Lähellä Gibraltaria sijaitsevat 15-tuumaiset tykkivanhukset ansaitsisivat hieman tarkempaa kohtelua.
Oheinen artikkeli sisältää käsittämättömän määrän asiavirheitä. Se nyt ei ole mitään tavatonta. Tavatonta on ainoastaan se, että se on mitä ilmeisemmin julkaistu maan johtavassa sotilasalan lehdessä. Ilmeisesti lähdekritiikkiä ei ole suuremmin harrastettu? No, ei se tähän kuulu.
Kysymys kuuluukin kuinka monta asiavirhettä löysit?
Tässä ainakin pari:)
"Matkalla tykinpiipusta ulos hylsy rikkoo äänivallin" (aivan uutta minulle)
"..tykillä osuu 35 kilometrin päässä lentävään kärpäseen" (Kärpäset ovat sittemmin kasvaneet merkittävästi kokoa tai ulkoballistiikka on saatu täydellisesti hallintaan)
etc..
http://koti.mbnet.fi/asejulli/punta_paloma.jpg
Oheinen artikkeli sisältää käsittämättömän määrän asiavirheitä. Se nyt ei ole mitään tavatonta. Tavatonta on ainoastaan se, että se on mitä ilmeisemmin julkaistu maan johtavassa sotilasalan lehdessä. Ilmeisesti lähdekritiikkiä ei ole suuremmin harrastettu? No, ei se tähän kuulu.
Kysymys kuuluukin kuinka monta asiavirhettä löysit?
Tässä ainakin pari:)
"Matkalla tykinpiipusta ulos hylsy rikkoo äänivallin" (aivan uutta minulle)
"..tykillä osuu 35 kilometrin päässä lentävään kärpäseen" (Kärpäset ovat sittemmin kasvaneet merkittävästi kokoa tai ulkoballistiikka on saatu täydellisesti hallintaan)
etc..
http://koti.mbnet.fi/asejulli/punta_paloma.jpg
Vastaukset 9
Vanhimmat
”Vesipatsas näkyy selvästi kiikareilla.”
Ainakaan minä en käytä kuin yhtä kiikaria kerrallaan. Minun kiikarissani on kaksi objektiivia, kaksi prismaa ja kaksi okulaaria, mutta esine on silti yksiköllinen.
Hylsy näkyy saaneen jutussa kokonaan uuden merkityksen! Käsittääkseni tuollaisissa rantapyssyissä ei käytetä minkään valtakunnan hylsyjä, vaan ammus (kranaatti) tungetaan sellaisenaan putkeen ja ruutipanoksen sisältävä kartussi perään.
Sinänsä en ymmärrä rantapyssyistä hölkäsen pölähtävää. Kuivasaaren 12-tuumaisia olen käynyt katsomassa joskus 1990-luvulla ja tämän vuosituhannen alkupuolella minulla oli tilaisuus tutustua myös Russarön linnakkeen aseistukseen, mutta mitäpä minä olisin niistä väärän aselajin ihmisenä ymmärtänyt!
Noita Gibraltarin tykkejä sanotaan tuossa maailman vanhimmiksi yhä käytössä oleviksi. Eivätkös Kuivasaaren putketkin ole jostakin vuosien 1912–1914 tienoilta? Muu tekniikka saattaa olla uudempaa (1930-luvulta?). Nuo jutun Vickersit näkyvät olevan vuodelta 1926. – Tuskin niitä Kuivasaaren tykkejä muuhun käytetään kuin itsenäisyyspäivän posautuksiin 5 vuoden välein, mutta käyttöä se on sekin!
Luulisin vielä, että japsien Musashissa ja Yamatossa oli vielä Missourin putkiakin paksummat putket, 18-tuumaiset eli 46-senttiset (Missourissa 16-tuumaiset eli 40,6-senttiset).
mutta käytätkö myös silmälasia? Vai silmälaseja?
-Lieköhän tykissä piippu?
-Shell -sana lienee käännetty virheellisesti hylsyksi.
-2.743 tuntivauhti on aika erikoinen ilmaisu
-Metrin tarkkuus... Käytännöllisesti katsoen tykillä osuisi 35 km päässä lentävään kärpäseenkin... Hylsyyn voi vaikuttaa vain tuuli
Tämä tarkkuus ja siihen vaikuttavat tekijät on tosi roisia kerrontaa. Metrin tarkkuudet saa kyllä unohtaa saman tien, varsinkin tuollaisille matkoille. Minne unohtui ilman paine, -kosteus ja -lämpötila? Entäs ruudin lämpötila vuodenaikojen mukaan? Entäs PUTKEN kulumisesta aiheutuvat seikat?
Mitenhän mahtaa näkyä tuolta matkalta kiikarilla vesipatsas? Missähän lienee horisontin raja kun olla vuoren rinteellä jonkin verran ylempänä merenpinnasta?
Horisontin (h) etäisyys meripenikulmina
h = 2,075 x (neliöjuuri a neliöjuuri b).
a = katsojan etäisyys merenpinnasta metreinä.
b = iskemäpatsaan, maston tmv. etäisyys merenpinnasta metreinä.
Tai lyhyen kaavan mukaan. d= sgrt 13xh
http://en.wikipedia.org/wiki/Horizon
Jos ammutaan äärikantamalle eli sinne n. 35 kilsaan niin tuntuu tuo lentoaika 45 sek hieman turhan ripeältä.
Samaten 25 meetriä matala iskemäpatsas tuntuu kovin vähäiseltä vaikka betonipäällä vetelisikin. Johan "itkollakin" =76 ItK 31 tuli korkeempia.
Tuon kokoisissa tykeissä ei käytetä patruuna- tai kartussilaukauksia joten hylsyjä ei ole. Sen kirjoittaja on ansiokkaasti sotkenut granaattiin.
Taistelulaiva Missouri on roiskinut pääkalustollaan toisen maailmansodan jälkeen ainakin Korean sodassa. (wikipedian mukaan
kuvia aiheesta
http://www.flickr.com/photos/9977224@N06/2254398923
http://www.fsgfort.com/DB/C076/32/text.htm
Pari kuvaa USS Missourin ja USS Iowan ammuskelusta:
http://www.flatrock.org.nz/topics/history/assets/uss_missouri.jpg
http://www.navweaps.com/Weapons/WNUS_16-50_mk7_Missouri_projectiles_flight.jpg
http://www.stanford.edu/~cantwell/AA210A_Course_Material/AA210A_Flow_Pictures/USS_Iowa_Guns.jpg
http://agaudi.files.wordpress.com/2009/03/bb61_uss_iowa_bb61_broadside_usn.jpg
Yhdessä kuvassa annetaan ymmärtää, että lähtevä kranaattikin on saatu kuvaan mukaan. Valokuvauksen vai photoshoppauksen (retusoinnin) taidonnäyte?
1970 luvulla käydyssä Libanonin sodassa USS Missouri tulitti Libanonin vuorilla olleitta tykkipattereita, kostona sille, kun itsemurhapommittaja ajoi kuorma-auton jenkkien majoitusalueelle, jolloin yli 200 jenkkiä kaatui.
Kyllä sen kranaatin voi periaatteessa onnistua saamaan valokuvaan. Vaatii tosin hurjasti tuuria ja "moottoriperä"kameran.
RT-ammunnoissakin sen kranaatin saattoi hetken aika tavallaan "tajuta", että tuossa se meni, kun katseli ulkovalvojana pitkin putkea.
Sen verran putken takana seisseenä voin sanoa, että kyllä sen näkee kun ammuttaan 6-tuumaisilla. 100 TK:n klunkkia tai siitä pienempiä ei kyllä erota. Joku kysyi artikkelin kirjoittajaa. Pienen arkistomylläyksen jälkeen voidaan todeta, että artikkeli on julkaistu SAL 5/2005 ja toimittajana on freelancer Henrik Byrn. Tiedoksi "asejullille". On tyylitöntä lainata materiaalia ilman lupia ja erityisen tyylitöntä se on kun ei ilmoita skannauksiensa alkuperää. Häpeä.