Uskoon tuleminen

Elämän antaminen Jeesukselle on kyllä yksi elämänihistorian mieleenpainuvimmista hetkistä. Siinä oli jotain niin käsittämättömän hyvää ja ihanan rauhallinen olo tuli.

Taisin olla arviolta 11v - tai vuoden tai pari vanhempi - olin tuolloin helluntaiseurakunnan kesäleirillä. Uskoon tuloni tapahtui keskellä yötä.

Poika porukassa samassa kämpässä juttua riitti... kummitustarinoita ja sen sellaista. Jossain vaiheessa yöllä eräs leirin vetäjä tuli kämpässämme käymään ja aikamme keskusteltua hän kysyi "Haluaisiko joku antaa elämänsä Jeesukselle?". Silloin tunsin valtavia tunnekuohuja sisimmässäni ja tiesin, että tuo kysymys oli tarkoitettu juuri minulle.

Seuraavana aamuna isosiskoni Satu - joka myös oli leirillä - kertoi nähneensä unta, jossa kämppäkaverini (poikaporukka) hurrasivat minulle ja ylistivät... "Hyvä Kalle!" jne.

---

Rehellisyyden nimissä olisi kai korrektia mainita, että ns. syrjä hyppyjä uskonnollisista piireistä on tapahtunut. Huumeiden ja alkoholin käyttöä kun kohdallani on ollut. Kuitenkin olen Jeesuksen löytänyt taas uudestaan ja alkoholi/huumeet/muu syntinen elämä on saanut väistyä.

Tätä kirjoittaessani olen 21v ja onnellisesti uskossa.

Mäkin tulin riparilla uskoon,
mutta siitäpä onkin jo aikaa...

Hymyilytti toi kun kirjoitit:
"...tunne, etten ole koskaan ollut oikeammassa paikassa oikeampaan aikaan. Minä kuulun tänne!"

Muistan kokeneeni jotain just tuollaista:

Nyt kaikki on kohdallaan,
juuri niin kuin kuuluu ollakin.

Minä olen yhteydessä Häneen, joka loi minut,
ja Hän pitää nyt minusta huolen.

Kaikki on perustavanlaisesti hyvin,
oli sitten ulkonaiset olosuhteet mitä on.

Minulla on Vapahtaja, syntieni sovittaja.
Minua ei nyt voi kaataa mikään.

Ihan niin kuin olisi tullut kotiin
valtavan pitkän matkan jälkeen.
Sinne, mihin oli vuosia kaivannut.

Harhailtuani hyllyvällä suolla löysin viimein
tukevan kallion jalkojeni alle.

- eipä toi tunne oo väistynyt,
vaikka aikaa on kulunut n. 17 vuotta...

Hänen armonsa kantaa minua.

Hänen toinen kätensä kantaa minua,
ja toinen kätensä on suojana päälläni.

Mitäs tässä matkaa tehdessä, Jumalan lapsena.
Ja paras on vielä edessäpäin =)

Siunausta sinulle, kiva kun kirjoitit!

Minä jotenkin tunsin jo yläasteen aikana, että minun pitäisi muuttaa elämäni kohti uskonelämää.
Sillähetkellä minulla oli henkisiä vaikeuksia, enkä jaksanut ajatella asiaa sen enempää.
Myöhemmin aloin itsenäisesti tutkia Raamattua ja ihmetellä sen viisauksia, ja siitä se sitten pikkuhiljaa lähti. Nyt olen ollut uskossa jo monta vuotta, ja olen iloinen päätöksestäni.
Voin viedä ongelmat ja muutkin asiat Jeesukselle rukouksessa, ja nykyísin paremmin ymmärrän että minua myöskin kuullaan.
On kaikenlaisia henkilökohtaisia ihmeitä, jotka on lisänä todistamassa minulle ja puhumassa puolestaan.
Nyt olen matkalla kohti taivasta, seuraan Jeesusta, ja tällä tiellä aipn myös pysyäkin, tulkoon eteen minkälaisia vaikeuksia tahansa.
Paniikkihäiriö on helpottunut suuresti, aikaisemmin kärsin siitä erittäin vahvasti!
Olen kiitollinen Jumalalle!

tulin uskoon aivan yllättäin..siitä on jo aikaa..mulla oli paras ystävä,joka ei uskonut Jumalaan..lopulta oma uskonikin hiipui,niin tyhmältä kuin se kuulostaakin..Lopulta kuitenkin sain kuulla,kuinka pahoin ystäväni oli puhunut selkäni takana..rukoilin,ettei se olisi ollut totta..kuitenkin uskon,että silloin syvällä sisimmässäni uskoin Jumalaan,vaikken ehkä ystävälleni kehdannut sitä myöntää..nykyinen paras ystäväni uskoo syvästi Jumalaan ja nykyään minäkin olen kehdannut sanoa suoraan,että uskon..Olen onnellinen että saan olla uskossa,mutta pelkään,että kun kuolen joudun helvettiin..olen pyytänyt syntejäni anteeksi ja joskus rukoillutkin mutta pelkään silti..pelkään myös kiirastulta ja minua kammoaa ajatus,että jos tekee itsemurhan ei pääse taivaaseen..kun ajattelenkin niitä ihmisiä,jotka ovat tehneet itsarin päästäkseen parempaan paikkaan,mutta olisivatkin joutuneet alas..eli siis sinne...en tiedä onko tuo itsari-juttu totta,mutta olin kuullut ystävältäni,joka taas oli kuullut "ukiltaan" joka on todellakin uskovainen..no tää kuulosti ehkä tyhmältä,mutta tätä mieltä mä vaan satun olemaan...

Uskonto puhutteli minua jo opiskeluaikoina 80-luvun lopussa.

Valitettavasti se jäi, paljon turhaa tuli koettua.

Syyskuussa 2015 tutustuin teologiaan syvemmin ja löysin sen joka olisi pitänyt olla jo tosiaan aikaisemmin.

Tässä maailmassa on vaikka minkälaista, eli sitä maailman turhuutta

Yksinkertainen, askeettinen elämä. Työtäkin olisi jo aikoja sitten lopetetulla maatilalla jossa nykyisin metsää. Asuntokin. Syrjä seudulla, joka on hyvä asia. "Maailma" turhuuksineen kaukana.

Vanhempani lähtivät sieltä hakemaan parempaa elämää allergian ym. asioiden takia. Ahkeria, eteenpäin pyrkiviä ihmisiä!

Pieni asunto=1.huone riittää,ilman autoa vaikea elää.

Tekee vaan metsänhoitotöitä, kalastelee, elää säästeliäästi.

Erittän tärkeä, uskonnollinen paikka on onneksi lähellä.

Tarinani on pitkä ja monivaiheinen. Se on malliesimerkki siitä, että Jumalan työ tapahtuu jokaisessa eri tavoin.

Minulla oli kyllä lapsen usko, mutta rippileiri meni mitäänsanomattomasti ja sen vetäjien teeskennelty heikkous ärsytti. Parhaan ystävän (=parikymppinen teol. opiskelija) uskoontulo rytinällä hämmensi. Hänen kauttaan sain kokemusta herätyskokouksista, joissa saarnattiin tulisesti syntien parannusta. Se lähinnä kummastutti ja ärsytti ja sai minut päättelemään, että Jumala ei ole antanut meille järkeä sitä varten, että heittäisimme sen roskiin.
Ihmisten auttamiseen keskittyvän työuran ja parisuhteen haasteet saivat minut tutkimaan erilaisia henkisiä oppeja ja lukemaan Raamattua, joka ei siinä vaiheessa avautunut.

Vähitellen työn haasteet saivat minut vakuuttumaan, että loppujen lopuksi kaikesta puurtamisesta jää käteen vain se, että olenko oikeasti välittänyt näistä ihmisistä vai ainoastaan toteuttanut jotain kaavamaista toimintamallia. Käytännön kautta siis aloin ymmärtää, että lähimmäisen rakastaminen on oleellista. Niinpä sitten eräässä ei-hengellisesssä tilanteessa laukaisin suustani, että en löydä elämästä mitään muuta elämisen arvoista kuin sen rakkauden etsiminen, joka on ilmoitettu Raamatussa. Vaikka en ollut tekevinäni mitään uskonratkaisua, tuon tilanteen jälkeen elämäni muuttui. Olin yhtäkkiä kaiken olevaisen kanssa sopusoinnussa ja ymmärsin, että muutoksen takana oli koko maailman luoja. Silti minulla on ollut hyvin pitkä tie ymmärtää ja tunnustaa, että kaiken tuon takana oli juuri se Jumala, joka sovitti Jeesuksen kautta meidät kaikki itsensä kanssa. Siinä sitä järjenkäyttöä on saanut (ja saa edelleen) harrastaa enemmän kuin mihinkään muuhun koko elämässä.

Lisää uskoontulokertomuksia www.uskojaurheilu.fi

Klikkaa ylhäältä kohdasta urheilijoiden kertomuksia

1980-luvun alussa olin yksinäinen ja elämän tarkoitus oli hukassa. Sisälläni oli valtava tarve löytää itseäni suurempi Jumala, joka tietää ja on luonut kaiken, ja joka osaa johtaa elämääni oikein. Aloin etsiä häntä erilaisista uskonnoista, mietiskelystä, filosofioista, energioista ja jopa kulteista. Sivusin okkultismia niin, että onneksi säikähdin tarpeeksi lopettaakseni jatkamisen sillä tiellä. Oli yksi asia, johon en löytänyt mistään vastausta; mistä löytyy rakkaus ja hyväksyntä, ja etsin niitä virheellisesti ihmissuhteista. Odotin turhaan ihmisiltä rakkautta ja merkityksellisiä sanoja, jotka voisivat tyydyttää sisäisen nälkäni. Maailma pudotteli tyhjää ja typerää sanahelinää, kun minä odotin aitoja helmiä.
Jos Jumalaa voidaan ajatella, Hän on myös olemassa. En vain pettävien jumaluuksien sekamelskasta löytänyt sitä. Niinpä koko sydämestäni aloin rukoilla:

”sinä Jumala, jota en tunne, mutta joka olet totuudellinen, rakastava ja kaikkea ylläpitävä, haluan yhteyden sinuun. Valaise tieni luoksesi ja ohjaa minua tuntemaan sinut.”

En tiennyt, minne johtuisin, vai johtuisinko minnekään. Ei tullut mieleenikään, että Tosi Jumala voisikin olla rakkaan kuolleen mummoni tuttu Jeesus, josta saisin tietoa vain ottamalla kirjahyllystäni Raamatun. Siellä lukee muun muassa:

”...jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maail­maan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita, mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.” (Jh 3:15-18).

Miten simppeli ajatus! Siis vain uskoa Jeesukseen? Mielestäni olisi pitänyt mennä jonnekin, pukeutua jotenkin, suorittaa rituaaleja, olla hiukan mystiikkaa ja salaperäisyyttä. Olisinko täysin naiivi, jos noin vain uskoisin elämäni noille särjetyillle käsivarsille? Toisaalta, mikä muu jumala rakasti minua niin paljon, että meni vaikka kuolemaan puolestani. Siihen kysymykseen oli vain yksi vastaus, jonka sydämeni jo tässä vaiheessa tiesi: Jeesus.
Elämääni alkoi virrata asioita, jotka johtivat selvästi Jeesus-tielle. Ilmaantui kirjoja ja senaikaisia C-kasetteja, joku sujautti minulle lentolehtisen. Sain uskovan ystävän, joka vei minua hengellisiin tilaisuuksiin. Uskovan mummoni tapa rukoilla ja käydä ”rukoushuoneella” palautui kristallinkirkkaana mieleeni. Ihmettelin aivan uutta maailmaa, johon minut oli vetäisty. Sitten muistin oman rukoukseni: ”Valaise tieni luoksesi” Siihen oli vastattu!
Jumala oli vastannut ja nyt oli minun vuoroni vastata kutsuun. Olin valmis, mutta ajatuksia nousi vastustamaan. Kuulemma pitäisi julkistaa uskonsa muille ihmisille. Olisiko se hirveän noloa? Kaikki sanoisivat minusta että se sekosi johonkin uskoon. Haluni saada yhteys Jumalaan voitti taistelun, ja vastasin Jumalalle KYLLÄ. Rukoilin:

”Jeesus, olen rikkonut lähimmäisiäni ja Sinua vastaan. Olen syntinen ihminen, eikä minulla ole, millä syntivelkani maksaisin. Olen ansainnut joutua kadotukseen. Sinä sanot sanassasi, että olet voittanut synnin ja paholaisen vallan ja että veresi pesee syntisen ihmisen lunta valkeammaksi. Pyydän, että armosi tähden otat minut omaksesi ja että veresi pesee minutkin puhtaaksi kaikista synneistäni. Tällaisena minä tässä hetkessä tulen ristin luo Golgatalle. Ota minut lapseksesi ja opeta minut vaeltamaan Sinulle kelpaavassa uskossa kunnes usko muuttuu näkemiseksi, ja pääsen ikuiseen osaani Sinun valtakunnassassasi.”

Tunsin selvästi ja fyysisesti Jumalan rakastavan läsnäolon ja sen, että minut oli otettu Jeesus-tien kulkijaksi. Olin nyt uskossa saanut ottaa vastaan Vapahtajan antaman uudestisyntymisen ihmeen taivaasta Hänen armostaan, en yhdenkään ”hyvän” tekoni tähden. Etsintäni oli päättynyt onnellisesti. Okkultismin ja muut valheen verhot melkein silmin nähden vetäistiin elämäni näyttämöltä, ja Jumalan valo alkoi loistaa kirkkaana tielleni. Tapahtui sellainen ihme, että välittömästi uudestisyntymisen jälkeen en enää muistanut, millaista oli uskoa edellämainittuihin uskomuksiin ja turhiin hapuiluihin.
Vuosikymmenet ovat yhä enemmän kirkastaneet suurta ja ihanaa Jeesusta ja olen oppinut tuntemaan Hänen tahtoaan. Olen onnellinen, enkä häpeä tunnustaa Häntä ihmisten edessä. Elämänvoimani saan paisti Jeesukeslta itseltään, rukouksesta, Raamatun opiskelusta ja ystävistä seurakunnassa. Niin kuin ensin ehkä hiukan pelkäsin, en ole menettänyt mitään, päinvastoin voittanut itselleni ikuisen elämän. En ole muuttutuut kummajaiseksi, en ole joutunut luopumaan omasta persoonastanii. Järkeni on tallella, ja nautin elämän tavanomaisista asioista, matkustelusta, musiikista, taiteesta ja kirjallisuudesta.
Mikä parasta, on ihanaa tietää, että minua odottaa Jumalan Taivaan kirkkaus ja ihanuus, jonka rinnalla maallinen kauneus kalpenee.

Aina on ihanaa kerto siitä kun Jeesus pelasti, paransi ja antoi elämälle tarkoituksen. Siitä on kolmattakymmenettä ja ylikin vuotta kun sain vastauksen etsintääni. Olin etsinyt kilpaurheilusta, viihde elämästä lukien mukaan bilettämisen kaikissa sen aikaisissa ( 60-70-luku ) muodoissa. Eli alkoholi, vapaat seksisuhteet, esiintyminen maailmanmiehen sisältäen ronskit ja rasvaiset puheet. jne. Elämän tyhjyys, tässäkö tämä on ? Niissä ajatuksissa tuli mieleen onko Jumalalla jotain muuta, onko puheet uskoontulosta, Jeesuksesta yms. totta. Minähän uskoin Jumalan olemassa oloon, rukoilinkin häntä joskus. Etsinnän kautta ohjauduin ensin ev. lu.t kirkon raamattupiiriin jota veti uskoon tullut ex-kapiainen joka oli viinasta raitistunut uskoontulon seurauksena. Jonkin ajan kuluttua ohjauduin paikalliseen Helluntaiseurakuntaan jossa koin ahaa elämyksen, voiko tällaistakin olla ? Reippaita hengellisiä, Jumalaa ja Jeesusta korottavia lauluja, Jeesus ja hänen ristintyötään Golgatalla ja muutenkin väkevää Raamatun sana opetusta. Kohta, itse Raamattua luettuna kirkastui kasteasia ja kastatin itseni Jeesuksen esimerkkiä noudattaen. Eikä aikaakaan kun Jumala kastoi minut Pyhällä Hengellä ja sain ja saan edelleenkin ylistää Häntä ja Jeesusta uusin kielin Hengen uudessa olotilassa. löysin palvelupaikan seurakuntaruumiissa ja olen saanut palvella Jumalaa ja lähimmäisiä vuosikymmeniä evankeliumia vieden vankiloihin, huoltoloihin, sairaaloihin, vanhainkoteihin, kadulle, seurakuntiin jne. Järjästäen leirejä, lapsille, päihdeongelmaisille jne. jne. Tätä tekee elävä Jumala, ei Hän pelasta ainoastaan istumaan kirkon penkkiin vaan palvelemaan ihmisiä. Aamen !

Arkisuutta paetakseni aikaa kului paljon yökerhojen ja baarien värivaloissa. Lasien kilinä ja tanssimusiikki olivat elämäni sävelet. Kyllä se kävi ajankulusta, kun ei ollut muutakaan. Tyhjimpiä hetkiä olivat kotimatkat ravintoloista kotiin. Lopulta ravintolaelämä alkoi tuntua tyhjältä muutenkin. Lisäksi tuli morkkiksia liiasta juomisesta johtuneista mokista, vaikken varsinainen alkoholisti ollutkaan. Sekä irtoseksisuhteista, niistä ei jäänyt mitään hyvää jälkeen päin.

Olen aina uskonut Jumalaan, mutta en sen kummemmin ole ajatellut, mitä hän elämälleni merkitsisi. Oli kausia, jolloin en käynyt ravintoloissa, silloin kohensin kuntoani ja kävin kirkoissa. Erään kerran Tuomiokirkossa itkin koko ajan, ja koetin niistää nenäni, että kehtasin mennä ehtoolliselle. Ehtoollisen pappi tarjosi minulle, jolla kyyneleet valuivat valkoimenaan poskille. Siinä olisi ollut hetki tulla uskoon. Koska en tiennyt uskonasioista sen kummemmin, olisin tarvinnut johdattajaa, mutta kukaan ei kysynyt minulta mitään. Lähdin yksin ja tyhjänä pois, sieltäkin.

Aloin rukoilla Jumalalta, että hän johdattaisi jonkun neuvomaan minut uskoon. Lopulta se tapahtui, eräässä hengellisessä tilaisuudessa nuori nainen tuli luokseni ja sanoi kokeneensa hengessään että Jumala halusi hänen puhuvan minulle. Hän oli uskossa ja johdatti minutkin lopulta uskoon. En ollut vaikea tapaus, koska olin jo valmiiksi etsikkoajassa.

Tulen surulliseksi siitä, että uskovia haukutaan uskonsa tyrkyttämisestä, kun minä sain monesti pyytää Jumalaa, että joku tulisi johdattamaan minut uskoon. Kertoisi, mitä minun pitää tehdä, että saan tulla uskoon, ei väliä, vaikka tyrkyttäisikin.

Nyt tiedän, että uskoon voi tulla myös yksin kotona, rukoilemalla Jeesusta antamaan synnit anteeksi ja tulemaan sydämeen asumaan. Silloin uskonasioissa pystymetsästä tulleena en sitä tiennyt.

Hyvä näin.

Jos joku miettii uskoontuloa, olisko tästä linkistä apua www.tuleuskoon.fi Mene paikalliseen kristilliseen seurakuntaan. Ei jehovan todistajiin. Helluntaim -tai vapaaseurakuntaa suosittelen!

Kaikki ihmiset ei pysy tervejärkisinä läpi elämän, se on kylmä totuus.
Perimä kertoo sen, missä vaiheessa alkaa ahdistamaan ja elämä kaatuu päälle.
Se on kummallista, että missään vaiheessa en ole ajatellut lopettaa uskovaisten pilkkaamista. Ei tässä nyt ole niitä elinvuosiakaan paljon jäljellä.
Kuolen hymy suupielessä, sitten joskus.

Jos sinulla on Taivaan Isä ja suojelusenkeli, muttei Jeesusta - niin sinulla ei ole mitään. Mutta jos sinulla on henkilökohtainen usko Herraan Jeesukseen ja Jeesus on elämäsi Herra - silloin sinulla on kaikki. Olet silloin Jumalan lapsi ja pelastettu ja matkalla Taivaallisen Isän luo Taivaan kotiin.

Kristinusko ilman Jeesusta on pelkkää tyhjää. Jeesus on uskon ydin. Jeesus on Herra ja Vapahtaja ja Pelastaja.

Jokainen ihminen on syntinen ja matkalla kadotukseen, helvettiin. Niin kauan kunnes saa Jumalan armosta syntyä uudelleen. Eli kuolleessa tilassa oleva sielu saa ottaa Jeesuksen vastaan elämän Herraksi ja Vapahtajaksi. Tätä on uudesti syntyminen.

Uskoon tuleminen on sitä, että ymmärtää oman syntisyytensä, haluaa sydämestään tehdä parannuksen, huutaa Jumalaa aidosti apuun, tunnustaa syntinsä Jumalalle ja vastaanottaa Herran Jeesuksen sydämeensä asumaan.

Uskoon tulo on Jumalan teko etsikkoajassa olevassa ihmisessä. Ei kukaan valitse itse että nyt pelastan itseni, vaan Jumala armossaan tarjoaa pelastusta. Ihmisen osa on ottaa pelastus Herrassa Jeesuksessa vastaan. Aivan kuten jos joku heittää hukkuvalle pelastusrenkaan. Se otetaan kiitollisena vastaan. Ei kunnia pelastuksesta kuulu renkaan vastaanottaneelle hukkuvalle, vaan sille joka pelastusrenkaan heitti. Eli uskoontulosta kunnia kuuluu yksin Jumalalle.

Usko ja uskonto ovat kaksi täysin eri asiaa. Kaikki uskonnot johtavat saman jumalan - saatanan syliin. Mikään uskonto ei pelasta ketään. Ainoastaan USKO Herraan Jeesukseen pelastaa. Uskonnot vaativat ihmisiltä hyviä tekoja ja suorittamista. Uskoon tulo ei ole oma teko, vaan Jumalan suurta armoa ja rakkautta, ilman mitään omia hyviä tekoja.

Esim. katolinen kirkko ei ole Kristinuskoa vaan saatanallinen lahko, joka harrastaa Jumalan pilkkaa palvomalla Mariaa (tavallinen ihminen ja katolisuudessa siis epäjumala) ja paavia. Katolisuus on nykypäivän syntiselle ja riippuvuuksissa rypevälle ihmiselle oiva valinta. Saat ryypätä, huorata, varastaa, tappaa, valehdella, himoita jne. niin paljon kuin lystäät. Käyt vain silloin tällöin papille ripittäytymässä ja taas sama meno jatkuu... Katolinen kirkko on täynnä pedofiliaa, murhaa, valhetta. Ristiretket murhineen oli katolisen kirkon työtä. Aito kristitty ei ketään tapa. Hedelmistään puu tunnetaan, kuten Raamatussa sanotaan. Paavi totesi muutama vuosi sitten, että katolisilla ja muslimeilla on sama jumala. Oikeassa paavi tässä olikin. Molempien jumala on perkele.

Aika surkea jumala heillä onkin. Muslimien jumala on hämäräsokea, eikä näe kun muslimit ramadanin aikana yöllä syövät. Samoin muslimien jumala tarvitsee omiensa kostotoimenpiteitä, kun joku ”pilkkaa islamia”. Paavi on pelkuri, koska kelkää kuolemaa ja tarvitsee luodinkestävät lasit autoonsa ja turvamiehiä.
Kun palvelee pahaa, niin pelkää kaikkea ja kaikkia. Mutta kun palvelee hyvää, ei tarvitse pelätä mitään. Rakkaus karkoittaa pelon. Minun Jumalani, Raamatun Jumala, on kaikkivaltias, kaiken Luoja ja suoja. Hän näkee kaiken mitä teemme eikä häntä voi piilotella pimeässä. Eikä hän tarvitse meiltä suojelua tai kostamista. Hän rakastaa jokaista ihmistä ja haluaa että Sinäkin palaat takasin Hänen yhteyteensä.

Jeesus sanoo: "minä olen Tie ja Totuus ja Elämä, ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani". Maailmassa ei ole mitään muuta nimeä kuin Jeesus, jossa ihmisellä on pelastus. Jeesuksen nimi on niin voimakas, että tämä saatanan vallassa oleva maailma vihaa sitä. Esim. vapaamuurarien ylimmän asteen valassa sanotaan, että: ”Jeesuksen nimi on tuhottava”. Voit puhua ihmisten kanssa uskonnoista ja uskosta eikä se aiheuta suuria tunteita. Mutta Jeesuksesta puhuttaessa tavallinen, ei uskova ihminen kavahtaa ja alkaa selitellä. Niin väkevä voima on Jeesuksen nimessä. Kerran jokainen polvi notkistuu Jeesuksen edessä, viimeisellä tuomiolla. Tuolloin jokainen tuomitaan tekemistensä ja tekemättä jättämistensä mukaan. Ainoastaan Jeesuksen omat säästyvät tuomiolta, sillä Jeesus on heidän syntinsä sovittanut Golgatan ristillä. Jeesus on uskovat lunastanut synnin orjuudesta.

Uskoon tulo on ilmainen Jumalan lahja. Ei maksa mitään eikä vaadi mitään tekoja. Ratkaisu pitää tehdä tämän ainoa meille annetun elämän aikana. Kun kuolet on myöhäistä. Saatat saada sydänkohtauksen tai aivoinfarktin jo tänään tai jäädä auton alle ja kuolla. Sitten on myöhäistä!!!

Ota Herra Jeesus vastaan jo tänään. Rakas ystävä, valitse elämä, valitse Jeesus!

Itse sain tulla Jumalan armosta uskoon Jeesukseen jo yhdeksän vuotta sitten. Olin tuolloin 39-vuotias melko kunnollinen perheenisä. Kuitenkin ryyppäsin usein (jonkin sortin alkoholisti), pelasin rahapelejä, katsoin nettipornoa ja olin näihin kaikkeen kolmeen asiaan aivan koukussa. Mietin joskus, että mitä sitten, itseäni vastaan tässä vain rikon. Kunnes omatunto alkoi kunnolla kolkuttaa ja Jumala vetää puoleensa. Jumala näytti minulle ensin tämän maailman valheen ja syntisyyden ja sitten oman syntisyyteni. Tajusin olevani kovaa vauhtia matkalla helvettiin. Uskoin kyllä Jumalaan ja luulin että se ja lapsikaste riittää. Saatanan valhetta kaikki tuo vain oli. Kuten kaikki uskonnollisuus. Aloin etsiä vastausta kysymykseen, että mitä pitää tehdä. Vastauksena löysin Jeesuksen ja annoin hänelle elämäni syksyllä 2011. Kiitos Herralle! Sain syntini anteeksi ja sain uudesti syntyä Jumalan lapseksi.

Mitään muuta en ole menettänyt kuin krapulat ja ryyppykaverit. Ja ei kaduta yhtään. Ainoastaan se kaduttaa, etten tehnyt ratkaisua aiemmin. Nyt olen pelastettu eikä minulla ole enää kuoleman pelkoa. Ei pelota maailman asiat: korona, työttömyys, toimeentulo jne. Kuitenkin jatkan elämää aika samalla tavalla kuin ennen uskoontuloa. Eli perheenisänä käyn töissä ja teen ihan samoja arkisia asioita kuin ennenkin. Syntielämä ei enää kiinnosta, mutta synnitön tietenkään en ole, enkä synnittömäksi koskaan tule. Ainoa synnitön maan päällä koskaan oli Jeesus.Vähintään ajatuksissa rikon usein Jumalaa ja lähimmäistä vastaan. Mutta elämä on kilvoittelua kohti synnittömyyttä ja Jumalan ja Jeesuksen tuntemista. Synti houkuttaa ja koukuttaa yhä, jos ei pidä varaansa. Mutta ei kiinnosta enää tämän maailman turhuudet. Luotan kaikessa Jumalan huolenpitoon ja varjelukseen. Se ei kuitenkaan tarkoita terveen maalaisjärjen unohtamista. Jumala on luonut ihmisen älylliseksi ja järkeväksi olennoksi. Laakereille ei saa eikä voi jäädä lepäilemään. Joka ei työtä tee, ei sen syömänkään pidä.

Raamatussa sanotaan, että tämä maailma on annettu sen ruhtinaan eli saatanan haltuun - Jeesuksen toiseen tulemukseen saakka. Jumala kuitenkin vaikuttaa taustalla, eikä mitään tapahdu ilman Jumalan sallimusta. Ihmisen omista valinnoista johtuen maailma on täynnä pahuutta: tappamista, väkivaltaa, varastamista, valehtelua, oman edun tavoittelua, pornoa, huoraamista, kaikkea siveettömyyttä ja himoa, erilaisia päihteitä jne. Suuri osa ihmisistä on riippuvainen ja koukussa johonkin asiaan tai asioihin. Kännykkään, nettiin, pornoon, viihde-saastaan, päihteisiin, rahapeleihin tms. Ihmisillä on sydämessään Jumalan kokoinen aukko, jota yritetään peittää kaikella tällä. Mutta ainoastaan Jeesus voi tuon aukon kokonaan ja lopullisesti peittää.

Jeesus tulee pian takaisin. Uskon että kyse on enää vuosista. Kun kaikki Raamatun profetiat ovat täyttyneet, niin Jeesus palaa. Enää muutama on toteutumatta: Damaskoksen (Syyrian pääkaupunki) täydellinen tuho, evankeliumi on kohta julistettu kaikille kansoille ja kielille, antikristus ja pedonmerkki ei ole vielä ilmaantuneet. Nuo kaikki voivat toteutua nopeastikin. Tämä maailma kulkee vääjäämättä ja kovenevaa vauhtia kohti tuhoaan. Jeesus palaa siis pian ja noutaa kaikki omansa pois. Haluathan olla mukana tuossa joukossa?

uskon seurauksia https://vk.com/jlokka?z=video-175205551_456239521/1a370d195a7ca53df3/pl_wall_426827542

uskoon tuleminen on helppo mutta mites niiden uskovaisten seurauksien kanssa???

41572/41572 |
klo 10:45 | 30.8.2020

Vierailija kirjoitti:
Voi kun katalysaattori on tärkeä ihmisen hyvinvoinnille, sydämen asioita minä puhun. Jos hermostut pumppaa sydän kiivaammin, johon vaikuttaa niin monta seikkaa.

Minä ajattelen ja puhun, minä näen ja minä kuulen, minä myös tunnen ihollani. Kyllä minä olen Jumalan luotu, ei ole toista samanlaista maailmassa.

Jumala on. Pyhä Henki vaikuttaa ja Jeesus Kristus pelastaa. Aamen.

Jos kristittyjen raamattuun on luottamista niin kyllä Jeesus pelastaa mutta siihen on vaatimuksiakin, tässä ehkä tärkein....

Jeesuksen evankeliumia; Matteuksen mukaan:
24:23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
((Kaikkivaltias Jeesus viittaa raamattunne tähän tekstiin: Apostolien teot:13:6 ))

24:25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
24:26 Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko."
25:41 "Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen."
................................

http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/15.html
'Synti erottaa meidät elämän lähteestä, Jumalasta.'
Ja eron jälkeen Saatana jumalaksi ja Barjeesus profeetaksi:
https://www.gotquestions.org/Suomi/saatana-taman-maailman-jumala.html
"Apostolien teot:13:6 Ja kun he olivat vaeltaneet kautta koko saaren Pafoon asti, tapasivat he erään juutalaisen miehen, noidan ja väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus."

Näitä lisää!

Mihin se uskovaisten lasten Lailla suojattu uskovapaus joutu laittomuuden opeissa???

Lastensuojelulaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Finlex / Oikeusministeriö ja Edita Publishing

Suomen perustuslaki;
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Finlex / Oikeusministeriö ja Edita Publishing
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.
..............................

Nykyisin noin 30 ...% lapsiaan Oikeuksineen Rakastavia lasten vanhemmista jättää lapsensa kastamatta; lapsiakin laittomasti kohtelevien laittomuuteen;

2000-luvunkin lapsiinkin kohdistuista laittomuuksista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
Noitavainot nykyaikana
Vielä nykyään joissakin vahvasti taikauskoisissa ja perinteisiin nojaavissa yhteisöissä harjoitetaan noitavainoja. Nykyajan vainot vaativat tuhansia ihmishenkiä vuosittain.[16] Etelä-Afrikan pohjoisosassa jopa satojen noidiksi epäiltyjen ihmisten uskotaan saaneen surmansa noitavainoissa 1990-luvulla.[17] Kamerunissa järjestetään noitaoikeudenkäyntejä, joissa syytetty voi saada tuomion noitatohtorina esiintymisestä. Lynkkausjoukot ovat polttaneet elävältä tuhansia ihmisiä Tansaniassa, Keniassa ja Zimbabwessa 1990-luvulla. Noitavainot ovat jatkuneet myös vuosituhannen vaihteen jälkeen. Länsi-Keniassa väkijoukot polttivat 11 noidiksi epäiltyä miestä ja naista toukokuussa 2008.[18] Nigeriassa noin 5 000 lasta on hylätty kymmenessä vuodessa vanhempien karkottaessa heidät noitina. Lapsia on syytetty avioeroista, sairauksista, onnettomuuksista tai työn menetyksestä.[19] Afrikan noitavainojen syyt ovat usein myös poliittiset, sillä vaikutusvaltaiset noidat ja noitatohtorit ovat yleensä uudistusten jarruina. Pastorit saavat myös lisämainetta paljastaessaan uusia "noitia". Vuonna 2010 Haitilla tapettiin 45, joita syytettiin koleran levittämisestä voodoon avulla.[20]"

#Pastorit saavat myös lisämainetta paljastaessaan uusia "noitia".#
KENELTÄ? eksytetyiltä uskovaisilta palkkansa muodossako luontais etuina joillekkin lapsia uhreiksi vai?

Jeesuksen evankeliumia Luukkaan mukaan:
20:45 Ja kaiken kansan kuullen hän sanoi opetuslapsillensa:
46 "Kavahtakaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,
47 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".

Mainiota! Jumalan tekoja ihmisten elämässä! 😁

Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.”

Usko tuli minuun, kun annoin itseni papille.

Jumala vetää puoleensa monin tavoin.

”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,”

Totta.

Hyvä! 😁

Tämä on hyvä!