Oliko Suomi sosialistinen Brežnevin puheen 1968 jälkeen aina vuoteen 1990 ?
Ruotsikin käytti Suomen tukalaa tilannetta hyväksi , nykyinen työvoima vaje .
Ruotsikin käytti Suomen tukalaa tilannetta hyväksi , nykyinen työvoima vaje .
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomi oli suomettunut tuona aikana - ei sosialistinen. Itse asiassa Ruotsi oli siihen aikaan yhteiskuntana sosialistisempi kuin Suomi. Pitää muistaa, että valtapolitiikalla ei ole mitään tekemistä yhteiskunnallisten ideologioiden kanssa. Kiina tuki Chilen sotilasjunttaa, koska Neuvostoliitto sitä vastusti. Tsekkoslovakian miehitys aiheutti kahdeksi vuosikymmeneksi välirikon Kiinan ja Neuvostoliiton välille. Toisaalta kyllä Tsekkoslovakian miehitys oli Kiinalle vain tekosyy julkistaa välirikko kaikessa tylyydessään. Euroopan sosialistiset maat pakotettiin sosialistisiksi siksi, että Neuvostoliitto pystyi paremmin pitämään otteesaan oman mallinsa mukaisia maita. Ei siinäkään todellisuudessa mitään ideologista syytä ollut. Ylipäätään venäläiset eivät ole piitanneet ideologioista - he ovat hallitustasolla aina olleet äärimmäisen konkreettisia ja pragmaattisia omien etujensa ajajia.
"Euroopan sosialistiset maat pakotettiin sosialistisiksi siksi, että Neuvostoliitto pystyi paremmin pitämään otteesaan oman mallinsa mukaisia maita. Ei siinäkään todellisuudessa mitään ideologista syytä ollut. Ylipäätään venäläiset eivät ole piitanneet ideologioista - he ovat hallitustasolla aina olleet äärimmäisen konkreettisia ja pragmaattisia omien etujensa ajajia."
Ei voi pitää paikkaansa. Jos venäläiset olisivat olleet pragmatistisia, he olisivat sallineet markkinatalouden sekä Itä-Euroopassa että Venäjällä. Näinhän Kiinassa toimittiin Maon jälkeen, ja kommunistipuolue on siellä yhä vallassa vaikka kommunismista on luovuttu talousjärjestelmänä.
Gorbatshov oli epäpragmaattisuuden huippu: yritti säilyttää sosialismin mutta liittää siihen demokratian. Pragmatisti olisi toiminut toisin, eli luopunut sosialismista, jolloin demokratiaakaan ei olisi tarvittu. Mutta ideologia oli liian vahva, ja Gorbatshov uskoi siihen viimeiseen saakka, saattaapa uskoa edelleenkin.
1968 jälkeen valtaanpäässyt NKP:n kova linja lähetti Suomeen suurlähettilääksi Beljakovin, tehtävänä sosialismiin siirtyminen ja vallankumouksellisen tilanteen luominen. Miehitystä valmisteltiin. Siihen ei kuitenkaan ryhdytty, koska Suomi oli saanut paljon huomiota valmisteilla olevan ETYK-kokouksen takia. Kekkonen ja kumppanit piti Suomea otsikoissa ja itsenäisenä ETYKin avulla monta vuotta. Mutta asema oli tukala noina toisina vaaran vuosina.
Tahtoo sanoa, että Neuvostoliitto varjosti Suomen olemassaoloa ja kerkeät politiikot täällä käyttivät surutta tilannetta oman uransa edistämiseen; mm. Kekkonen, Karjalainen, Pekkanen, Väyrynen, Sorsa, Sundqvist, Koivisto (sähköveturit, Nordek), Sinisalo, Saarinen, Aalto, Kanerva, Vikatmaa jne. Varsinaisista maanpettureista ja vakoojista nyt puhumattakaan.