”Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.”
”Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei kelpaa enää mihinkään muuhun, kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.”
Rupesivat mietityttämään tänään. Siis puhdassydämisyys ja maan suolana olo?
Mark. 9:49-50 Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.
Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha.
Tavallaan nämä kaksi nitoutuvat yhteen, puhdassydämisyys ja maan suola. Jos papillista tointa hoitava ei ole oivaltanut puhdassydämisyyden merkitystä maan suolana olossa, on vaarallista todellakin olla opettajana. Sillä ei Jumalan tahto ole jakaa lapsilleen pilaantunutta ruokaa.
Nykyään tuntuu olevan buumi että ruuasta löytyy lasinpalasia ja ruuassa on salmonellaa ja maidostakin saattaa löytyä myrkyllistä ainetta joka tekee ihmisen sairaaksi.
Niinpä niin tätä se on. Löytyykö papin hengellisesti jakamasta opetuksesta lasinpalasia, tai myrkkyä jotka vahingoittavat ruokailijaa. Puhdassydämisyys – maan suola.
Puhdassydämisyys on, kuinka ymmärrän sen, rehellisyyttä Jumalan edessä. Jo vastaanotettu Jumalan kuritus ja parannuksen teko tietoisesta syntielämästä, jolloin tulee hetki kun voimme katsoa avoimin silmin kohti Jumalaa ja sanoa, Isä minä tahdon olla sinun lapsesi sinun työntekijäsi sinun ehdoillasi Jumala. Puhdassydäminenkin on aivan yhtä suuressa mahdollisuudessa tehdä inhimillisiä syntejä. Mutta kun omatunto varoittaa, joko etu- tai jälkikäteen, silloin olisi kuin sellaisen sisäisen leijonan tultava esille. Katsottava kuin leijonan-rohkeudella sitä tilannetta, jonka PyhäHenki eteemme tuo ja ymmärrettävä onko sisäinen puhtauteni vaarassa? Se on vähän kuin sellainen henkilökohtainen hygienia-juttu vähän tuo puhdassydämisyys, päivittäistä. Lika voi tehdä sairaaksi.
”Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei kelpaa enää mihinkään muuhun, kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.”
Rupesivat mietityttämään tänään. Siis puhdassydämisyys ja maan suolana olo?
Mark. 9:49-50 Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.
Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha.
Tavallaan nämä kaksi nitoutuvat yhteen, puhdassydämisyys ja maan suola. Jos papillista tointa hoitava ei ole oivaltanut puhdassydämisyyden merkitystä maan suolana olossa, on vaarallista todellakin olla opettajana. Sillä ei Jumalan tahto ole jakaa lapsilleen pilaantunutta ruokaa.
Nykyään tuntuu olevan buumi että ruuasta löytyy lasinpalasia ja ruuassa on salmonellaa ja maidostakin saattaa löytyä myrkyllistä ainetta joka tekee ihmisen sairaaksi.
Niinpä niin tätä se on. Löytyykö papin hengellisesti jakamasta opetuksesta lasinpalasia, tai myrkkyä jotka vahingoittavat ruokailijaa. Puhdassydämisyys – maan suola.
Puhdassydämisyys on, kuinka ymmärrän sen, rehellisyyttä Jumalan edessä. Jo vastaanotettu Jumalan kuritus ja parannuksen teko tietoisesta syntielämästä, jolloin tulee hetki kun voimme katsoa avoimin silmin kohti Jumalaa ja sanoa, Isä minä tahdon olla sinun lapsesi sinun työntekijäsi sinun ehdoillasi Jumala. Puhdassydäminenkin on aivan yhtä suuressa mahdollisuudessa tehdä inhimillisiä syntejä. Mutta kun omatunto varoittaa, joko etu- tai jälkikäteen, silloin olisi kuin sellaisen sisäisen leijonan tultava esille. Katsottava kuin leijonan-rohkeudella sitä tilannetta, jonka PyhäHenki eteemme tuo ja ymmärrettävä onko sisäinen puhtauteni vaarassa? Se on vähän kuin sellainen henkilökohtainen hygienia-juttu vähän tuo puhdassydämisyys, päivittäistä. Lika voi tehdä sairaaksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kerrot suuressa viisaudessasi että puhdassydämmeisyys on rehellisyyttä eikä itsepetosta.Unohdit kuitenkin kertoa että millä mittaat rehellisyyden ja sen onko rehellisyys oikeaa vai väärää.Ihminen on toki rehellinen itselleen siinä luulossa,että luulee olevansa oikeassa,mutta onko se oikeaa oikeassa oloa vai vain toivoa että on ajassaan oikeassa. Jos et tiedä mikä on oikea ja mikä on väärä niin opettajan siasta olisi aiheellista opiskella ihmisenä oloa,ja sitä,että oikea ja väärä on peiliin katsottu varjo joka kallistuu sen mukaan miten siihen pyrit.
Nykyisen tutkimuksen mukaan suola on haitallisempaa kuin luulemmekaan. Suola on näet suurin syy korkeaan verenpaineeseen, ja siten sydänsairauksiin. On myös todettu että ruokaan ei tarvitsisi laittaa lankaan suolaa, koska suolaa on jo luonnostaan esim viljoissa ja lihassa, ilman että sitä tarttee enää siihen lisätä. Eli kun Jeesus puhuu maan suolasta, hän varmaan vitsaili! sillä niinkuin suola kohottaa verenpainetta, niin kohottaa sitä myös uskovaisten läsnäolo! :D Mutta joo, hyvä huomio puhdassydämmisyydestä. Mutta tulee huomata että vain Jeesus voi puhdistaa sydämen. Itte yrittämällä ei tule mitään.
Te olette maan suola. Tämäkin on kuvaus Valtakunnan lapsista. Siellä, missä Jeesus otetaan vastaan, ihmisistä tulee suola. Ilman suolaa ruoka jää mauttomaksi ja pilaantuu. Suola suojaa mätänemiseltä. Sama tehtävä on opetuslapsilla maailmassa. Tähän tosiasiaan sisältyy kehotus. Jos suola kävisi mauttomaksi, se heitettäisiin kylänraitille, itämaiden luonnolliselle kaatopaikalle. Luultavasti Jeesus pitää tätä olettamusta mahdottomana. Eihän suola voi lakata olemasta suolaa. Yhtä mahdotonta pitäisi olla sen, että kristitty menettäisi hengellisen suolaisuutensa. Tässä ei ole kysymys julkisesta luopumisesta, vaan vähittäisestä kehityksestä, jonka seurauksena opetuslapsesta tulee siinä määrin maailman kaltainen, ettei kukaan enää huomaa häntä muista poikkeavaksi. Silloin hän on arvoton ja hänet heitetään pois tilinteon hetkellä.
Suunnilleen sama sisältö on kuvalla maailman vaikeudesta. Taaskin on kysymys tosiasiasta: opetuslapset ovat maailman valkeus. Vuorella olevaa kaupunkia ei voi piilottaa. Kapernaumin kukkuloilta käsin se voitiin nähdä omin silmin. Järven toisella puolella, 20 ‑ 30 kilometrin päässä, olivat kreikkalaiset kaupungit Hippos ja Gadara temppeleineen ja pylväskäytävineen aivan näköpiirin yläreunassa. Auringon noustessa ne erottuivat silhuetteina, ja ilta‑aurinko sai ne loistamaan kullankeltaisina. Tällaiseksi Jumala on tehnyt Kirkkonsa maailmaan. Opetuslapsi ei voi piilottaa uskoaan. Se olisi samaa kuin jos pieni öljylamppu sytytettäisiin ja sen jälkeen kumottaisiin jauhovakka sen päälle. Lamppu sammuisi. Sen sijaan se asetetaan lampunjalkaan, korkeaan telineeseen, jonka päälle öljylamppu voitiin asettaa tai johon se voitiin ripustaa ketjussa riippumaan. Silloin se 1oistaa kaikille huoneessa oleville". Jeesus olettaa, että talossa on vain yksi huone, kuten oli tavallista hänen köyhien maanmiestensä keskuudessa.
Valo, josta Jeesus puhuu, ei ole inhimillistä lahjakkuutta tai hyvyyttä. Se on Jumalan hyvyyden heijastusta. Jeesus itsehän on maailman valkeus (Joh. 8:12). Hänen omansa ovat "valkeus Herrassa" (Ef. 5:8). Sitä valoa ei voi piilottaa. Jos niin tehdään, se sammuu. Mutta siellä, missä se loistaa, ihmiset saavat nähdä, että tapahtuu hyviä tekoja. He myös huomaavat, mistä ne ovat peräisin ja ylistävät niistä Jumalaa.