Tuli niin hyvä mieli kun luin mitä Seppo Särkiniemi oli kirjoittanut. Kristillisyydessä ei ole kukaan julkisuudessa saarnannut pitkään aikaan yhtä raittiisti. Sama selkeä ymmärrys kuin hänen suviseurasaarnassaan viime kesänä.
”Lestadiolaiset eivät omista totuutta, mutta kokevat sen kuuluvan uskon oppiin. Siihen tunto on sidottu, ja sen kanssa seisotaan Jumalan edessä, ja vastataan ajatuksista, sanoista ja teoista.
Yhteisön sisin olemus ei ole tapakulttuuria, päätöksiä, painostusta, miesten tai naisten harjoittamaa väkivaltaa, enemmistöjä ja vähemmistöjä, vaan hiljaista iloa Jumalan armosta ja sitä kuuluttavasta anteeksiantamuksesta. Sen varassa lepää kaikki. Ilman sitä kaikki on turhaa tapojen tottelemista. ”
Seppo Särkiniemen kirjoitus oli Helsingin sanomissa viime pyhänä. Sen voi lukea täältä:
http://freepathways.wordpress.com/2009/04/05/sarkiniemen-vastine-vain-silmankaantotemppu/
”Lestadiolaiset eivät omista totuutta, mutta kokevat sen kuuluvan uskon oppiin. Siihen tunto on sidottu, ja sen kanssa seisotaan Jumalan edessä, ja vastataan ajatuksista, sanoista ja teoista.
Yhteisön sisin olemus ei ole tapakulttuuria, päätöksiä, painostusta, miesten tai naisten harjoittamaa väkivaltaa, enemmistöjä ja vähemmistöjä, vaan hiljaista iloa Jumalan armosta ja sitä kuuluttavasta anteeksiantamuksesta. Sen varassa lepää kaikki. Ilman sitä kaikki on turhaa tapojen tottelemista. ”
Seppo Särkiniemen kirjoitus oli Helsingin sanomissa viime pyhänä. Sen voi lukea täältä:
http://freepathways.wordpress.com/2009/04/05/sarkiniemen-vastine-vain-silmankaantotemppu/
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mutta mutta... Eihän vanhoillislestadiolaisuuden yhteydessä ole viimeiseen kymmeneen vuoteen mistään muusta puhuttu kuin juuri tästä:
>>...tapakulttuuria, päätöksiä, painostusta, miesten tai naisten harjoittamaa väkivaltaa...>>
Minustakaan tuo EI OLE uskon ydinolemus, mutta mistä systä siitä on sellainen tullut? Onko uskon todellinen ydin kadoksissa? Pitäisikö sitä mennä etsimään salomökin mummolta...
siitä, että saarnojen opetus on muuttunut siihen suuntaan, että Raamatusta saataetaan noi alkajaisiksi lukea teksti, mutta sen jälkeen tekstiin ei palata kertaakaan saarnan aikana.
Puhuja alkaa pikemminkin puhua internetin vaaroista, alkoholista, videoista tms.
Päätteeksi julistetaan ns. evankeliumi.
En nyt tarkoita SS:n saarnoja eikä läheskään kaikkia muitakaan, mutta YLEINEN SUUNTAUS puheissa on ollut tämän kaltainen.
Ehkä ydintä täytyy mennä etsimään salomökin mummolta. Tai vaihtoehtoisesti kerrostalon yksiön mummolta. Tämä pienenä protestinpoikasena sille, että vl-liike mielletään niin maaseutukeskeisesti.
Niin suurin osahan meikäläisistä asuu nykyään taajammissa ja liekkö Helsingin rauhanyhdistys maan toiseksi suurin?
Kirkon Jumalanpalvelusta suorittamaan hyväksytään vain sellaisia jotka todistettavasti ymmärtävät raamatun ja tunnustuskirjojen sanoman sekä ymmärtävät Kristuksen ansion. He (Jumalanpalveluksen toimittajat) ovat läpikäyneet useaan kertaan raamatun keskeisen sanoman ja opiskelleet kirkkovuoden tapahtumat. Tämän oppineisuutensa nojalla he saavat valtuuden opettaa kirkossa Jumalan Sanaa kirkkovuoden teksteihin sidotuista ajanjaksoista esim. Joulun ja Pääsiäinen sanoma. Kristityt voivat luottaa että se mitä kirkossa saarnataan on totta ja Jumalan Sanaa. Rauhanyhdistyksellä on toisin. RY:n puhuja kyllä lukee saarnatekstin mutta pääsääntöisesti puhe siirtyy korvasyyhyn mukaan puhumiseen ja vain hetki kun ollaan irottu jo itse asiasta, Jumalan Sanan ymmärrettävästä selityksestä. Tämä aukko paikataan sillä että on kehitetty pyhän hengen oppi, sellainen opin ymmärrys että seurakunta uskoo että Jumala puhuu sananpalvelijan kautta vaikka puhuja kertailisi televisio päätöksien historiaa ja kosolaisuuden ilmenemismuotoja niin se on Jumalan puhetta. Ja sellaisesta tulisi tulla sitten ravituksi.
Seppo Lohen sanoin: Vanhoillislestadiolaiset saisivat käydä kirkossa.
on opiskeltava teologiaa, on suoritettava määrätyt oppiaineet. Jeesus lähetti heidän kaksin saarnaamaan evankeliumia ja julistamaan syntien anteeksiantamusta ja parannusta. Hän sanoi myös opetuslapsilleen: " minkä te sidotte täällä maanpäällä, sen on oleva sidottu taivaassa ja minkä te päästätte, on oleva päästetty taivaissa."
Eikö sydämen uskolla ole enää mitään merkitystä teologien elämässä ?
Teoriassa vl-oppi toimii käytännössä ei.
19 luokiteltua hajaannusta. Hoitokokousnöyryytyksiä. Kososlaisuutta. Korpelalaisuutta. Itä-lestadiolaisuutta länsilestadiolaisuutta. Kautakeinon kapina>kolme kuollutta. Kuusamossa kylmiä hyppyjä. Maalaisliiton puolue. SYT-rahoitus. Kuolleita äitejä. Harhaoppeja jotka kirkko korjannut. Syntiinsitomisia käytetty väärin. Televisio kielto pieleen. Armoton ehkäisykielto pieleen. Sukulaiset eivät käy kylässä toisillaan. Usko kasvaa sisältäpäin.
Melkoista hässäkkää on lestadiolaisuus ollut läpi sen historian. Pieni ihminen on jokseenkin merkityksetön organisaation pyörteissä.
ei ole mitään sijaa maallikkoveljien sanomassa. Ainoastaan perimmäistavat ovat saaranojen aiheina. Toimintaa voi hyvin verrata ääri-islamilaisten änkyrätapoihin...
Mutta nyt tuossa Särkiniemi tulee myöntäneeksi että vl-liikkeessä on kieltoja. Vaikka yleensä vl:t väittävät että "meillä ei ole mikään kielletty". Tähän astihan "kiellot on kielletty", sinänsä kinkkinen juttu!
Ei meillä oikeasti ole mitään sääntöjä. Ei ensimmäistäkään. Väite on kateellisten ulkopuolisten parjausta.Ihmiset on kateellisia uskovaisen sielunrauhasta, suuresta ystäväjoukosta ja Jumalan siunauksesta.
Raamattu-piiriä, mutta se kiellettiin Oulusta. Ei rivilestan pidä Raamattua tutkiman. Saattaa ryhtyä epäilemään maallikkoveljien tulkintaa ja sääntölinjauksia. Mitä sellaisesta tulisi?
Särkiniemi yrittää puhua mustan valkeaksi. Eli luo kuvaa että nyt kieltojen ja sääntöjen aika olisi takana.
Mitä vähemmän Päivämiehessä opillista asiaa, ja mitä enemmän naiivia oman yhteisön ylistystä, sitä vaikeampaa on myöhemmin kenenkään dokumentein osoittaa, millä tavoin oppi on muuttunut. Ihminen ei voi luottaa omaan muistiinsa vaan hänen täytyy kuulla puhujilta seuroissa aina uusin opin tulkinta.
Tästä syystä seuroissa kannattaa käydä!
Särkiniemihän kirjoitti tosiaan ihan samaa kuin Luther kumppaneineen Augsburgin tunnustuksessa.
"Kirkollisista tavoista seurakuntamme opettavat, että sellaiset tavat tulee säilyttää, joita voidaan noudattaa ilman syntiä ja jotka edistävät rauhaa ja hyvää järjestystä kirkossa. Sellaisia ovat vakiintuneet pyhäpäivät, juhlat jne.
Ihmisiä kuitenkin varoitetaan näissä asioissa rasittamasta omiatuntojaan käsityksellä, jonka mukaan sellainen kultti on välttämätön pelastuksen saavuttamiseksi.
Samoin meidän keskuudessamme muistutetaan, että ihmisten perinnäissäännökset, jotka on säädetty siinä tarkoituksessa, että sovitettaisiin Jumala, ansaittaisiin armo ja suoritettaisiin hyvitys synneistä, ovat evankeliumin ja uskonopin vastaisia. Sen tähden luostarilupaukset sekä ruokia ja paastopäiviä ym. koskevat erikoissäännökset, jotka on asetettu armon saavuttamiseksi ja syntien sovittamiseksi, ovat hyödyttömiä ja evankeliumin vastaisia. "
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/augstunn.html
perinnäissäännöksiä nykyiseen vl-oppiin?
Outoa, miksei koskaan mitään virallista kantaa julkisteta esim. Päivämiehessä! Ei ihme, jos rippikoululaiset kyselevät saako-eikö -kysymyksiä leirillä, kun tämä vl-uskovaisen elämä on mennyt tälle mallille näitten sääntöjen kanssa. Se mikä toisessa päässä Suomea on sallittu, onkin sitten jossain Kainuun korvissa kiellettyä.
koskaan myöhemmin päivitetty?
Lainaus samainen HS:
*Tosiasiassa painostaminen perustuu herätysliikkeen omaksumaan ehkäisykielto-oppiin josta puhujainkokous päätti vuonna 1967 ja jota on siitä lähtien pidetty varsin keskeisenä opin osana ja oikean uskovaisen ”hengen hedelmänä”. Painostaminen ei tietenkään olisi mahdollista ilman liikkeen johdon ja puhujina toimivien miesten yhteisesti omaksumaa ja heidän sekä lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden ylläpitämää ehkäisyn yksiselitteisesti synnillistävää Raamatun tulkintaa.*
Käsitän niin, että jollei ole päivitetty, niin tuo kannanotto on ohjeellinen edelleen.
Sydämestään uskomassa oleva ihminen haluaa taistella kaikenlaista syntiä vastaan. Ei ole olemassa mitään kieltolistaa teoista tai synneistä, vaan ne ovat itsestäänselvyyksiä ja jokainen omantuntonsa kautta tietää, mikä on oikein ja mikä väärin. Tätä asiaa on turha yrittää rautalangasta vääntää sellaiselle, jolla ei ole edes halua ymmärtää. Sallittua syntiä ei ole olemassakaan.
...itseään pitävät ovat syyllistyneet mitä hirvittävimpiin väkivallanteloihin, joita he eivät ole korjanneet, vaan yrittävät valehdellen salata ja kieltää tekonsa.
srk-yhteistunto ja täysin ihmisoppia - 10 käskyä riittää muille, ei jatkuva srk-julistus muuttuvine oppeineen
Yksi esimerkki siitä että kieltoja on purettu. Nykyään uskovainen saa mennä naimisiin ulkopuolisen kanssa. Tämä vanha kielto kumpottiin Sievin suviseuroissa. Lukekaapa täältä:
http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=5575&Itemid=38
Kokemuksesta sanon, että näinhän ne aina muuttuneet vl-säännöt on kuitattu "lumeen" ihan kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan. No varma fakta on kyllä, että aiemmin on ollut synti seurustella "epäuskoisen" kanssa. Muistan, kuinka yksi ystäväni kysyi tätä asiaa kerran vl-puhujalta. Ja tulos oli, että seurustelu loppui siihen!
Muuttihan vl-liike kantaansa myös koulu-televisio asiassa.
ruumiillisen kurittamisen suhteen, kun laki tuli voimaan.
mutta siitä vain ei kerrottu eteenpäin ry:ile ja me eturintamassa uskon puolesta taistelevat lapset, istuimme koulun käytävillä väritystehtäviä tehden kun muut katsoivat jotain opetusohjelmaa tv:stä.
se peruutuskirje luettiin kaikkien kuullen.Silloisen pääsihteerin Savelan kirjoittama.
missä kirje olisi luettu.
Kohdassa "SRKn paimenkirjeet".
YHTEISÖN voivan syyllistya painostukseen vrt. Särkiniemi (HS)
**Pahuus on näkynyt ja näkyy edelleen yksittäisten uskovaisten ja yhteisöjen elämässä. Mutta kaikki painostaminen on väärin ja syntiä, ja siihen syyllistyneiden on tehtävä parannus.**
Hyvä, että nyt vl-miehetkin tulevat esiin ja alkavat puhua myös kriittisesti vl-liikkeen kipupisteistä eikä vain liturgian mukaan.
Niin sanoi. Mutta miten _yhteisö_ pystyy erehdyksensä korjaamaan?
Tässä nyt tullaan tähän seurakunnan erehtymättömyys/erehtyväisyyskysymykseen. Tulisiko julkinen anteeksipyyntö kyseeseen?
jyräävät teologi-liberaalit. Muutenhan jokainen voisi tehdä omantuntonsa mukaan.
Ja eikö se olisikin juuri hyvä ja oikein silloin!