PÄÄSIÄISEN TÄYTTYMYS.
Jeesus kuoli juutalaisten pääsiäisenä Jumalan Karitsana, pääsiäisjuhlan täyttymyksenä. "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh. 1:29).
”… sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu” (1 Kor. 5:6-7).
Jeesus tuli siis pääsiäisjuhlan täyttäjäksi tulemalla itse uhrilampaaksi.
Ei ollut sattuma, että ristintyö ajoittui Vanhan liiton pääsiäiseen. Samoin muutkin vanhatestamentilliset juhla-ajat ajoittuivat oikeaan kohtaan; mm. juutalaisten helluntai. Apt. 2.
Pääsiäisen viettoa ehtoollisessa:
Ottaessamme osaa ehtoollisen viettoon, me syömme pääsiäislammasta eli vietämme pääsiäistä. ”Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi. Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta." Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?" Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo Hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. Niin kuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niin kuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti." Joh. 6:50-58.
Uuden liiton ehtoollinen on pääsiäisen täyttymysjuhla.
"Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni. Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee” (1 Kor. 11:25,26).
Mutta tuo Vanhan liiton kerran vuodessa toistuva pääsiäinen on nyt myös joka-aikaista juhlaa uskoon tulleen elämässä. Olemme kokopäiväisesti vapaat synnin orjuudesta.
Mutta ehtoollisessa erityisesti on Jeesuksen asettama ihana vapausjuhlamme eli pääsiäisviettomme. Siinä muistelemme, miten Jeesus kuoli ristillä verensä vuodattaen meidän syntiemme tähden.
EI ENÄÄ KIRKKOVUODEN KIERTOON PITÄYTYMISTÄ.
Kerran vuodessa toistunut ”juutalaisten juhla” on täytetty, ja se on saanut uuden sisällön: Olemme synnistä vapautetut. Room. 6:22. =
Pääsiäisjuhlaa vietettiin Egyptin orjuudesta pääsemisen muistoksi. Uuden liiton pääsiäistä vietetään joka päivä synnistä pääsemisen muistojuhlana.
”Se on täytetty!”
Uusi Testamentti muistuttaa meitä vakavasti siitä, ettei pääsiäinen kerran vuodessa toistuvana juhlana ole Uuden liiton kristityille kuuluva asia. ”Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.” Joh. 6:4. Se ei ollut kristittyjen juhla kuten ei mikään muukaan Vanhan liiton juhla-aika. Katso mm. nämä kohdat: ”Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.” Joh. 5:1. ”Ja juutalaisten juhla, lehtimajanjuhla, oli lähellä.” Joh. 7:2.
Gal. 4:9-11 sanoo Vanhan liiton juhla-aikoja heikoiksi ja köyhiksi maailman alkeisvoimiksi: ”Nyt sitä vastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla? Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista. Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt.” Alkeisvoimilla tässä tarkoitettaneen juuri uskonnollisia muotomenojen täytteitä. Me emme enää tarvitse sellaisia. Elämme kaikkien ”kirkkovuosien” ulkopuolella. Tämän asian päätökseksi Paavali kirjoitti näin: "Vapauteen Kristus vapautti meidät! Älkää antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen." Gal. 5:1. Kirkkovuoden juhla-aikoihin pitäytyminen on orjuuden ies.
Emme tarvitse pakanakirkkojen tai juutalaisten asettamia vuosikiertoja juhla-aikoineen ja päivän tunnussanoineen. Ed. m. Gal. 4:8-11 kieltää sellaisen.
Emme siis osallistu pääsiäisen viettoon!
_________________________________________
Omnia vincit amor! = Rakkaus voittaa kaiken!
Jeesus kuoli juutalaisten pääsiäisenä Jumalan Karitsana, pääsiäisjuhlan täyttymyksenä. "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh. 1:29).
”… sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu” (1 Kor. 5:6-7).
Jeesus tuli siis pääsiäisjuhlan täyttäjäksi tulemalla itse uhrilampaaksi.
Ei ollut sattuma, että ristintyö ajoittui Vanhan liiton pääsiäiseen. Samoin muutkin vanhatestamentilliset juhla-ajat ajoittuivat oikeaan kohtaan; mm. juutalaisten helluntai. Apt. 2.
Pääsiäisen viettoa ehtoollisessa:
Ottaessamme osaa ehtoollisen viettoon, me syömme pääsiäislammasta eli vietämme pääsiäistä. ”Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi. Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta." Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?" Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo Hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. Niin kuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niin kuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti." Joh. 6:50-58.
Uuden liiton ehtoollinen on pääsiäisen täyttymysjuhla.
"Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni. Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee” (1 Kor. 11:25,26).
Mutta tuo Vanhan liiton kerran vuodessa toistuva pääsiäinen on nyt myös joka-aikaista juhlaa uskoon tulleen elämässä. Olemme kokopäiväisesti vapaat synnin orjuudesta.
Mutta ehtoollisessa erityisesti on Jeesuksen asettama ihana vapausjuhlamme eli pääsiäisviettomme. Siinä muistelemme, miten Jeesus kuoli ristillä verensä vuodattaen meidän syntiemme tähden.
EI ENÄÄ KIRKKOVUODEN KIERTOON PITÄYTYMISTÄ.
Kerran vuodessa toistunut ”juutalaisten juhla” on täytetty, ja se on saanut uuden sisällön: Olemme synnistä vapautetut. Room. 6:22. =
Pääsiäisjuhlaa vietettiin Egyptin orjuudesta pääsemisen muistoksi. Uuden liiton pääsiäistä vietetään joka päivä synnistä pääsemisen muistojuhlana.
”Se on täytetty!”
Uusi Testamentti muistuttaa meitä vakavasti siitä, ettei pääsiäinen kerran vuodessa toistuvana juhlana ole Uuden liiton kristityille kuuluva asia. ”Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.” Joh. 6:4. Se ei ollut kristittyjen juhla kuten ei mikään muukaan Vanhan liiton juhla-aika. Katso mm. nämä kohdat: ”Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.” Joh. 5:1. ”Ja juutalaisten juhla, lehtimajanjuhla, oli lähellä.” Joh. 7:2.
Gal. 4:9-11 sanoo Vanhan liiton juhla-aikoja heikoiksi ja köyhiksi maailman alkeisvoimiksi: ”Nyt sitä vastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla? Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista. Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt.” Alkeisvoimilla tässä tarkoitettaneen juuri uskonnollisia muotomenojen täytteitä. Me emme enää tarvitse sellaisia. Elämme kaikkien ”kirkkovuosien” ulkopuolella. Tämän asian päätökseksi Paavali kirjoitti näin: "Vapauteen Kristus vapautti meidät! Älkää antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen." Gal. 5:1. Kirkkovuoden juhla-aikoihin pitäytyminen on orjuuden ies.
Emme tarvitse pakanakirkkojen tai juutalaisten asettamia vuosikiertoja juhla-aikoineen ja päivän tunnussanoineen. Ed. m. Gal. 4:8-11 kieltää sellaisen.
Emme siis osallistu pääsiäisen viettoon!
_________________________________________
Omnia vincit amor! = Rakkaus voittaa kaiken!
Vastaukset 5
Vanhimmat
LAIN HENKI:
Lain henki on tämä: ”Joka ne pitää, on niistä elävä” ja: ”Joka rikkoo yhtä kohtaa vastaan, on syypää kaikissa kohdin.” (Jaakob 2:10). ”Kirottu on jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa” (Gal. 3:10). ”Kristus tuli kiroukseksi meidän (lain rikkoneiden) edestämme” (Gal.3:13).
Jos joku aikoo viettää pääsiäistä, on hänen otettava siihen kaikki Raamatun asettama aineisto. Muussa tapauksessa hän syyllistyy lain rikkomiseen ja on kirouksen alainen.
_______________________________________________
Vanhan liiton täyttymys Golgatalla toi kristityille kaikki juhla-ajat jokapäiväiseksi ilon aiheeksi. Tämän vuoksi emme enää vietä kerran vuodessa toistuvia juhlia. –
Silti yksikään Jumalan antama juhla-aikoja koskeva oppi ei ole hävinnyt. Kaikki juhlat ovat tulleet täyttymykseensä. Varjoon on osunut valo. Katso Kol. 2:16-17: "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen."
Vanhan liiton lain sana on saanut sisällökseen Elämän.
”Sanoessaan "uuden" Hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi”, = tarkoituksensa täyttäneeksi (Hebr. 8:13).
Vanhan ja uuden liiton taitekohta on Jeesuksen veri ja sijaisuhri Golgatan ristillä. Ristillä vanhan liiton vuotuiset juhlapyhät saivat elävän sisällön.
_____________________________________________
Ja pysyy.
Jeshuan uhri Golgatalla oli ja edelleen on täyttymys.
Mutta... Kirjoitat:
>Uusi Testamentti muistuttaa meitä vakavasti siitä, ettei pääsiäinen kerran vuodessa toistuvana juhlana ole Uuden liiton kristityille kuuluva asia.<
Tämä pitää paikkansa Vanhan liiton aikaisen pesah- eli pääsiäisjuhlan suhteen. Kristitty ei kuitenkaan vietä pääsiäistä Vanhan liiton juhlana.
>Uuden liiton pääsiäistä vietetään joka päivä synnistä pääsemisen muistojuhlana.<
Kyllä, pääsiäisen sanoma on joka päivä tosi. Niin kuin ehtoollisen sanoma, mitä ehtoollinen kuvaa ja julistaa, on joka päivä tosi.
Jokapäiväinen tosiasia meille kristityille on sekin, että sama Jeesus joka ristillä sovitti syntimme, ensin syntyi ihmiseksi niin että Hänestä olisi voinut tulla Vapahtaja, joka Hän nyt kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta on. Kristillistä kuvakieltä käyttäen ei ole pääsiäistä ilman joulua eikä joulua ilman pääsiäistä.
Ei ole niin etteikö kristitty, jolle joulun ja pääsiäisen sisältö on tosi hengessä ja joka, sen vuoksi, ei jää kiinni kuviin vaan tuntee asian olemuksen, voisi viettää näitä juhlia.
Mikään ei estä kristittyä viettämästä joulua ja pääsiäistä. Sydämen asenne ratkaisee. Silloin juhlasta ei tehdä itse asiaa. Jeesus on elämän tosi sisältö josta riemuitsemme.
Mielestäni kirjoituksesi on osittain tosi, siinä on ansionsa ja sitä olisi ollut oikein miellyttävä lukea, jos voisi kokea että se on puhtaassa hengessä kirjoitettu. Nyt ainakin minä olen aistivinani jonkinlaista lahkohengen vaikutusta... että korostetaan "omaa" lafkaa eli ns. Turun seurakuntaa, jossa "me emme vietä pääsiäistä". On siis olemassa ne jotka ajattelevat niin kuin sinä opetat ja siksi ovat mielestäsi oikeassa, kun taas perinteiset kirkkokunnat ja seurakunnat ovat väärässä ja harhautuneita, kun niissä kirkollisen kalenterin mukaisesti (palmusunnuntai, kiirastorstai, pitkäperjantai ym.) erityisellä tavalla muistellaan Jeesuksen sovitustyötä eli "vietetään pääsiäistä"?
En halua kuulostaa liian kärkevältä ikäänkuin hyökkäisin työtäsi vastaan kokonaisuudessaan, sillä sitä en tee, en edes tunne opetuksiasi riittävän hyvin että voisin muodostaa kokonaiskuvan. Toivon ainakin että julistuksessasi pääpaino on evankeliumissa.
Muistan tapauksen muutamien vuosien takaa, olisiko ehkä noin 12 vuotta, korkeintaan 15 vuotta sitten. Tulin erään Turussa asuvan ystäväni kanssa kokoukseen enkä tiennyt sinusta ja opetuksistasi juuri mitään. Tulin siis avoimin mielin ja ilman ennakkoasennetta. Ulko-ovella astuessani sisään koin hyvin selvästi että tulen puhumaan tuossa tilaisuudessa. Tunsin ihanaa Pyhän Hengen läsnäoloa. Inhimillisesti ajatus oli tietysti mahdoton: olin ensimmäistä kertaa kyseisessä kokoustilassa enkä tuntenut siellä entuudestaan ketään muuta kuin ystäväni, joka hänkään ei ollut mitenkään vaikutusvaltainen ja oli käynyt kokouksissanne vain muutaman kerran. Sisimmässäni oli täydellinen rauha. Päätin etten itse pyydä puheenvuoroa, olen vain rukouksen hengessä ja katson kuinka Jumala nämä tilanteet ohjaa. Tuli sitten pääpuhujan vuoro. Hän oli Ruotsissa asuva suomalainen julistaja jonka olitte kutsuneet puhujaksi. Hän puhui vain muutaman lauseen ja osoitti sitten minua sanoen: "En aio puhua enempää, koska Pyhä Henki laski sydämelleni jo tilaisuuden alussa, että tuo nuori mies tuossa puhuu tänään".
En tiennyt mitä minun tulisi puhua enkä ryhtynyt sellaista keksimään koska Henki ei ollut sitä sydämelleni laskenut. Astuin eteen ja rukoilin. Rukouksen loppuvaiheessa sisimpääni laskeutui jokin ajatus tai kuva, jonka koin olevan Herralta, ja siitä lähdin liikkeelle. En muista puhetta kokonaisuudessaan mutta muistan mikä oli olennaisinta, tärkeintä. Se on yksi voimakkaimmista puheista mitä koskaan olen pitänyt.
Varsinaisen sanoman ydin oli että jos varustatte ja rohkaisette paikkakunnalla asuvia uskovia toimimaan Kristuskeskeisesti niissä seurakunnissa (seurakunnallisissa yhteisöissä) joihin he kuuluvat, Jumala tulee antamaan työhönne siunauksen, mutta jos ryhdytte toimimaan niin että heidän pitäisi erota seurakunnista joihin kuuluvat ja asetatte teidän kokoontumisenne muiden edelle, silloin olette enemmän rikkomassa kuin rakentamassa ja Jumala ei anna toiminnallenne siunausta, jonka Hän tahtoisi antaa. Muistan että sanoma rohkaisi keskittymään Jeesukseen ja julistamaan Häntä mutta siinä oli myös voimakas varoittava, paikoitellen ehkä nuhtelevakin sävy.
En tiedä tuliko tilaisuus kasetille? Olisi kovin mielenkiintoista näin monen vuoden jälkeen kuunnella mitä on puhunut...
Olen vakuuttunut että se mitä julistin oli Herrasta.
Edelleen toivon sinulle ja työllesi menestystä kaikessa siinä mikä Herran silmissä on oikeaa ja Hänen mielensä mukaista.
SHALOM.
Jumala tuntee sydämet.
Kirjoitus pääsiäisestä on tosi ja raamatullinen. Sitä oli oikein miellyttävä lukea. Se on puhtaassa Hengessä kirjoitettu.
Alkuseurakunta ei viettänyt joulua tai pääsiäistä. Perinteiset kirkkokunnat ovat 300 luvulta lähtien kehittäneet ns. kirkkovuoden. Ne ovat väärässä ja alkukristillisyydestä harhautuneita.
Käsitin Weijo Lindroosin opettavan alkuperäiseen käytäntöön palaamista. Mikä siinä voisi olla väärin?
Kysymys kaikille uskoville:
Onko Jumala perustanut nämä eri kirkkokunnat??
Takaisin alkuperäiseen pyrkiminen on kunnioitettava periaate.
Mutta sitähän heidän opetuksensa ja tapansa eivät suinkaan ole.
Ihmisvetoista hurskastelua!