on aiheena mielipidepalstalla.
"Tarvitseeko ihmiskunta uskontoja
Mikko Peussa on kirjoituksensa (TS 5.3) perusteella sitä mieltä, ettei tarvitse. Moni uskoo samoin ja seuraukset näkyvätkin mielestäni siinä, että toivottomuus on lisääntynyt ja elämä menettänyt tarkoituksensa monen kohdalla.
Näin ajatellen ei olekaan mitään väliä sillä, miten kohtelen itseäni tai muita satunnaisia kulkijoita, tai milloin päätän sanoa hyvästit elämälleni. Eihän maailmankaikkeudelle koidu vahinkoa siitä, jos poistun hiljaa takavasemmalle, tai vaihtoehtoisesti lähden hiukan komeammin, niin että vien muitakin mukanani päästen lehtiotsikoihin.
Sen sijaan, jos olen Jumalan luoma, Hänen kiinnostuksensa kohde ja ainutlaatuinen olento, elämälläni on tarkoitus. Sillä siis onkin merkitystä, miten käytän aikani ja kohtelen muita Luojan luomia.
Mikko Peussa on kovin luottavainen siihen, että uskonnon sijasta ”todellinen tieto luonnonlaeista antaa mielenrauhan ja paremman moraalin elää oikein elämää”. Itä-Euroopassa uskonto oli lähes 70 vuoden ajan kielletty, joten eikö siinä ajassa tämän opetuksen jalostava vaikutus jo olisi pitänyt tulla näkyviin?
Entä onko maallistumisen myötä omasta yhteiskunnastamme hävinnyt ahneus ja oman edun ajaminen, sekä vastaavasti muista välittäminen lisääntynyt?
Harri Raitis kirjoitti artikkelissaan (TS 22.2.): ”Huolimatta ateismin kiihtyneestä hyökkäyksestä se ei ole uskonnoille todellinen kilpailija, koska sillä ei ole ihmisyyteen ohjaavaa ohjelmaa. Sangen kiusallinen on varmaan ateistille kysymys: Ateismiko poistaa maailmasta pahan? Tähän asti suurimmat ateistiset aatteet kansallissosialismi ja kommunismi eivät sitä ainakaan tehneet. Mikään uskonnon nimissä toteutettu paha ei ole kyennyt sellaiseen kauheuteen kuin ne.”
Myönnän, että uskonnon nimissä on tehty paljon pahaa. Tarjoaahan ”veljiensä” vilpittömyyteen luottavainen joukko houkuttelevan ympäristön manipulointitaitoisen persoonan väärinkäytöksille. Tämän ymmärtäen sekä Martti Luther, että Mikael Agricola osoittivatkin suurta viisautta kääntäessään Raamatun kansan kielelle, jotta kenenkään ei tarvitse tyytyä kuulopuheisiin, vaan jokainen voi itse ottaa selvää, mitä todellakin on kirjoitettu.
Löytyykö rakkaus, rauha ja anteeksianto uskosta, vai jostain muualta? Siinäpä suorastaan elämän ja kuoleman kysymys.
Heikki Ekqvist"
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0;4:9:0:1:2009-04-10,104:9:604156,1:0:0:0:0:0:
- Kirjoittajan mielestä ihminen vailla uskontoa on potentiaali joukkomurhaaja, koska elämällä ei ole mitään tarkoitusta.
Ahkerasti Turun Sanomat julkaisee tuollaisia uskonnottomia loukkaavia kirjoituksia.
"Tarvitseeko ihmiskunta uskontoja
Mikko Peussa on kirjoituksensa (TS 5.3) perusteella sitä mieltä, ettei tarvitse. Moni uskoo samoin ja seuraukset näkyvätkin mielestäni siinä, että toivottomuus on lisääntynyt ja elämä menettänyt tarkoituksensa monen kohdalla.
Näin ajatellen ei olekaan mitään väliä sillä, miten kohtelen itseäni tai muita satunnaisia kulkijoita, tai milloin päätän sanoa hyvästit elämälleni. Eihän maailmankaikkeudelle koidu vahinkoa siitä, jos poistun hiljaa takavasemmalle, tai vaihtoehtoisesti lähden hiukan komeammin, niin että vien muitakin mukanani päästen lehtiotsikoihin.
Sen sijaan, jos olen Jumalan luoma, Hänen kiinnostuksensa kohde ja ainutlaatuinen olento, elämälläni on tarkoitus. Sillä siis onkin merkitystä, miten käytän aikani ja kohtelen muita Luojan luomia.
Mikko Peussa on kovin luottavainen siihen, että uskonnon sijasta ”todellinen tieto luonnonlaeista antaa mielenrauhan ja paremman moraalin elää oikein elämää”. Itä-Euroopassa uskonto oli lähes 70 vuoden ajan kielletty, joten eikö siinä ajassa tämän opetuksen jalostava vaikutus jo olisi pitänyt tulla näkyviin?
Entä onko maallistumisen myötä omasta yhteiskunnastamme hävinnyt ahneus ja oman edun ajaminen, sekä vastaavasti muista välittäminen lisääntynyt?
Harri Raitis kirjoitti artikkelissaan (TS 22.2.): ”Huolimatta ateismin kiihtyneestä hyökkäyksestä se ei ole uskonnoille todellinen kilpailija, koska sillä ei ole ihmisyyteen ohjaavaa ohjelmaa. Sangen kiusallinen on varmaan ateistille kysymys: Ateismiko poistaa maailmasta pahan? Tähän asti suurimmat ateistiset aatteet kansallissosialismi ja kommunismi eivät sitä ainakaan tehneet. Mikään uskonnon nimissä toteutettu paha ei ole kyennyt sellaiseen kauheuteen kuin ne.”
Myönnän, että uskonnon nimissä on tehty paljon pahaa. Tarjoaahan ”veljiensä” vilpittömyyteen luottavainen joukko houkuttelevan ympäristön manipulointitaitoisen persoonan väärinkäytöksille. Tämän ymmärtäen sekä Martti Luther, että Mikael Agricola osoittivatkin suurta viisautta kääntäessään Raamatun kansan kielelle, jotta kenenkään ei tarvitse tyytyä kuulopuheisiin, vaan jokainen voi itse ottaa selvää, mitä todellakin on kirjoitettu.
Löytyykö rakkaus, rauha ja anteeksianto uskosta, vai jostain muualta? Siinäpä suorastaan elämän ja kuoleman kysymys.
Heikki Ekqvist"
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0;4:9:0:1:2009-04-10,104:9:604156,1:0:0:0:0:0:
- Kirjoittajan mielestä ihminen vailla uskontoa on potentiaali joukkomurhaaja, koska elämällä ei ole mitään tarkoitusta.
Ahkerasti Turun Sanomat julkaisee tuollaisia uskonnottomia loukkaavia kirjoituksia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aika paskaa kyllä puhuu. Martti Luther, jota tuo kehuu, oli sitä paitsi juutalais- ja naisvihaaja ja noitavainojen puolustaja, ei mikään niin viaton mies kuin meidän evankeliluterit väittää! Kansallissosialismihan oli kristitty aate sitä paitsi, ei ateistinen. Ja kommunismi voisi periaatteessa toimia todella hyvinkin. Turhaa uskonnottomia syrjivää propagandaa on tuo.
Toisaalta voihan jumalusko antaa ihmiselle motiivia pitää yllä omaa moraalia, jaksaa elämää ja kokea sen merkitykselliseksi. Siinä kohtaan mennäänkin sitten metsään, kun yritetään muita käännyttää omaan uskoon.
http://www.terhopursiainen.fi/19
http://www.terhopursiainen.fi/31
Tuossa fiksua kirjoittelua.
kiittävät jumalaa omaisuutensa kartuttamisesta. Turun hyväveli-järjestelmä on pitänyt huolen siitä, että kaikki jumalaa pelkäävät turkulaiset porvarit ovat todella rikkaita.
että Ketosten uskonnollinen tausta näkyy edelleen lehden linjassa, mutta myös toimittajien asenteet toki ratkaisevat.
Alkaa ärsyttämään se, että uskonnottomia saavat mollata hyvinkin vapaasti ties mitkä kirjoittajat, mutta toisenlaisia kirjoituksia julkaistaan harvemmin. Vaikka on niitäkin tosin jo nyttemmin nähty.
Ketosten mediamogulisuvun tulevaisuudessa, kun verkkoviestintä vie paperilehtien tilan markkinoilta. Ehkä sitä rahaa on Kayman-saarilla jo sen verran, että siitä kaikki perillisetkin saavat sievoiset osingot.