Pakko saada Diapamia!

Atarax on kolmiolääke ja moni muukin....eli on varmastikin tarkoittanut ettei kirjoita BENTZOJA kellekään. Niitä kolmiolääkkeitä kun vaikka kuinka ja paljon bentzojen ulkopuoleltakin.

kun se kirjoitti:

Atarax on kolmiolääke ja moni muukin....eli on varmastikin tarkoittanut ettei kirjoita BENTZOJA kellekään. Niitä kolmiolääkkeitä kun vaikka kuinka ja paljon bentzojen ulkopuoleltakin.

Lue lisää

Lääkäri tarkoitti varmaan bentsoja ja näitä Buranaa vahvempia kipulääkkeitä, eli opioideja.

Joo tässä taas näkee lääkäreiden toimia, kiva tietää että lääkärit ei välitäkkään potilaista muuten niillä alkais itellä suttaa päässä.. Tai monellakohan lääkärillä on omia tehtyjä respoja jossa on pkv lääkkeitä kirjotettuna? taitavat lääjkärit olla ite koukussa lääkkeisiin, tai muuten vaan ns. Kyllästyneitä auttamiseen kuhan raha vaan juoksee.. Itelläkään ei enään yksityislääkäri vastaa ees spostiin ku kysyin lääke vaihtoa efexoriin ja rivatrilliin.. Siinä se taas nähtiin syöttävät lääkkeitä millä ei oo vaikutusta mistä me sen kans puhuttiinki.! Kuhan raha juoksee opamoxitki meni vessan pöntöstä alas...

Vittuuntunut ihminen jos vaikka itsemurha antas lääkkeet..

että juuri näiden paminkerjääjien takia niitä eivät saa enää nekään,jotka oikeasti tarvitsevat bentsoja ja käyttävät oikein. Mikä tää tolkuton neuroleptien syytäminen tarkottaa,joka nykyään vallalla?

minttupuu kirjoitti:

että juuri näiden paminkerjääjien takia niitä eivät saa enää nekään,jotka oikeasti tarvitsevat bentsoja ja käyttävät oikein. Mikä tää tolkuton neuroleptien syytäminen tarkottaa,joka nykyään vallalla?

Lue lisää

Arvaus: Neuroleptit tekevät potilaille pahan olon. Potilaat eivät uskalla valittaa, etteivät lääkkeet auta, koska psykiatri nostaisi neuroleptiannosta niin, että potilaasta tulisi lobotomiatapaus. Pään sekoittava, tunteet vievä ja huonon olon tuova lääkitys on helppo tapa säikyttää potilas tiehensä, ettei lääkärin tarvitsisi miettiä, että mikä oikeasti auttaisi. Eikä valvontaviranomaisilta tule rasittavia selvityspyyntöjä määrätyistä kolmiolääkkeistä. Jos potilas valittaa hoidosta, niin kukapa häntä uskoo, hullu kuin pullosta tullut, ei hän tiedä mistään mitään. Psykiatri sen sijaan nauttii sädekehää potilaaseensa nähden; hän on hyvä asiansa osaava ja määrää aina vastuullisesti sopivia lääkkeitä.

Hah kirjoitti:

Joo tässä taas näkee lääkäreiden toimia, kiva tietää että lääkärit ei välitäkkään potilaista muuten niillä alkais itellä suttaa päässä.. Tai monellakohan lääkärillä on omia tehtyjä respoja jossa on pkv lääkkeitä kirjotettuna? taitavat lääjkärit olla ite koukussa lääkkeisiin, tai muuten vaan ns. Kyllästyneitä auttamiseen kuhan raha vaan juoksee.. Itelläkään ei enään yksityislääkäri vastaa ees spostiin ku kysyin lääke vaihtoa efexoriin ja rivatrilliin.. Siinä se taas nähtiin syöttävät lääkkeitä millä ei oo vaikutusta mistä me sen kans puhuttiinki.! Kuhan raha juoksee opamoxitki meni vessan pöntöstä alas...

Vittuuntunut ihminen jos vaikka itsemurha antas lääkkeet..

Lue lisää

Lääkärit kirjoittelevat reseptejä bentsoihin ja joskus varsinaisiin huumelääkkeisiinkin omiin nimiinsä, mutta myös sukulaisten nimiin. Näin epäilykset eivät herää. Jos lääkärillä on itsellään lääkeriippuvuus, niin voihan niinkin tehdä, että kaksi lääkeriippuvaista lääkäriä kirjoittelevat toisilleen ristiin reseptejä. Näin riski on pienempi. Kyllä lääkäri aina toista lääkäriä auttaa hädässä?

lääkehiiri kirjoitti:

Arvaus: Neuroleptit tekevät potilaille pahan olon. Potilaat eivät uskalla valittaa, etteivät lääkkeet auta, koska psykiatri nostaisi neuroleptiannosta niin, että potilaasta tulisi lobotomiatapaus. Pään sekoittava, tunteet vievä ja huonon olon tuova lääkitys on helppo tapa säikyttää potilas tiehensä, ettei lääkärin tarvitsisi miettiä, että mikä oikeasti auttaisi. Eikä valvontaviranomaisilta tule rasittavia selvityspyyntöjä määrätyistä kolmiolääkkeistä. Jos potilas valittaa hoidosta, niin kukapa häntä uskoo, hullu kuin pullosta tullut, ei hän tiedä mistään mitään. Psykiatri sen sijaan nauttii sädekehää potilaaseensa nähden; hän on hyvä asiansa osaava ja määrää aina vastuullisesti sopivia lääkkeitä.

Lue lisää

Asia ytimessä kato! Ja sitteku valittaa toimivuutta ja ehottaa toimivinta komponenttia joka on auttanu melko monta % ihmisiä, niin leimataan heti nistiksi?

Eiköhän nuo tunteet oo lähteny jo siinä ku on sairastunut.. ja haluaa apua omaan elämää jota ei tosin saa, jos ei ala nuolemaan lääkäriä. Ja rahasta kaikki on kiinni tosiaan.

Hiljattain tv:stä tuli ohjelma, jossa vertailtiin bentsoditsepiinien ja alkoholin vaikutuksia elimistössä. Ohjelmassa etsittiin lääkettä, jolla pystyttäisiin aikaansaamaan nousuhumalan kaltainen tila ilman riippuvuusriskiä ja ilman krapulaoireita. Ohjelmassa todettiin, että lääkkeistä juuri bentsot aiheuttavat samankaltaisen tilan, mutta eivät kuitenkaan toimi ns. tavallisella käyttäjällä, koska eivät aiheuta nousuhumalan sosiaalisen aktiivisuuden lisäystä. Tuo sosiaalisen vapautuneisuuden ja estottomuuden tunne on juuri se mitä kuulemma tavikset päihteeltään hakevat. Alkoholisteille nousuhumalalla ei ole niinkään väliä, pääasiana on saavuttaa pahanolon tunteista vapaa tila.

Bentsojen todettiin olevan hyvä korvike alkoholille, mutta huono siinä mielessä, että nekin aiheuttavat riippuvuutta ja vieroitusoireita. Tiedeihmiset jäivät edelleen kehittelemään ainetta jolla perinteinen viina voitaisiin korvata vähemmillä haittavaikutuksilla.

Eniten tuossa bentsorumbassa ärsyttää se, kuinka sattumanvaraista lääkkeiden määrääminen on. Saa olla hyvät puhe- ja näyttelijänlahjat, jos aikoo saada pameja tai muita bentsoja yhdellä lääkärikäynnillä, koska eihän nykyisessä järjestelmässä ole mitään järkeä. Nykyään rauhoittavien määräämiseen vaikuttavat paitsi oikeat syyt, myös lääkärin luonne ja kulloisenkin päivän mieliala, sekä potilaan pärstäkerroin, eikä näin ollen olekaan mikään ihme, että ravataan usealla eri lääkärillä pameja pyytämässä. Hieman liiaksi viranomaisten valvonnassa tuo psyykenlääkkeiden määrääminen kieltämättä on.

Säästyttäisiiin monilta ongelmilta, mikäli tavanomaisimmat bentsot olisivat reseptivapaita lääkkeitä apteekeissa kaikkien vapaasti saatavilla niin kuin joissakin maissa käytännössä onkin. Sitä paitsi onhan Suomessakin vuosikymmeniä sitten määrätty bentsoja melkein liukuhihnalta aivan kuin masennuslääkkeitä nykyään.

Pakko vielä kommentoida nimim. "Lääkäriopiskelija"n asennetta, koska tuntuu, että haluat lähinnä vain haukkua asiakkaita, vaikka sinun pitäisi olla juuri päinvastaisessa työssä. Kyseenalaistat näköjään kaikkien potilaiden oireet ja tarkoitusperät, ei ihmekään, että alkaa oma työsi kyrsiä. Jos et halua pameja olla määräämässä, opiskele sitten vaikka kirurgiksi tai joksikin muuksi lääkäriksi - sellaiseksi, jossa ei tarvitse katsella mielenterveysongelmaisia, koska et tuollaisia ongelmia tunnu hallitsevankaan, etkä haluakaan hallita. Vaikka kaltaisiasi on paljon lääkäreissä, niin on myös niitä, jotka haluavat auttaa. Pameja saa muiltakin lääkäreiltä kuin sinulta. Jotkut yksityislääkärit tekevät jopa rahaa sillä, että määräävät avoimesti lääkkeitä, näin ollen asiakkaatkin asioivat mieluusti näiden lääkäreidän luona.

kysyisin, miksi opiskelet alalle, mikä on motivaatiosi?
Sekö, että saat onnistumisen kokemuksesi siitä, kun voit käyttää valtaasi esim. kohdatessasi mielenterveysongelmaisia?
Eikö pikemminkin pitäisi perehtyä syyhyn, mikä on johtanut lääkkeiden käyttöön, kuten ahdistukseen tai masennukseen?
Lähtökohtanahan pitäisi olla potilaan auttaminen, eikä suinkaan syyllistäminen.
Terve ihminenhän ei lääkäriä tai lääkkeitä tarvitse.
Luuletko, että se "onnistumisesi" tunne riitää työmotivaatioksi vuosikymmeniksi?

opiskelijalta kirjoitti:

kysyisin, miksi opiskelet alalle, mikä on motivaatiosi?
Sekö, että saat onnistumisen kokemuksesi siitä, kun voit käyttää valtaasi esim. kohdatessasi mielenterveysongelmaisia?
Eikö pikemminkin pitäisi perehtyä syyhyn, mikä on johtanut lääkkeiden käyttöön, kuten ahdistukseen tai masennukseen?
Lähtökohtanahan pitäisi olla potilaan auttaminen, eikä suinkaan syyllistäminen.
Terve ihminenhän ei lääkäriä tai lääkkeitä tarvitse.
Luuletko, että se "onnistumisesi" tunne riitää työmotivaatioksi vuosikymmeniksi?

Lue lisää

lukevana,tulee vähän riistiriitaisia mielipiteitä itselleni...ymmärrän niiden ihmisten tuskan jotka eivät saa diatsepaamia(kauppa nimi diapam)mutta ihan vinkkinä,ei kannata mennä lääkärin vastaan otolle ja sanoa suoraan,että minä haluan diapameja..se ei onnistu koskaan...riippuu tietysti vähän lääkäristä.lääkärille tulee taatusti sellanen olo/kuva tästä potilaasta,että hän ei itsekkään tiedä mikä hänellä on mutta tämä potilas vain haluaa pameja...keinoja on monia...jotkut näyttelee hyvin,eikä kerro mitä lääkettä haluaa..jotkut käyttäytyy siis sopivassa määrin pelottavasti/ahdituneesti ja kysyy nöyrästi,että voisikohan joku bentsodiatsepiini toimia tähän kovaan ahdistukseen...?vinkkinä:lääkäri kannattaa valita aina oikein,psykologisilla taidoilla..you know...tiedän lääkäreitä jotka ei takuulla määrää yhtään mitään mihinkään kipuun/ahdistukseen,eikä aina edes välttämättä masennukseen,paitsi korkeintaan jotain vitun sitalopraamia 20mg/vrk,joka ei ainakaan itselläni aikoinaan toiminut alkuunkaan....eikä edes 40 ja 60mg..


jos toteat/toteatte,että koette vääryyttä niin vaihtakaa lääkäriä(kannattaa tarkkaan valita keneen lääkäriin)...niitä kun on kireitä ja lepposia..ihmisiä ne vaan on...:-)kannattaa tarkkailla tilannetta rauhassa ja ottaa selvää lääkäreistä...


ja jos psykiatri toteaa,niin kuin itselläni vaikea masennus,paniikkihäiriö,sosiaalisten tilanteiden pelko,pelkotilat muutenkin,ja vakava persoonallisuus häiriö(hieman määrittelemätön)..niin silloin saa tietysti asianmukaiset lääkkeet,jotka kuuluukin saada näinkin vakaviin mielenterveysongelmiin.itse saan rivatrileja,xanoreita,xanor depot(pitkävaikutteisempi kuin normaali xanor)sain neurolepteja jotka halusin itse jättää pois,koska ne ei auttanut mua,sen tilalle sain lyricaa(se on oikeesti hyvä lääke ja vie todellisen ahdistukseni aika hyvin pois..)


kyllä ne lääkärit/psykiatrit yleensä aika hyvin näkee ja tekee johtopäätöksiä,että onko oikeesti mielenterveysongelmia vai onko kyseessä taas vaan joku ketä haluaa vain diapameja,niistä mitään tietämättä sen enempää..itse en enää edes halua niitä,koska ne vaan väsyttää minua.xanor on vitun jees..mutta sitä kannattaa(wink)käyttää niin,että 2 päivää/vko on ilman niitä..muuten jää koukkuun ihan takuuvarmasti!mutta ne auttaa sillon kun oikeesti ahdistaa!

tosin xanoreihin kasvaa toleranssi..hyvä olisi varmaan pitää 1-2 viikon taukoja,jos vaan pystyy..itse en oikeen pysty aina..noh,joskus se viikko on tavotteena pitää taukoa,ja aina joskus se hyvin onnistuukin..

ensimmäistä kertaa kirjoitti:

lukevana,tulee vähän riistiriitaisia mielipiteitä itselleni...ymmärrän niiden ihmisten tuskan jotka eivät saa diatsepaamia(kauppa nimi diapam)mutta ihan vinkkinä,ei kannata mennä lääkärin vastaan otolle ja sanoa suoraan,että minä haluan diapameja..se ei onnistu koskaan...riippuu tietysti vähän lääkäristä.lääkärille tulee taatusti sellanen olo/kuva tästä potilaasta,että hän ei itsekkään tiedä mikä hänellä on mutta tämä potilas vain haluaa pameja...keinoja on monia...jotkut näyttelee hyvin,eikä kerro mitä lääkettä haluaa..jotkut käyttäytyy siis sopivassa määrin pelottavasti/ahdituneesti ja kysyy nöyrästi,että voisikohan joku bentsodiatsepiini toimia tähän kovaan ahdistukseen...?vinkkinä:lääkäri kannattaa valita aina oikein,psykologisilla taidoilla..you know...tiedän lääkäreitä jotka ei takuulla määrää yhtään mitään mihinkään kipuun/ahdistukseen,eikä aina edes välttämättä masennukseen,paitsi korkeintaan jotain vitun sitalopraamia 20mg/vrk,joka ei ainakaan itselläni aikoinaan toiminut alkuunkaan....eikä edes 40 ja 60mg..


jos toteat/toteatte,että koette vääryyttä niin vaihtakaa lääkäriä(kannattaa tarkkaan valita keneen lääkäriin)...niitä kun on kireitä ja lepposia..ihmisiä ne vaan on...:-)kannattaa tarkkailla tilannetta rauhassa ja ottaa selvää lääkäreistä...


ja jos psykiatri toteaa,niin kuin itselläni vaikea masennus,paniikkihäiriö,sosiaalisten tilanteiden pelko,pelkotilat muutenkin,ja vakava persoonallisuus häiriö(hieman määrittelemätön)..niin silloin saa tietysti asianmukaiset lääkkeet,jotka kuuluukin saada näinkin vakaviin mielenterveysongelmiin.itse saan rivatrileja,xanoreita,xanor depot(pitkävaikutteisempi kuin normaali xanor)sain neurolepteja jotka halusin itse jättää pois,koska ne ei auttanut mua,sen tilalle sain lyricaa(se on oikeesti hyvä lääke ja vie todellisen ahdistukseni aika hyvin pois..)


kyllä ne lääkärit/psykiatrit yleensä aika hyvin näkee ja tekee johtopäätöksiä,että onko oikeesti mielenterveysongelmia vai onko kyseessä taas vaan joku ketä haluaa vain diapameja,niistä mitään tietämättä sen enempää..itse en enää edes halua niitä,koska ne vaan väsyttää minua.xanor on vitun jees..mutta sitä kannattaa(wink)käyttää niin,että 2 päivää/vko on ilman niitä..muuten jää koukkuun ihan takuuvarmasti!mutta ne auttaa sillon kun oikeesti ahdistaa!

tosin xanoreihin kasvaa toleranssi..hyvä olisi varmaan pitää 1-2 viikon taukoja,jos vaan pystyy..itse en oikeen pysty aina..noh,joskus se viikko on tavotteena pitää taukoa,ja aina joskus se hyvin onnistuukin..

Lue lisää

Hyvä kirjoitus sinulta! Xanoria jos syö enintään 2-3 kertaa viikossa, niin toleranssi pysyy aisoissa. Ymmärrän kyllä, jos se ei ole riittävästi. Silloin toleranssin kasvu on vain kestettävä.

paljon on vielä opittavaa kirjoitti:

Eniten tuossa bentsorumbassa ärsyttää se, kuinka sattumanvaraista lääkkeiden määrääminen on. Saa olla hyvät puhe- ja näyttelijänlahjat, jos aikoo saada pameja tai muita bentsoja yhdellä lääkärikäynnillä, koska eihän nykyisessä järjestelmässä ole mitään järkeä. Nykyään rauhoittavien määräämiseen vaikuttavat paitsi oikeat syyt, myös lääkärin luonne ja kulloisenkin päivän mieliala, sekä potilaan pärstäkerroin, eikä näin ollen olekaan mikään ihme, että ravataan usealla eri lääkärillä pameja pyytämässä. Hieman liiaksi viranomaisten valvonnassa tuo psyykenlääkkeiden määrääminen kieltämättä on.

Säästyttäisiiin monilta ongelmilta, mikäli tavanomaisimmat bentsot olisivat reseptivapaita lääkkeitä apteekeissa kaikkien vapaasti saatavilla niin kuin joissakin maissa käytännössä onkin. Sitä paitsi onhan Suomessakin vuosikymmeniä sitten määrätty bentsoja melkein liukuhihnalta aivan kuin masennuslääkkeitä nykyään.

Pakko vielä kommentoida nimim. "Lääkäriopiskelija"n asennetta, koska tuntuu, että haluat lähinnä vain haukkua asiakkaita, vaikka sinun pitäisi olla juuri päinvastaisessa työssä. Kyseenalaistat näköjään kaikkien potilaiden oireet ja tarkoitusperät, ei ihmekään, että alkaa oma työsi kyrsiä. Jos et halua pameja olla määräämässä, opiskele sitten vaikka kirurgiksi tai joksikin muuksi lääkäriksi - sellaiseksi, jossa ei tarvitse katsella mielenterveysongelmaisia, koska et tuollaisia ongelmia tunnu hallitsevankaan, etkä haluakaan hallita. Vaikka kaltaisiasi on paljon lääkäreissä, niin on myös niitä, jotka haluavat auttaa. Pameja saa muiltakin lääkäreiltä kuin sinulta. Jotkut yksityislääkärit tekevät jopa rahaa sillä, että määräävät avoimesti lääkkeitä, näin ollen asiakkaatkin asioivat mieluusti näiden lääkäreidän luona.

Lue lisää

Hyvin sanottu ja näinhän asia on. Ennakkoluuloton ajatus bentsojen reseptivapaudesta oli parempi, kuin mitä ensin ajattelisikaan. Saisivat ainakin olla helpommin saatavia kuin nykyään, kun ei uusia reseptejä meinata millään aloittaa. Pakkoko aina on mennä johonkin ääripäähän! Joskus lääkärit jakoivat bentsoja kuin karkkia, ylisuuria annoksia jokapäiväiseen käyttöön. Sitten pelästyttiin, kun potilaita jäi koukkuun. Sen jälkeen painettiin jarrut pohjaan ja ei kirjoitettu enää juuri ollenkaan bentsoja. Voisiko harkita kohtuutta? Kirjoitettaisiin pienillä annoksilla satunnaiseen tai tilapäiseen käyttöön näitä bentsoja, jotka ovat tehokkaita ja hyviä lääkkeitä oikein käytettynä.

lääkehiiri kirjoitti:

Hyvä kirjoitus sinulta! Xanoria jos syö enintään 2-3 kertaa viikossa, niin toleranssi pysyy aisoissa. Ymmärrän kyllä, jos se ei ole riittävästi. Silloin toleranssin kasvu on vain kestettävä.

Lue lisää

jaa paremmat "olot"kun ottaa niitä vähän harvemmin..yleensä teen niin,että otan vaikka 3kpl 1mg xanoria,ja yhden 1mg xanor depotin joka on siis pitkävaikutteinen...joskus "buustaan"tätä myös ottamalla rivatrilia 4-7mg...en tiedä onko siinä järkee,mutta kyllä siit ihan letkee olo ainakin tulee....mitä mieltä olet tästä kombosta lääkehiiri?niin ja efexor on vakituinen lääke 225mg/vrk ja lyrica about 100mg/vrk..

näin se vaan menee kirjoitti:

jaa paremmat "olot"kun ottaa niitä vähän harvemmin..yleensä teen niin,että otan vaikka 3kpl 1mg xanoria,ja yhden 1mg xanor depotin joka on siis pitkävaikutteinen...joskus "buustaan"tätä myös ottamalla rivatrilia 4-7mg...en tiedä onko siinä järkee,mutta kyllä siit ihan letkee olo ainakin tulee....mitä mieltä olet tästä kombosta lääkehiiri?niin ja efexor on vakituinen lääke 225mg/vrk ja lyrica about 100mg/vrk..

Lue lisää

Aika kovia annoksia tuntuu olevan. Minä en ottaisi noin suuria annoksia, mutta käytänkin näitä bentsoja sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Alkoholi tai vaikka hamppu lienevät parempia viihdekäyttöön, bentsot ovat minusta turhan kovaa kamaa siihen, eivätkä ne tietääkseni edes aiheuta samanlaista hyvää oloa, vaan tönkön ja pöhnäisen olon. Toleranssi nousee turhaan, eikä niistä ole apua silloin kun oikeasti tarvitsisi. Jokainen tietysti syö sen mukaan, minkä katsoo itselleen hyväksi.

lääkehiiri kirjoitti:

Aika kovia annoksia tuntuu olevan. Minä en ottaisi noin suuria annoksia, mutta käytänkin näitä bentsoja sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Alkoholi tai vaikka hamppu lienevät parempia viihdekäyttöön, bentsot ovat minusta turhan kovaa kamaa siihen, eivätkä ne tietääkseni edes aiheuta samanlaista hyvää oloa, vaan tönkön ja pöhnäisen olon. Toleranssi nousee turhaan, eikä niistä ole apua silloin kun oikeasti tarvitsisi. Jokainen tietysti syö sen mukaan, minkä katsoo itselleen hyväksi.

Lue lisää

hmm...vähän ehkä yksilöllistä..mutta tiettyjen muiden lääkkeiden kanssa niillä saa "euforiaa"ja muutenkin letkeen olon...ja käsittääkseni lyrica isommilla annoksilla esim 300mg bentsojen kanssa tuo aika kivat "olot"....?

Tässä näette miten ilkeästi lääkärit kohtelevat ahdistuksesta kärsiviä potilaita ja naureskelevat sitten kahvihuoneessa että "Taas potkaisin tyhjin käsin pihalle yhden pamin pyytäjän. Tukehtukoon ahdistukseensa niin päästään taas yhdestä surkeasta ihmiseläjästä eroon. Väliäkö sillä mitä omaiset ajattelevat."

Onneksi vielä löytyy hyväntahtoisia ja auttaviakin lääkäreitä jotka uusivat pamireseptejä, eivätkä ala sättimään kuten nämä uudet ja ammattitaidottomat lääkärit tekevät.

Ahdistunut* kirjoitti:

Tässä näette miten ilkeästi lääkärit kohtelevat ahdistuksesta kärsiviä potilaita ja naureskelevat sitten kahvihuoneessa että "Taas potkaisin tyhjin käsin pihalle yhden pamin pyytäjän. Tukehtukoon ahdistukseensa niin päästään taas yhdestä surkeasta ihmiseläjästä eroon. Väliäkö sillä mitä omaiset ajattelevat."

Onneksi vielä löytyy hyväntahtoisia ja auttaviakin lääkäreitä jotka uusivat pamireseptejä, eivätkä ala sättimään kuten nämä uudet ja ammattitaidottomat lääkärit tekevät.

Lue lisää

ongelmaisen pitäisi päästä suoraan erikoislääkärille, koska terveyskeskuksissa ei riitä taito kohdata esim. masenuksesta kärsivää.
Vai mitä mieltä olette siitä, että lääkäri sanoo potilaalle, ettei usko tätä?

Ahdistunut* kirjoitti:

Tässä näette miten ilkeästi lääkärit kohtelevat ahdistuksesta kärsiviä potilaita ja naureskelevat sitten kahvihuoneessa että "Taas potkaisin tyhjin käsin pihalle yhden pamin pyytäjän. Tukehtukoon ahdistukseensa niin päästään taas yhdestä surkeasta ihmiseläjästä eroon. Väliäkö sillä mitä omaiset ajattelevat."

Onneksi vielä löytyy hyväntahtoisia ja auttaviakin lääkäreitä jotka uusivat pamireseptejä, eivätkä ala sättimään kuten nämä uudet ja ammattitaidottomat lääkärit tekevät.

Lue lisää

Sen olen huomannut (ja moni muukin on huomannut), että vanhemmat mieslääkärit ja venäläislääkärit kirjoittavat bentsoja helpoiten. Yksityisellä tietenkin.

ovat yleensä kirjoitti:

Sen olen huomannut (ja moni muukin on huomannut), että vanhemmat mieslääkärit ja venäläislääkärit kirjoittavat bentsoja helpoiten. Yksityisellä tietenkin.

Vanhemmilla miehillä on elämänkokemusta ja iän tuomaa ymmärrystä asioihin. Heidän koulutusaikoinaan ei myöskään ollut tätä nykyistä bentsohysteriaa, vaan hoidettiin oireita oireenmukaisilla lääkkeillä. Nuoret lääkärit yrittävät noudattaa pilkuntarkasti kaikkea koulussa opetettua, eivätkä käytä omaa harkintaa, kun kokemusta ei vielä ole. Nuoret lääkärit eivät ole nähneet vielä paljoa elämää tai potilaita, niin ei osata asettua välttämättä yhtä hyvin potilaan asemaan. Sitä taas en osaa selittää, miksi naislääkärit pitävät tiukempaa linjaa, jos näin tosiaan on. Ehkä joku muu osaa?

asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Mikäli indikaatiot täyttyvät selvästi, ei bentsolääkityksen aloittamista kannata pelätä.

Itselläni on ollut niin paljon omapotilaita jotka ovat siirtyneet alkoholiin sekä katuhuumeisiin, kun eivät ole saaneet tarvitsemaansa anksiolyyttiä.

Tästä saamme kyllä loppupeleissä kiittää väärinkäyttäjiä. Olet oikeassa, että bentsojohdannaisia käytetään paljon väärin, ja myös minun mielestäni tulisi ensisijaisesti kokeilla ensin kevyempiä vaihtoehtoja.

Mikäli tilanne kuitenkin vaatii, ei bentsodiatsepiinilääkityksen aloittamista tulisi pelätä.

Jos potilas/asiakas joutuu käyttämään illegaaleja valmisteita, lisää se hänen sosiaalisen deprivaation riskiä. Mahdolliset tuomiot jne. Katuhuumeet ja etyyli ovat myös haitallisempia käyttäjilleen kuin bentsot. kaikilla indikaattoreilla mitattuna.

Ymmärrän kyllä lääkäriopiskelijan frustraation tässä asiassa.

vai on sulla noinkin korkea tuleva työmoraali. hieno asia että ne laitapuolenkin kulkijat ovat sinun "näpeissäsi" tasa-arvoisia muiden ihmisten kanssa. huvikseenhan ne niitä pameja sieltä hakee, ei kai ne oikeesti niitä tarvitse??hyvää kevättä sinulle, oliko paha päivä??

ovat yleensä kirjoitti:

Sen olen huomannut (ja moni muukin on huomannut), että vanhemmat mieslääkärit ja venäläislääkärit kirjoittavat bentsoja helpoiten. Yksityisellä tietenkin.

Miksi nuoremmat lääkärit nipottavat niin paljon? Nuoret naiset eivät meinaa määrätä mitään muuta kuin Buranaa, vaikka olisi jalka poikki.

näin se vaan menee kirjoitti:

jaa paremmat "olot"kun ottaa niitä vähän harvemmin..yleensä teen niin,että otan vaikka 3kpl 1mg xanoria,ja yhden 1mg xanor depotin joka on siis pitkävaikutteinen...joskus "buustaan"tätä myös ottamalla rivatrilia 4-7mg...en tiedä onko siinä järkee,mutta kyllä siit ihan letkee olo ainakin tulee....mitä mieltä olet tästä kombosta lääkehiiri?niin ja efexor on vakituinen lääke 225mg/vrk ja lyrica about 100mg/vrk..

Lue lisää

about lyrica, olen itse vetänyt 4650 mg. Kova kyyti päällä. eikä vieläkään tullut katto vastaan.

zazazazazazaz kirjoitti:

hmm...vähän ehkä yksilöllistä..mutta tiettyjen muiden lääkkeiden kanssa niillä saa "euforiaa"ja muutenkin letkeen olon...ja käsittääkseni lyrica isommilla annoksilla esim 300mg bentsojen kanssa tuo aika kivat "olot"....?

Lue lisää

360ml nestemäistä diapamia krapulaan ja ei auta vieläkään,
repikää siitä...

olevan tuo lyricakin käytössä, niin mihin tarkoitukseen on määrätty?
Olen luullut, että se on kipuihin määrätty lääke, vai hoidetaanko sillä jotain muutakin epilepsian ja kivun lisäksi?

teillä näyttää kirjoitti:

olevan tuo lyricakin käytössä, niin mihin tarkoitukseen on määrätty?
Olen luullut, että se on kipuihin määrätty lääke, vai hoidetaanko sillä jotain muutakin epilepsian ja kivun lisäksi?

Lue lisää

sekäettä..kipuihin ja ahdistukseen...sitä on vähän vaikeampi saada (yleensä) jos ei ole 2-3 eri tarkoitusta sille.eli pelkkä ahdistus ei yleensä riitä..joo,epilepsiaa sillä hoidetaan myös,ihan niin kuin Rivoillakin(rivatril)mikä on bentsodiatsepiini,ja jota siis käytetään epilepsian lisäksi ahdistukseen jne,mihin nyt bentsoja käytetään..itselläni on rivoja,ne toimii kieltämättä tosi hyvin "kovan paikan"tullen kun alkaa oikeesti ahdistamaan ja jos on pahoja pelkotiloja...

teillä näyttää kirjoitti:

olevan tuo lyricakin käytössä, niin mihin tarkoitukseen on määrätty?
Olen luullut, että se on kipuihin määrätty lääke, vai hoidetaanko sillä jotain muutakin epilepsian ja kivun lisäksi?

Lue lisää

Lyrica on kuitenkin bentso samoin kuin Rivatril. Toimii toisille ahdistuksiin, toisille ei. Molempiin toleranssi kasvaa. Näitä käytetään epilepsiaan määrätyissä tavoissa. Lyrica koukuttaa yhtä kovasti kuin Xanor, sitä ei tunneta vielä niin hyvin. Riva ei ole niin paha.

Jos haluat lisää, katso www.tukiasema.net tai http://www.tukiasema.net/keskustelu/list.asp?fid=5&p=1

Nykyään en ole enää bentsojen orja, vuosia meni.

kertoi ystäväni neurologi kirjoitti:

Lyrica on kuitenkin bentso samoin kuin Rivatril. Toimii toisille ahdistuksiin, toisille ei. Molempiin toleranssi kasvaa. Näitä käytetään epilepsiaan määrätyissä tavoissa. Lyrica koukuttaa yhtä kovasti kuin Xanor, sitä ei tunneta vielä niin hyvin. Riva ei ole niin paha.

Jos haluat lisää, katso www.tukiasema.net tai http://www.tukiasema.net/keskustelu/list.asp?fid=5&p=1

Nykyään en ole enää bentsojen orja, vuosia meni.

Lue lisää

bentzo!!!!!!!!!!http://www.yliopistonapteekki.fi/fi/apteekkipalvelut/tuotteet/pages/alphabetproductlist.aspx?letter=l&group=LYRICA

Jokainen lukutaitoinen voi sen ihan itse todeta. Miksi ihmeessä sepustat ihan puuta heinää???

Riva on bentzo, mutta Lyrica ei ole.

Pregabaliini
TABU Lääketietoa Lääkelaitokselta
15.4.2005
Pirkko Paakkari

* Farmakologia
* Teho neuropaattisen kivun hoidossa
* Teho epilepsian hoidossa
* Haittavaikutukset
* Kirjallisuutta

Lyrica 25 mg, 50 mg, 75 mg, 100 mg, 150 mg, 200 mg ja 300 mg kapselit, Pfizer Limited, Saksa

Pregabaliinia käytetään perifeerisen neuropaattisen kivun hoitoon aikuisilla sekä lisälääkkeenä aikuisilla esiintyviin paikallisalkuisiin epilepsiakohtauksiin. Kummassakin käyttöaiheessa hoito aloitetaan 150 mg vuorokausiannoksella ja suurennetaan vasteen ja siedettävyyden mukaan 3–7 vuorokauden kuluttua 300 mg:aan. Tarvittaessa annosta voidaan suurentaa viikon kuluttua enimmäismäärään, 600 mg:aan. Vuorokausiannos jaetaan kahteen tai kolmeen antokertaan. Lääkitystä lopetettaessa on suositeltavaa tehdä se asteittain viikon kuluessa.
Farmakologia

Vaikka pregabaliini ja sen edeltäjä gabapentiini ovat aivojen estävän välittäjäaineen, GABAn analogeja, kumpikaan niistä ei sitoudu GABA-reseptoreihin eikä vaikuta GABAn takaisinottoon. Niiden vaikutusmekanismia ei täysin tunneta, mutta ne sitoutuvat jänniteherkkien kalsiumkanavien alayksikköön (alfa-2-gamma-proteiini) ja vähentävät kiihottavien välittäjäaineiden (glutamaatti, noradrenaliini, substanssi P) vapautumista.

Pregabaliini imeytyy hyvin suolistosta ja sen hyötyosuus on yli 90 % annoksesta riippumatta. Se ei metaboloidu juuri lainkaan, vaan erittyminen tapahtuu muuttumattomana munuaisten kautta. Tämän takia ei ole odotettavissa metaboliaan liittyviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Pregabaliinin eliminaation puoliintumisaika on noin 6 tuntia. Annosta on sovitettava, jos potilaan munuaisten toiminta on heikentynyt.
Teho neuropaattisen kivun hoidossa

Pregabaliinin tehoa neuropaattisen kivun hoidossa on tutkittu kymmenessä lumeeseen vertaavassa kontrolloidussa tutkimuksessa, joiden kesto on ollut enintään 13 viikkoa. Viidessä tutkimuksessa käyttöaihe oli diabeettinen neuropatia, neljässä vähintään kolme kuukautta kestänyt postherpeettinen neuralgia ja yhdessä molemmat. Tehoa ei ole tutkittu muissa neuropaattisen kivun malleissa.

Potilaiden arvion mukaan hyvä vaste ('erittäin paljon' tai 'paljon' parempi) saavutettiin diabeettisessa neuropatiassa 48 %:lla pregabaliinilla ja 29 %:lla lumeella hoidetuista potilaista. Postherpeettisessa neuralgiassa vasteen arvioi hyväksi 32 % pregabaliinilla ja 17 % lumeella hoidetuista potilaista.

Kun kivun lievittymistä arvioitiin kipupistemäärän avulla, vasteeksi arvioitiin pisteiden määrän aleneminen vähintään puoleen. Näin tapahtui yhteensä 35 %:lla pregabaliinilla hoidetuista ja 18 %:lla lumeella hoidetuista potilaista. Tehoon ei vaikuttanut se, otettiinko lääke kaksi vai kolme kertaa päivässä.

Pregabaliinin väsyttävä vaikutus paransi tehoa: niistä potilaista, joilla hoito aiheutti uneliaisuutta, kipupisteiden puolittuminen saavutettiin 48 %:lla pregabaliiniryhmässä ja 16 %:lla lumeryhmässä.

Kipua lievittävä vaikutus näkyi noin viikon kuluessa. Väsyttävän vaikutuksensa takia pregabaliini vähensi myös unihäiriöitä. Toisaalta väsymys oli yleisin hoidon keskeyttämiseen johtanut haittavaikutus.

Yhdessä 174 potilaan tutkimuksessa vertailuaineena oli lumeen lisäksi amitriptyliini diabeettisen neuropatian hoidossa. Pregabaliinihoidolla (600 mg/vrk) vasteprosentti oli 40 %, amitriptyliinillä (75 mg/vrk) 46 % ja lumeella 30 %; näin arvioituna kumpikaan lääkitys ei eronnut merkitsevästi lumeesta, mutta amitriptyliini vähensi kipupisteitä tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin lume.

Kontrolloituihin tutkimuksiin osallistuneilla potilailla oli mahdollisuus jatkaa hoitoa avoimissa jatkotutkimuksissa, joiden tarkoitus oli selvittää pitkäaikaisen pregabaliinihoidon tehoa ja turvallisuutta. Pregabaliinin annosta oli mahdollista säätää vasteen mukaan, ja tavallisimmin vuorokausiannos oli 300–450 mg. Kaikkiaan 517 potilaan hoito kesti vähintään 420 päivää, minä aikana pregabaliinin annoksissa ja kipupisteiden määrissä ei tapahtunut oleellisia muutoksia.
Teho epilepsian hoidossa

Kolmessa lumekontrolloidussa, 11–12 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa pregabaliinia on käytetty lisälääkkeenä paikallisalkuisessa epilepsiassa noin tuhannella potilaalla. Potilailla, jotka käyttivät vähintään yhtä ja korkeintaan kolmea epilepsialääkettä (useimmiten karbamatsepiini ja lamotrigiini), oli vähintään kolme epilepsiakohtausta kuukaudessa ennen pregabaliinihoitoa. Vasteeksi arvioitiin kohtausten vähentyminen vähintään 50 % pregabaliinihoidon aikana.

Vaste saavutettiin annoksella 150 mg/vrk vajaalla kolmanneksella potilaista, annoksella 300 mg/vrk 40 %:lla ja yleisimmin käytetyllä annoksella 600 mg/vrk noin puolella potilaista. Kaikilla annoksilla teho erosi merkitsevästi lumevasteesta.

Kontrolloitujen tutkimusten avoimissa jatkotutkimuksissa tehoa arvioitiin 12 viikon välein. Ensimmäisessä arviossa vasteprosentti oli 37 %. Näiden lääkityksestä hyötyneiden potilaiden ryhmässä teho säilyi samansuuruisena pisimmillään kahden vuoden seurannan ajan ja pregabaliinin annoksissa tapahtui vain vähäisiä muutoksia kyseisenä aikana.
Haittavaikutukset

Pregabaliinia sai kliinisissä tutkimuksissa kaikkiaan noin 8 200 potilasta, joista 56 % käytti sitä yli 12 viikkoa ja 26 % vähintään vuoden. Avoimissa jatkotutkimuksissa, joissa annos oli valittavissa vasteen mukaan, noin kolmasosa potilaista käytti pregabaliinia 300–450 mg/vrk ja toinen kolmasosa suurinta eli 600 mg/vrk annosta.

Väsymys ja heitehuimaus ovat tavallisimpia haittoja. Kipututkimuksissa pregabaliini aiheutti väsymystä 20–30 %:lla hoidetuista; epilepsiatutkimuksissa väsyttävää vaikutusta oli vaikeampi tulkita muun epilepsialääkityksen vuoksi. Muita yleisiä haittavaikutuksia ovat suun kuivuminen, ummetus, ilmavaivat, oksentelu, turvotukset, painonnousu ja erektiohäiriöt. Kipututkimuksissa 13 % potilaista lopetti hoidon haittojen takia.

Pregabaliini on gabapentiiniä muistuttava vaihtoehto neuropaattisen kivun hoitoon ja paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeeksi. Neuropaattisessa kivussa sen teho on osoitettu postherpeettisen neuralgian ja diabeettisen neuropatian hoidossa. Sekä kipujen että epilepsian hoidossa hyväksi arvioitu vaste saavutettiin noin kolmasosalla – puolella hoidetuista potilaista. Pregabaliinilla on lineaarinen kinetiikka ja sitä voidaan ottaa kahdesti päivässä. Vertailevien tutkimusten puuttuessa on vaikea arvioida, onko gabapentiinin ja pregabaliinin kliinisessä tehossa ja turvallisuudessa olennaisia eroja.
Kirjoittaja:
Pirkko Paakkari
Ylilääkäri
Lääketurvaosasto
Lääkelaitos
Kirjallisuutta

1. Arryo S ym. Pregabalin add-on treatment: a randomized, double-blind, placebo-controlled, dose-response study in adults with partial seizures. Epilepsia 2004;45:20-7.
2. Frampton JE ja Foster RH. Pregabalin in the treatment of postherpetic neuralgia. Drugs 2005;65:111-8.
3. French JA ym. Dose-response trial of pregabalin adjunctive therapy in patients with partial seizures. Neurology 2003;60:1631-7.
4. Rosenstock J ym. Pregabalin for the treatment of painful diabetic neuropathy: a double-blind, placebo-controlled trial. Pain 2004;110:628-38.
5. Warner G ja Figgitt DP. Pregabalin: as adjunctive treatment of partial seizures. CNS Drugs. 2005;19(3):265-72

Artikkelin tunnus: tab00027 (000.027)
© 2008 Lääkelaitos


Lue enemmän, luulet vähemmän.

kertoi ystäväni neurologi kirjoitti:

Lyrica on kuitenkin bentso samoin kuin Rivatril. Toimii toisille ahdistuksiin, toisille ei. Molempiin toleranssi kasvaa. Näitä käytetään epilepsiaan määrätyissä tavoissa. Lyrica koukuttaa yhtä kovasti kuin Xanor, sitä ei tunneta vielä niin hyvin. Riva ei ole niin paha.

Jos haluat lisää, katso www.tukiasema.net tai http://www.tukiasema.net/keskustelu/list.asp?fid=5&p=1

Nykyään en ole enää bentsojen orja, vuosia meni.

Lue lisää

sitten on tosi viisas mies..heh..joo lyrica on bentso...:-)niin on,ja buranakin on....vai mitä?

OLE................ kirjoitti:

bentzo!!!!!!!!!!http://www.yliopistonapteekki.fi/fi/apteekkipalvelut/tuotteet/pages/alphabetproductlist.aspx?letter=l&group=LYRICA

Jokainen lukutaitoinen voi sen ihan itse todeta. Miksi ihmeessä sepustat ihan puuta heinää???

Riva on bentzo, mutta Lyrica ei ole.

Pregabaliini
TABU Lääketietoa Lääkelaitokselta
15.4.2005
Pirkko Paakkari

* Farmakologia
* Teho neuropaattisen kivun hoidossa
* Teho epilepsian hoidossa
* Haittavaikutukset
* Kirjallisuutta

Lyrica 25 mg, 50 mg, 75 mg, 100 mg, 150 mg, 200 mg ja 300 mg kapselit, Pfizer Limited, Saksa

Pregabaliinia käytetään perifeerisen neuropaattisen kivun hoitoon aikuisilla sekä lisälääkkeenä aikuisilla esiintyviin paikallisalkuisiin epilepsiakohtauksiin. Kummassakin käyttöaiheessa hoito aloitetaan 150 mg vuorokausiannoksella ja suurennetaan vasteen ja siedettävyyden mukaan 3–7 vuorokauden kuluttua 300 mg:aan. Tarvittaessa annosta voidaan suurentaa viikon kuluttua enimmäismäärään, 600 mg:aan. Vuorokausiannos jaetaan kahteen tai kolmeen antokertaan. Lääkitystä lopetettaessa on suositeltavaa tehdä se asteittain viikon kuluessa.
Farmakologia

Vaikka pregabaliini ja sen edeltäjä gabapentiini ovat aivojen estävän välittäjäaineen, GABAn analogeja, kumpikaan niistä ei sitoudu GABA-reseptoreihin eikä vaikuta GABAn takaisinottoon. Niiden vaikutusmekanismia ei täysin tunneta, mutta ne sitoutuvat jänniteherkkien kalsiumkanavien alayksikköön (alfa-2-gamma-proteiini) ja vähentävät kiihottavien välittäjäaineiden (glutamaatti, noradrenaliini, substanssi P) vapautumista.

Pregabaliini imeytyy hyvin suolistosta ja sen hyötyosuus on yli 90 % annoksesta riippumatta. Se ei metaboloidu juuri lainkaan, vaan erittyminen tapahtuu muuttumattomana munuaisten kautta. Tämän takia ei ole odotettavissa metaboliaan liittyviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Pregabaliinin eliminaation puoliintumisaika on noin 6 tuntia. Annosta on sovitettava, jos potilaan munuaisten toiminta on heikentynyt.
Teho neuropaattisen kivun hoidossa

Pregabaliinin tehoa neuropaattisen kivun hoidossa on tutkittu kymmenessä lumeeseen vertaavassa kontrolloidussa tutkimuksessa, joiden kesto on ollut enintään 13 viikkoa. Viidessä tutkimuksessa käyttöaihe oli diabeettinen neuropatia, neljässä vähintään kolme kuukautta kestänyt postherpeettinen neuralgia ja yhdessä molemmat. Tehoa ei ole tutkittu muissa neuropaattisen kivun malleissa.

Potilaiden arvion mukaan hyvä vaste ('erittäin paljon' tai 'paljon' parempi) saavutettiin diabeettisessa neuropatiassa 48 %:lla pregabaliinilla ja 29 %:lla lumeella hoidetuista potilaista. Postherpeettisessa neuralgiassa vasteen arvioi hyväksi 32 % pregabaliinilla ja 17 % lumeella hoidetuista potilaista.

Kun kivun lievittymistä arvioitiin kipupistemäärän avulla, vasteeksi arvioitiin pisteiden määrän aleneminen vähintään puoleen. Näin tapahtui yhteensä 35 %:lla pregabaliinilla hoidetuista ja 18 %:lla lumeella hoidetuista potilaista. Tehoon ei vaikuttanut se, otettiinko lääke kaksi vai kolme kertaa päivässä.

Pregabaliinin väsyttävä vaikutus paransi tehoa: niistä potilaista, joilla hoito aiheutti uneliaisuutta, kipupisteiden puolittuminen saavutettiin 48 %:lla pregabaliiniryhmässä ja 16 %:lla lumeryhmässä.

Kipua lievittävä vaikutus näkyi noin viikon kuluessa. Väsyttävän vaikutuksensa takia pregabaliini vähensi myös unihäiriöitä. Toisaalta väsymys oli yleisin hoidon keskeyttämiseen johtanut haittavaikutus.

Yhdessä 174 potilaan tutkimuksessa vertailuaineena oli lumeen lisäksi amitriptyliini diabeettisen neuropatian hoidossa. Pregabaliinihoidolla (600 mg/vrk) vasteprosentti oli 40 %, amitriptyliinillä (75 mg/vrk) 46 % ja lumeella 30 %; näin arvioituna kumpikaan lääkitys ei eronnut merkitsevästi lumeesta, mutta amitriptyliini vähensi kipupisteitä tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin lume.

Kontrolloituihin tutkimuksiin osallistuneilla potilailla oli mahdollisuus jatkaa hoitoa avoimissa jatkotutkimuksissa, joiden tarkoitus oli selvittää pitkäaikaisen pregabaliinihoidon tehoa ja turvallisuutta. Pregabaliinin annosta oli mahdollista säätää vasteen mukaan, ja tavallisimmin vuorokausiannos oli 300–450 mg. Kaikkiaan 517 potilaan hoito kesti vähintään 420 päivää, minä aikana pregabaliinin annoksissa ja kipupisteiden määrissä ei tapahtunut oleellisia muutoksia.
Teho epilepsian hoidossa

Kolmessa lumekontrolloidussa, 11–12 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa pregabaliinia on käytetty lisälääkkeenä paikallisalkuisessa epilepsiassa noin tuhannella potilaalla. Potilailla, jotka käyttivät vähintään yhtä ja korkeintaan kolmea epilepsialääkettä (useimmiten karbamatsepiini ja lamotrigiini), oli vähintään kolme epilepsiakohtausta kuukaudessa ennen pregabaliinihoitoa. Vasteeksi arvioitiin kohtausten vähentyminen vähintään 50 % pregabaliinihoidon aikana.

Vaste saavutettiin annoksella 150 mg/vrk vajaalla kolmanneksella potilaista, annoksella 300 mg/vrk 40 %:lla ja yleisimmin käytetyllä annoksella 600 mg/vrk noin puolella potilaista. Kaikilla annoksilla teho erosi merkitsevästi lumevasteesta.

Kontrolloitujen tutkimusten avoimissa jatkotutkimuksissa tehoa arvioitiin 12 viikon välein. Ensimmäisessä arviossa vasteprosentti oli 37 %. Näiden lääkityksestä hyötyneiden potilaiden ryhmässä teho säilyi samansuuruisena pisimmillään kahden vuoden seurannan ajan ja pregabaliinin annoksissa tapahtui vain vähäisiä muutoksia kyseisenä aikana.
Haittavaikutukset

Pregabaliinia sai kliinisissä tutkimuksissa kaikkiaan noin 8 200 potilasta, joista 56 % käytti sitä yli 12 viikkoa ja 26 % vähintään vuoden. Avoimissa jatkotutkimuksissa, joissa annos oli valittavissa vasteen mukaan, noin kolmasosa potilaista käytti pregabaliinia 300–450 mg/vrk ja toinen kolmasosa suurinta eli 600 mg/vrk annosta.

Väsymys ja heitehuimaus ovat tavallisimpia haittoja. Kipututkimuksissa pregabaliini aiheutti väsymystä 20–30 %:lla hoidetuista; epilepsiatutkimuksissa väsyttävää vaikutusta oli vaikeampi tulkita muun epilepsialääkityksen vuoksi. Muita yleisiä haittavaikutuksia ovat suun kuivuminen, ummetus, ilmavaivat, oksentelu, turvotukset, painonnousu ja erektiohäiriöt. Kipututkimuksissa 13 % potilaista lopetti hoidon haittojen takia.

Pregabaliini on gabapentiiniä muistuttava vaihtoehto neuropaattisen kivun hoitoon ja paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeeksi. Neuropaattisessa kivussa sen teho on osoitettu postherpeettisen neuralgian ja diabeettisen neuropatian hoidossa. Sekä kipujen että epilepsian hoidossa hyväksi arvioitu vaste saavutettiin noin kolmasosalla – puolella hoidetuista potilaista. Pregabaliinilla on lineaarinen kinetiikka ja sitä voidaan ottaa kahdesti päivässä. Vertailevien tutkimusten puuttuessa on vaikea arvioida, onko gabapentiinin ja pregabaliinin kliinisessä tehossa ja turvallisuudessa olennaisia eroja.
Kirjoittaja:
Pirkko Paakkari
Ylilääkäri
Lääketurvaosasto
Lääkelaitos
Kirjallisuutta

1. Arryo S ym. Pregabalin add-on treatment: a randomized, double-blind, placebo-controlled, dose-response study in adults with partial seizures. Epilepsia 2004;45:20-7.
2. Frampton JE ja Foster RH. Pregabalin in the treatment of postherpetic neuralgia. Drugs 2005;65:111-8.
3. French JA ym. Dose-response trial of pregabalin adjunctive therapy in patients with partial seizures. Neurology 2003;60:1631-7.
4. Rosenstock J ym. Pregabalin for the treatment of painful diabetic neuropathy: a double-blind, placebo-controlled trial. Pain 2004;110:628-38.
5. Warner G ja Figgitt DP. Pregabalin: as adjunctive treatment of partial seizures. CNS Drugs. 2005;19(3):265-72

Artikkelin tunnus: tab00027 (000.027)
© 2008 Lääkelaitos


Lue enemmän, luulet vähemmän.

Lue lisää

olisi käynyt, jos aloitusannos olisi ollut 150mg/vrk, kun 25mg illalla otettuna aiheutti humalaisen olon pitkälle iltapäivään.
Viikon kokeilun jälkeen lopetin, koska en pidä sellaisesta olotilasta.
Onneksi olin sairaslomalla, muuten olisivat varmaan vieneet puhallustestiin töissä.
Enkä ihmettele yhtään, että voi koukuttaa, jos pitää edellä mainituista fiiliksistä.
Kivun hoitoon oli määrätty, en tiedä sitten olisiko pitemmän päälle siihen auttanut.

bentsotietäjä kirjoitti:

sitten on tosi viisas mies..heh..joo lyrica on bentso...:-)niin on,ja buranakin on....vai mitä?

Kun et ole edes lääkäri, puhumattakaan vielä erikoislääkäri, sinun on turha väittää tästä.

Neurologit ovat samaa sorttia, 5-6 v erikoistuneet. Neurologit ja psykiatrit eroavat noin kahdeksi vuodeksi loppupäästä.

Neurologit opiskelevat päänuppia myös hullujen huoneella vuoden kaksi. Lyrica toimii aivan samoin, miksi sitä halutaan jos kerran tulee niin kivan letkeä olokin.

ystäväni kirjoitti:

Kun et ole edes lääkäri, puhumattakaan vielä erikoislääkäri, sinun on turha väittää tästä.

Neurologit ovat samaa sorttia, 5-6 v erikoistuneet. Neurologit ja psykiatrit eroavat noin kahdeksi vuodeksi loppupäästä.

Neurologit opiskelevat päänuppia myös hullujen huoneella vuoden kaksi. Lyrica toimii aivan samoin, miksi sitä halutaan jos kerran tulee niin kivan letkeä olokin.

Lue lisää

silti kuulu bentsodiatsepiineihin,koita jo teini uskoa,äläkä jauha paskaa.mistä sinä tiedät kuka tuo bentsotietäjä on?ja oli kuka oli,niin lyricaa käytetään kyllä ahdistukseen mutta se ei ole BENTSO...!!!vaikka hyvä lääke ahdistukseen onkin,varsinkin BENTSOJEN ohella!!!

mutta se ei kirjoitti:

silti kuulu bentsodiatsepiineihin,koita jo teini uskoa,äläkä jauha paskaa.mistä sinä tiedät kuka tuo bentsotietäjä on?ja oli kuka oli,niin lyricaa käytetään kyllä ahdistukseen mutta se ei ole BENTSO...!!!vaikka hyvä lääke ahdistukseen onkin,varsinkin BENTSOJEN ohella!!!

Lue lisää

Lyrica ei ole bentsodiatsepiini, eikä edes johdannainen, mutta haittavaikutukset saattavat muistuttaa bentsodiatsepiinien haittavaikutuksia. Lukekaa itse, jos ette muuten usko: http://en.wikipedia.org/wiki/Pregabalin http://en.wikipedia.org/wiki/Benzodiazepine

eli pregabaliini kirjoitti:

Lyrica ei ole bentsodiatsepiini, eikä edes johdannainen, mutta haittavaikutukset saattavat muistuttaa bentsodiatsepiinien haittavaikutuksia. Lukekaa itse, jos ette muuten usko: http://en.wikipedia.org/wiki/Pregabalin http://en.wikipedia.org/wiki/Benzodiazepine

Lue lisää

Olen käynyt pari puotta kunnallisella psykiatrilla ja sain sieltä unettomuuteni bentsoa. Käyn respetin uusimassa n. 3kk välein. Oli tapaaminenkin tässä hiljattain ja jatkettiin samaa linjaa.
Olen ihan tyytyväinen, mutta toisin on terveyskeskus.
Terveyskeskuksista ei enää saa oikein betsoja uni eikä ahdistushäiriöihin. Niillä on se käypä hoito periaate. Narkkarit ja alkoholistit halutaan pitää poissa silmistä kun on oikestikin sairaita.
Suosittelen että kannattaa tehdä reklamaatio siis kirjallinen huomatus jos kokee että on tullut huonosti kohdelluksi. Siten voi sitten saada lähetteen psykiatrille, jos on masennusta, unettomuutta tai ahdistusta.