Kun viime aikoina on tullut Yle 1:n kanavalta paljon juttua Juudaksen evankeliumista, on tullut mieleen, että jospa koko kärsimysnäytelmä olikin Jeesuksen itsesuggestiota. Hän oli lukenut ennustukset ja kirjoitukset ja tiedostamattomasti suggeroinut itsensä messiaaksi. Kavallusoperaation hän järjesteli Juudaksen kanssa.
Ihminen on siinä suhteessa merkillinen otus, että, kun se kyllin voimakkaasti uskoo johonkin, saa se vaikka minkälaisia ilmiöitä aikaseksi. Tiedämme vielä tässä mielessä todella vähän ihmisen henkisistä voimavaroista ja mahdollisuuksista.
Ihminen on siinä suhteessa merkillinen otus, että, kun se kyllin voimakkaasti uskoo johonkin, saa se vaikka minkälaisia ilmiöitä aikaseksi. Tiedämme vielä tässä mielessä todella vähän ihmisen henkisistä voimavaroista ja mahdollisuuksista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jospa kertomukset ovat legendoja,myyttejä, kertomusten loogisuus ei ainakaan kulje yhdessä niiden "romanttisuuden" kanssa.
Uhri-ajatus on ontuva,uhri-ajatus tuudittaa ihmisen iki-unimaiseen etsimättömyyden ja oma-hyväisyyden autuuteen, lähes vastuuttomuuteen omasta osastaan. Selitys Jeesuksen ja Juudaksen yhteisestä juonesta vaikuttaa myös oudolta, sillä se toi maailmaan oppien seka-melskan, joka estää todellista henkistä kasvua ja Itsen löytämistä.
Tämä kaikki sillä skenaariolla,että Jeesus oli positiivisuuden ja totuuden airut, ei perkeleellinen peto juonineen.
Jeesuksen kootut'teokset sisältävät hyvin syvällistä tietoa[gnosis], jossa korostetaan Itsen["Tunne itsesi"]tunnistamisen ja vaistoamisen/intuition merkitystä. Teksti-kokonaisuus[kanoniset ei-kanoniset tekstit] ei siis nosta vastuutonta tunteilua itsekkäästä ja minä-keskeisestä "pelastumisesta" tärkeäksi, se ei ole lopulta lainkaan oleellisinta, sillä ihmisen/lihan osa on hävitä ensimmäiseksi,kuten lopulta myös privaatin tietoisuudenkin aivan "tapissa".
Sen sijaan ideoiden-maailma on oleellinen,tieto[gnosis] idealisista vaihto-ehdoista valmistaa hengen valinnan vapaudessaan tilanteeseen, jossa käsitys-kyky on viritetty äärimmilleen ja täyttää täydellisen vaatimuksen. Näin ollen kyse valintojen suhteen ei ole silloin enää tiedosta kiinni, kuten se on lähinnä tiedon puutteesta ja estoista[liha] johtuen aina biologisella puolellamme.
Jos kaikki oli itsesuggestiota, vähentääkö se tapahtuneen merkitystä? Jeesuksen opetus on innoittanut tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa ja luonut lohtua toivonsa menettäneille. Onko näiden lopputulosten kannalta väliä itsesuggestion määrällä tai historiallisilla yksityiskohdilla?
Vastaavasti jos kaukoparantaja tekee toimenpiteen ja henkilö paranee, onko merkitystä sillä aiheuttiko kaukoparantaja tervehtymisen ihan oikeasti vai aktivoiko ajatus mahdollisesta parantumisesta henkilön henkiset voimavarat, jolloin hän tavallaan paransikin itse itsensä?
Siitä olen samaa mieltä, että tiedämme todella vähän ihmisen henkisistä voimavaroista ja mahdollisuuksista.