Kuvitellaanpa, että on olemassa diktatuuri, jota johtaa täydellisenä yksinvaltiaana Suuri Armollinen Johtaja. Yli-inhimillisessä viisaudessaan Suuri Armollinen Johtaja on antanut käskyn, että jokainen ihminen on tuotava kerran eläissään tuomioistuimen eteen vastaamaan rikkomuksistaan. Tämä tapahtuu sattumanvaraisesti ilman ennakkovaroitusta, niin että oikeudenpalvelijat tulevat aivan yllättäen raahaamaan kansalaisen syytetyn penkkiin vaikka keskellä yötä. Toisaalta ihmisiä ei pidätetä, milloin he syyllistyvät rikoksiin, ainoastaan tänä ennalta määrättynä mutta kansalaiselle ennalta-arvaamattomana aikana.
Oikeuden edessä kansalainen pakotetaan myöntämään kaikki rikkeensä ja hänelle määrätään niistä tuomio. Koska maa on täynnä valvontalaitteita, pieninkään rikkomus ei jää havaitsematta. Lisäksi myös ajatusrikokset lasketaan rikoksiksi, kuten myös halventavat lausunnot Suurta Armollista Johtajaa kohtaan. Koska ajatusrikoksia on vaikea todistaa, kaikkien katsotaan automaattisesti olevan syyllisiä niihin syntymästään lähtien. Ainoastaan vauvat ja pikkulapset armahdetaan rikkomuksistaan automaattisesti syyntakeettomina.
Maan oikeusjärjestelmä on sikäli yksinkertainen, että kaikista rikoksista ja rikkomuksista on olemassa ainoastaan yksi ainoa mahdollinen tuomio. Mikäli on syyllinen mihinkään, kansalainen tuomitaan loppuiäkseen keskitysleirille kitumaan. Ja koska Suuri Armollinen Johtaja on niin päättänyt, jokainen on syyllinen johonkin. Kaikkia odottaa siis automaattisesti keskitysleirituomio. Mutta tietenkään maa ei voi toimia, jos kaikki ihmiset ovat keskitysleirillä, joten laissa on porsaanreikä: kansalaisilla on oikeus anoa armoa Suurelta Armolliselta Johtajalta. Jokainen joka on toimittanut asianmukaisen anomuksen ennen oikeudenkäyntiään on oikeutettu täyteen armahdukseen kaikista rikoksistaan, riippumatta niiden määrästä ja laajuudesta, eikä tämän jälkeen enää voi joutua oikeuden eteen. Sekin riittää, että vanhemmat ovat lähettäneet anomuksen lapsensa puolesta, kunhan lapsi on vain allekirjoittanut anomuksen ennen oikeudenkäyntiä.
Kysymys kuuluu: onko tällainen oikeusjärjestelmä kenenkään mielestä oikeudenmukainen, tai edes moraalinen?
Oikeuden edessä kansalainen pakotetaan myöntämään kaikki rikkeensä ja hänelle määrätään niistä tuomio. Koska maa on täynnä valvontalaitteita, pieninkään rikkomus ei jää havaitsematta. Lisäksi myös ajatusrikokset lasketaan rikoksiksi, kuten myös halventavat lausunnot Suurta Armollista Johtajaa kohtaan. Koska ajatusrikoksia on vaikea todistaa, kaikkien katsotaan automaattisesti olevan syyllisiä niihin syntymästään lähtien. Ainoastaan vauvat ja pikkulapset armahdetaan rikkomuksistaan automaattisesti syyntakeettomina.
Maan oikeusjärjestelmä on sikäli yksinkertainen, että kaikista rikoksista ja rikkomuksista on olemassa ainoastaan yksi ainoa mahdollinen tuomio. Mikäli on syyllinen mihinkään, kansalainen tuomitaan loppuiäkseen keskitysleirille kitumaan. Ja koska Suuri Armollinen Johtaja on niin päättänyt, jokainen on syyllinen johonkin. Kaikkia odottaa siis automaattisesti keskitysleirituomio. Mutta tietenkään maa ei voi toimia, jos kaikki ihmiset ovat keskitysleirillä, joten laissa on porsaanreikä: kansalaisilla on oikeus anoa armoa Suurelta Armolliselta Johtajalta. Jokainen joka on toimittanut asianmukaisen anomuksen ennen oikeudenkäyntiään on oikeutettu täyteen armahdukseen kaikista rikoksistaan, riippumatta niiden määrästä ja laajuudesta, eikä tämän jälkeen enää voi joutua oikeuden eteen. Sekin riittää, että vanhemmat ovat lähettäneet anomuksen lapsensa puolesta, kunhan lapsi on vain allekirjoittanut anomuksen ennen oikeudenkäyntiä.
Kysymys kuuluu: onko tällainen oikeusjärjestelmä kenenkään mielestä oikeudenmukainen, tai edes moraalinen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mielestäni kuvattua yhteiskuntaa voi pitää jossain määrin oikeudenmukaisena. Ainakin periaatteessa kaikkia kohdellaan samojen (vaikkakin ehkä hieman epärationaalisten) sääntöjen mukaisesti. Kuvattu yhteiskunta näyttäisi myös sisältävän moraalisen järjestyksen piirteitä kuten käsityksen oikeasta ja väärästä, ajatuksen siitä että väärin tekemistä pitäisi välttää ja sen tekemisen seuraamuksista.
Toinen asia on se, onko tällainen yhteiskunta kovinkaan sivistynyt tai henkisesti korkealle kehittynyt, jos moraalikäsitys on näin yksinkertaistettu ja mustavalkoinen. Oleellinen kysymys on mielestäni myös se, voiko Suuri Armollinen Johtaja olla samanaikaisesti armollinen ja oikeudenmukainen? Eivätkö nämä ole jossain määrin toisensa poissulkevia asioita?
"Yli-inhimillisessä viisaudessaan Suuri Armollinen Johtaja " Suuri Armollinen Johtaja on väärässä. Koska koko yhteiskunta rakennetaan vääryden varaan, oikeusjärjestelmä ei ole oikeudenmukainen eikä moraalinen.
Jospa Suuri Armollinen Johtaja olisi jakanut kouluihin matematiikan oppikirjoja, joiden mukaan 1 2=3.1 ja 2x3=6.1 ja 10/5=2.1 Tämä matematiikan mukaiset järjestelmät toimisivat jonkin aikaa, sitten jossain vaiheessa yllättäen kaatuisivat.
Jos perusta on pielessä, niin sen päälle rakennetut järjestemätkin ovat pielessä.
"Jokainen joka on toimittanut asianmukaisen anomuksen ennen oikeudenkäyntiään on oikeutettu täyteen armahdukseen kaikista rikoksistaan, riippumatta niiden määrästä ja laajuudesta, eikä tämän jälkeen enää voi joutua oikeuden eteen." Pieninkään rikkomus ei jää havaitsematta. Ei jää myöskään se, että rikotaan anomusta vastaan. Niin mitä anomuksessa lukee: lukeeko siinä, että pyrin toimimaan tulevaisuudessa niin, että en tee enää vääryyttä vai?
tuollainen on ihan oikea ja moraalinen yhteiskunta. Eivät he muuten jumaluskoisia olisikaan. Tuohan on tarkka kuvaus kristinuskosta.