Erik von Frenkell

Erik von Frenckell (18. marraskuuta 1887 Helsinki – 13. syyskuuta 1977 Espoo) oli Helsingissä ensin kiinteistötoimen, sitten rahatoimen apulaiskaupunginjohtajana vuosina 1931–1955 sekä Olympiakomitean pitkäaikainen jäsen. Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana hän toimi vuosina 1927–1938. Kaupunginjohtajan arvonimen von Frenckell sai vuonna 1954. Sodan aikana hän toimi majurin arvoisena Porkkalan evakuointipäällikkönä syyskuussa 1944.

Erik von Frenckellin vanhemmat olivat luutnantti Carl Theodor von Frenckell ja Fanny Lovisa Ehrnrooth.[1] Valmistuttuaan Dresdenissä, Saksassa vuonna 1912 diplomi-insinööriksi von Frenckell palasi Suomeen. Hänen ensimmäiset tehtävänsä olivat pörssitoimintaan liittyviä: Hän toimi Emissioni Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1917–21 ja sen jälkeen "Finansbladetin" vastaavana toimittajana vuosina 1924–40. Sisällissodan aikaan von Frenckell toimi Tukholmassa yhdessä Ossian Donnerin kanssa valkoisen armeijan varainhankkijana.

Erik von Frenckell nousi urheilujohtajaksi heti palattuaan Saksasta opiskelujensa jälkeen. Hän oli perustamassa vuonna 1914 Pallokenttä Oy:tä, joka rakensi Helsingin Töölöön entiselle kaalimaalle Suomen ensimmäisen kunnollisen jalkapallon peluuseen tarkoitetun nurmikentän. Töölön Pallokentän valmistuttua vuonna 1915 von Frenckell alkoi puhua stadionin saamisesta Helsinkiin. Hän teki maahockeyta tunnetuksi Suomessa vuonna 1915, vaikka laji ei vielä saanutkaan harrastajia.

Suomen Olympiakomitean jäseneksi von Frenckell valittiin vuonna 1919. Hänen jäsenyytensä kesti erittäin pitkään: 57 vuotta, aina vuoteen 1976. Hän myös toimi Suomen Palloliiton puheenjohtajana vuosina 1918–1952, Kansainvälisen jalkapalloliiton varapuheenjohtajana sekä vuosina 1948–1976 Kansainvälisen olympiakomitean jäsenenä. Hänen sai FIFA:n pitämään vuoden 1927 kongressinsa Helsingissä.

Apulaiskaupunginjohtajana olleessaan Erik von Frenckell teki kaikkensa saadakseen olympiakisat Helsinkiin. Hän oli Stadion-säätiön ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1927–1977 ja toimi sekä vuoden 1940 että vuoden 1952 olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.

Tammelaan perustettiin vuonna 1949 Saaren kartanon maille jalkapalloilijoiden koulutus- ja kurssikeskus. Erik von Frenckell lahjoitti Palloliitolle maapalstan, ja paikka sai lahjoittajan mukaan nimekseen Eerikkilä. Nykyistä urheiluopistoa käyttävät monien muidenkin lajien kuin jalkapallon harrastajat.

Erik von Frenckell oli Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1935–1945 ja johti puhetta HKL:n lautakunnassa vuodesta 1945 vuoteen 1960. Niinpä hän oli hyvin tarkka siitä, että hänen Vivica-tyttärensä (myöhemmin teatterinjohtaja Vivica Bandler) osti aina matkalipun.

Urheiluansioistaan Erik von Frenckell sai vuonna 1948 Suomen urheilun suuren ansioristin. Hänet on valittu myös Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen vuonna 1993.

Vanhan anekdootin mukaan perhelehti Seura haastatteli aikoinaan Tabe Sliooria. Haastattelussa Tabe ilmoitti, että suhde kaupunginjohtaja Erik von Frenckellin kanssa oli ollut hänen elämänsä suurin munaus. Frenckell puolestaan vastasi seuraavassa numerossa toteamalla, että suhde Slioorin kanssa oli ollut hänen muniensa suurin elämys.