Hallituspuolueiden ja opposition on nyt yhdessä saatava aikaan pikainen päätös siitä, että Suomessa aloitetaan Elintarvikeseteleiden jako kaikille niitä tarvitseville.
Ette ala enää tappelemaan ja vääntämään kättä siitä, ketkä niitä tarvitsevat. Elintarvikesetelit on saatava nopeasti ja helposti niitä tarvitsevien ihmisten käyttöön, ilman nöyryyttäviä jonotuksia ja ilman monimutkaisia papereiden täyttöjä. Ihmisillä ei ole enää voimia, eikä jaksamista tilata aikoja eri viranomaisille ja tehdä siellä järjettömiä tuloselvityksiä, jotka eivät kerro ihmisten todellisesta hädästä mitään. Antaa viranomaisten nyt syventyä muuhun sosiaalityöhön, sen sijaan, että heidän työaikansa menee vain ihmisten ruokatarpeen kartoittamiseen.
Enää ei ole aikaa odotella uusia tilastoja ja miljoonan ruoka-apua tarvitsevan rajan rikkoutumista, sillä sitä kohti mennään nyt ja kovaa vauhtia, jollei siellä todellisuudessa jo olla nyt.
Elintarvikeseteleitä tarvitaan nyt ja kipeästi kaikenkokoisissa perheissä, yhden hengen talouksista suurperheisiin.
Onko Suomen valtiosta ja eduskunnasta toimijaksi vihdoin ja viimein sekä uudella tavalla tässä ihmisille kipeässä, ahdistusta, surua, tuskaa ja turhaa kärsimystä aihettavassa elintärkeässä asiassa?
Onko Suomi länsimaa vai muistutammeko pohjois-Koreaa? Tarvitseeko kansalaisten Suomessa vielä pitkään kantaa päivittäistä huolta siitä, saavatko he syödäkseen tänään tai huomenna?
Uskon, että ruoka ei maita enää niin hyvin niillekään, joilla on siihen vielä rutkasti varaa. Se, että tietää toisten tosissaan joutuvan kamppailemaan päivittäin edes yhden kunnon aterian saamiseksi itselleen tai perheelleen, vähentää ainakin niiden ruokahaluja varmasti, jotka ovat vielä pystyneet säilyttämään hitusen inhimillisyytta ja myötätuntoa itsessään tässä raa'assa pelissä, mitä Suomessa on pelattu viimeiset 10 vuotta.
Ruoka-apua tarvitsevien ei kuuluisi tarvita tuntea häpeää, vaikka sitä häpeää tunnetaankin. Se häpeä kuuluu oikeasti Suomen valtion ja kansan edustajille, ja niistä heille, jotka ovat toimillaan ajaneet ja saattaneet ihmiset tähän hädänalaiseen tilaan.
Toimikaa päättäjät kerrankin tehokkaasti ja kompromisseitta tässä ruoka-asiassa, jottei kansalaisten tarvitse enää päivääkään nähdä nälkää, hävetä itseään ja olemassaoloaan syistä, joihin he itse eivät ole pystyneet, eivätkä pysty enää vaikuttamaan.
Ette ala enää tappelemaan ja vääntämään kättä siitä, ketkä niitä tarvitsevat. Elintarvikesetelit on saatava nopeasti ja helposti niitä tarvitsevien ihmisten käyttöön, ilman nöyryyttäviä jonotuksia ja ilman monimutkaisia papereiden täyttöjä. Ihmisillä ei ole enää voimia, eikä jaksamista tilata aikoja eri viranomaisille ja tehdä siellä järjettömiä tuloselvityksiä, jotka eivät kerro ihmisten todellisesta hädästä mitään. Antaa viranomaisten nyt syventyä muuhun sosiaalityöhön, sen sijaan, että heidän työaikansa menee vain ihmisten ruokatarpeen kartoittamiseen.
Enää ei ole aikaa odotella uusia tilastoja ja miljoonan ruoka-apua tarvitsevan rajan rikkoutumista, sillä sitä kohti mennään nyt ja kovaa vauhtia, jollei siellä todellisuudessa jo olla nyt.
Elintarvikeseteleitä tarvitaan nyt ja kipeästi kaikenkokoisissa perheissä, yhden hengen talouksista suurperheisiin.
Onko Suomen valtiosta ja eduskunnasta toimijaksi vihdoin ja viimein sekä uudella tavalla tässä ihmisille kipeässä, ahdistusta, surua, tuskaa ja turhaa kärsimystä aihettavassa elintärkeässä asiassa?
Onko Suomi länsimaa vai muistutammeko pohjois-Koreaa? Tarvitseeko kansalaisten Suomessa vielä pitkään kantaa päivittäistä huolta siitä, saavatko he syödäkseen tänään tai huomenna?
Uskon, että ruoka ei maita enää niin hyvin niillekään, joilla on siihen vielä rutkasti varaa. Se, että tietää toisten tosissaan joutuvan kamppailemaan päivittäin edes yhden kunnon aterian saamiseksi itselleen tai perheelleen, vähentää ainakin niiden ruokahaluja varmasti, jotka ovat vielä pystyneet säilyttämään hitusen inhimillisyytta ja myötätuntoa itsessään tässä raa'assa pelissä, mitä Suomessa on pelattu viimeiset 10 vuotta.
Ruoka-apua tarvitsevien ei kuuluisi tarvita tuntea häpeää, vaikka sitä häpeää tunnetaankin. Se häpeä kuuluu oikeasti Suomen valtion ja kansan edustajille, ja niistä heille, jotka ovat toimillaan ajaneet ja saattaneet ihmiset tähän hädänalaiseen tilaan.
Toimikaa päättäjät kerrankin tehokkaasti ja kompromisseitta tässä ruoka-asiassa, jottei kansalaisten tarvitse enää päivääkään nähdä nälkää, hävetä itseään ja olemassaoloaan syistä, joihin he itse eivät ole pystyneet, eivätkä pysty enää vaikuttamaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.