Kun lukee Raamatusta Roomalaiskirjeen 7 lukua ja vertaa sitä rehellisesti omaan elämään niin viimeistään tällöin ymmärtää että Jumala todella tietää jokaisen ihmisen sydämen aivoitukset ja teot. Kun nuori uskova lukee tätä kohtaa Raamatusta ja oppii tuntemaan oman lihansa heikkouden joutuu huudahtamaan Paavalin tavoin: Minä kirottu ihminen kuka voi pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista. Kun tutkii vanhan liiton lakia jota Jeesus ei kumonnut vaan täytti ja Jeesuksen vuorisaanaa ja sen opetusta niin viimeistään tässä vaiheessa rehellinen etsijä ymmärtää olevansa kristillisyydessä alamittainen. Hengellinen uhoaminen jää pois ja alkaa rehellinen itsensä tutkiminen ja Herran Jeesuksen avuksi huutaminen. Tunnustan Jeesukselle että en voi enkä kykene elämään lain ja evankeliumin vaatimusten mukaan. Tajuan olevani itsessäni heikko ja lankeileva. Tarvitsen armoa ja taivaasta tullutta voimaa elääkseni Jumalan tahdon mukaan. Aluksi teen Jumalalle lupauksia parantaa tapani ja elämäni mutta huomaan aina rypeväni helmasynneissäni ja en kykene täyttämään lupauksiani Herralle. Pinnistelen yhä lujemmin ja koetan kelvata Jumalalle. Mutta huomaan että mikään ei auta vaan paha riippuu minussa kiinni. Tulen hengelliseen haaksirikkoon ja tekee mieli luopua koko uskosta. Sitten huomaan raamatusta että Jumala toi meidät Roomalaikirjeen 7 lukuun että me oppisimme rehellisesti tuntemaan itsemme että emme luottaisi omaan vanhurskauteemme vaan Kristuksen lahja vanhurskauteen. Niinpä Jumala armossaan siirtää meidät Roomalaiskirjeen 8 lukuun. Nyt me lakkaamme ponnistelemasta ja tunnustamme Jeesukselle syntimme ja turmeluksemme ja että meillä ei ole voimaa itsessämme vapautua synneistä eikä itsekkyydestämme. Otamme uskossa vastaan anteeksiantamuksen Jeesuksen veressä ja Nimessä ja saamme vastaanottaa Pyhän Hengen lahjan sisimpäämme jonka voimassa me voimme kuolettaa ruumiin teot että me saamme elää Jumalan tahdon mukaista elämää. Näin Jumala on mukana meidän heikkoudessamme ja Raamatun Sana tulee elämämme oppaaksi jota Jumalan Henki meille avaa kun vilpittömästi etsimme totuutta salatuimpaan saakka. Kun ymmärrämme oman heikkoutemme niin tuomion henki vaimenee elämässämme niin että emme ole arvostelemassa lähmmäistemme vaellusta vaan totuutta noudattaen rohkaisemme toisiamm totiseen uskon kilvoitteluun niin että emme jäisi taipaleelle vaan saisimme luvatun katoamattoman seppeleen. Siunausta kaikille kilvoitteleville veljille ja siskoille olimmepa uskon tiellä minne asti kerenneetkään. Oi sitä Jumalan rakkautta kun Hän siirtää meidät kuoleman lain alta katoamattoman Elämän Hengen lain alle.
Kristus vapauttaa
Sepi
4254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tässä on sinulle mistä ammentaa ja millä virvoittautua takaisin suoralle tielle.
Äsken juuri luin ja kuulin siinä heti Paimenen äänen ja iloitsin! Oikein hienosti kirjoitettu ja täysin totta! Kyllä meidän uskoontulomme ja pyhityksemme on täysin Jumalan työtä. Ilman Hänen antamaa ohjausta ja voimaa lankeaisimme pois.
Tuo edellä mainittu taistelu, joka johtaa lainvaatimusten alta armon alle, on jokaisen uudestisyntyneen kokemus ja ah, sitä helpotusta joka tuleekaan, kun ei tarvitsekkaan löytää itsestään mitään hyvää! Oma minämme on ristiinnaulittu yhdessä Kristuksen kanssa ja silloin olemme vapaita lain vaatimuksista ja Pyhä Henki alkaa meitä johdattamaan!
Kiitos ja ylistys ja kunnia Herralle Jeesukselle Kristukselle!
niin taidan tuntea kirjoittajankin. Sepi, oletko se ketä epäilen? ;)
Ihanasti kirjoitit!
Olin jo päättänyt, että en enää kirjoittelisi tänne, mutta nyt oli pakko!
Voi kumpa me onnettomat ihmispoloiset ymmärtäisimme, miten helposti voimme langeta.
Seuraavassa ote Eeli Jokisen kirjasta Armahtajan edessä:
"Vai valtaako meidät tuo kamala, arvosteleva ja vikoileva mieli, joka vain vainuaa väärää oppia ja vikoja jokaisesta Herran sanasta, jonka kuulemme. Jos siinä hengessä tulemme kokoon, liikumme silloin vieraan tulen kanssa. Ja ellei Herra auta siitä pian pois, on tulos aivan sama, kuin oli Nadabille ja Abihullekin. Tulee hengellinen kuolema.
Silloin emme enää voi Jumalan valkeutta nähdä. Ja sen sijaan, että sydämessämme palaisi uskon ja rukouksen henki, on sinne pesiytynyt epäusko, farisealaisuus ja hengellinen kuolema. Ihminen alkaa tällöin liikkua hengellisissäkin kouksissa Kainin hengessä. Hän vihaa veljeään.
Tässä vihassa mennään sitten niin pitkälle, että oikean opin vimmassa ollaan valmiit raastamaan polttoroviolle kaikkia Jumalan hengessä vaeltavia uskovaisia, kuten marttyyrihistoriat kertovat."
Ja tässä taas omaa tekstiä:
Olkaa siis rakkaat uskovat veljet ja sisaret todella varovaisia vaelluksessanne. Älkää tuomitko toisianne harhaoppisiksi, vaan rukoilkaa toistenne puolesta! Ja kiinnitäkää huomionne omaan vaellukseenne ja Jeesukseen Kristukseen! Laittakaa oma Jumalasuhteenne kuntoon. Rukoilkaa toistenne, ja itsenne puolesta! Eelin Jokisen sanoin: "Palava esirukouksen henki on taivaasta kotoisin olevaa Herran tulta."
Siunausta!