähden siitä, että mitään kiertoteitä tai porsaanreikiä emme käytä, vaan minun olisi sitten tehtävä isompi ja syvempi ratkaisu, jos katson, että en voi elää ilman sakramentteja. Tämä ratkaisu ei tietenkään olisi rakkaudesta luopuminen vaan kirkkokunnan vaihto. En kuitenkaan voi vaihtaa kirkkokuntaa vain sillä perusteella, että haluaisin osallistua ehtoolliseen; kyllä sitä on sitten mietittävä laajemmin.
- amazon22
Marialainen kirjoitti:
"Jos papilla ei ole mulle aikaa mikä pitäis olla ihan normaalia niin miksi ylläpidän jäsenmaksullani hänen toimeentuloansa (ainakin ulkomaalaisten) täällä Suomessa, jos hän ei esim tee Suomessa ansiotyötä pappistyönsä ohella ja maksa verojansa Suomeen, heitä löytynee monia ja nostan näille papeille hattua." Katolisilla papeilla minun tietojeni mukaan EI SAA olla mitään ansiotyötä. Pappeus vaatii heidän aikansa 24 h kautta 24. On ilmiselvää, että meidän seurakuntalaisten pitää maksaa pappien kohtuullinen toimeentulo, kun kerran he eivät saa käydä ansiotyössä. Itse en ainakaan toivo meille mitään "tavallisissa töissä" käyviä pappeja. Silloin pappeudesta tulisi vain vapaa-ajan harraste, mitä se taitaa ollakin monille luterilaisille ja jopa ortodokseille.
"Katolisilla papeilla minun tietojeni mukaan EI SAA olla mitään ansiotyötä. Pappeus vaatii heidän aikansa 24 h kautta 24. On ilmiselvää, että meidän seurakuntalaisten pitää maksaa pappien kohtuullinen toimeentulo, kun kerran he eivät saa käydä ansiotyössä. Itse en ainakaan toivo meille mitään "tavallisissa töissä" käyviä pappeja. Silloin pappeudesta tulisi vain vapaa-ajan harraste, mitä se taitaa ollakin monille luterilaisille ja jopa ortodokseille." Mulla on heti mielessäni ainakin kaksi pappia jotka käyvät ansiotyössä(liittyen uskonnonopetukseen). Nämä asiat ovat ihan julkista tietoa. Toinen saa varmasti palkkaa, maksaa veroja jne. Toisesta palkallisesta en enään tiedä varmasti. Se toimi (sii tää toisen papin) oli ennen palkallinen (sillon sitä teki maallikko) nyt ehkä kyseinen pappi tekee sitä vapaaehtostyönä. Kirkko pisti ehkä toimen palkattomaksi. Tiedän että pappien palkat menevät edustamilleen ryhmille,mikä on myös ihan julkista tietoa. Maakuntien tilanteesta mulla ei oo tietoa.
- amazon22
Marialainen kirjoitti:
Minäkin oudoksun sitä, että joku katolilainen hakisi "sielunhoitoapua" luterilaiselta puolelta. Nimenomaan luterilaisethan ne useimmiten ovat harmissaan siitä, ettei heillä ole ripin tai sairaiden voitelun sakramentteja ja muuta sellaista. Jos sinulla on vaikea elämäntilanne, ehdottaisin, että kävisit psykologilla tai terapiassa. Se EI MERKITSE samaa kuin että olisit mielisairas tai muuten epänormaali, vaan se kuuluu täysin normaaliin elämään. Meillä kaikilla on joskus vaikeaa ja tarvitsemme ammattikuuntelijan, joka pystyy aukomaan solmut. Tämä ei oikeastaan ole papin, vaan nimenoman psykologin tai terapeutin tehtävä. Luulen, että kuntasi lähin terveyskeskus tai mielenterveysneuvola voi auttaa. Yksityinen puoli on tietenkin mahdollinen sekin, mutta se maksaa jo paljon enemmän. Lopuksi: minusta on kohtuutonta, että arvostelet katolista kirkkoa ja vertaat sen resursseja luterilaiseen puoleen. Meillä on vain 20 pappia, meillä ei ole satojen miljoonien eurojen kirkollis- ja yritysverotuloja, ei valtionkirkon asemaa tms. Olkaamme kiitollisia kaikesta siitä mitä meillä on. Sen ovat tavalla tai toisella maksaneet yksityiset.
Minä tarvitsen hengellistä hoitoa ja ravintoa mun katolisessa uskossani ja puhumisesta jumalasuhteesta jne jne. Tähän tarpeeseen on olemassa kirkko, papit, jotka muo kuuntelee ja auttaa. Kirkosta on hävinnyt lämpö ja inhimillisyys. Suomessa kat.kirkko ei ole pystynyt resussoimaan itseään ihmisten kasvanevaan hengellisyyden tarpeeseen. Enemmän tunnutaan vaan moralisoivan eri asioista, siihen kyllä tuntuu löytyvän resusseja ja tekijöitä. Jos muuten on terveysongelmia (esim mielen) menen lääkäriin.Jos rahat on loppu menen sossuun esim jos leipätyöni ei muo täysin elätä.jne jne. Musta tuntuu kun pidät muo tyhmänä nyt. Ei ole mun vika jos pappisresussit ovat pienet.Mutta kirkon suurimpia tehtäviä on kuunnella ja auttaa heikkoja, apua tarvitsevia ihmisiä keskuudessaan, tämä on sen tärkeimpiä tehtäviä. Olen kirkkoani auttanut vuosikausia taloudellisesti ja ilmasella työllä puhtaasta auttamisen halusta. Nyt en koe enään saavani kirkolta muuta apua kuin messussa käymisen, pyhän kommuunion vastaanottamisen.
- nuija vastaa
Nuori nainen kysyy täällä viattomasti neuvoa ja heti nousevat nuijat vastaamaan syntiä ja ekskommuuniota kiljuen. Näinkö nuoria neuvotaan?
Mitäpä jos miettisitte vähän ihmissielun kasvamista ja aikuisen tehtävää. Ihmiselle voi vastata kaikella rakkaudella ja ihan ystävällisesti. - morsian miettii
saat esimakua katolisista sukulaisista lukemalla näitä kirjoituksia. Kannattaa yrittää jos rakastaa miestä eikä hänen uskomuksiaan. Puolet liitoista kariutuu mutta protestanttina voit mennä naimisiin uudestaan.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla1115785Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta323877- 823322
Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä182936Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2481980Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?871953- 1411758
Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau81676Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui381665Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu861513