Uskooko uskovaiset myös siihen mahdollisuuteen ettei jumalaa itseasiassa ole, vai ovatko he ahdasmielisempiä kuin muut?
USKOOKO USKOVAISET
-----------
13436
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Uudestisyntyneet uskovat, elävässä uskossa Jeesukseen Kristukseen olevat, uskovat Jumalaan. Tuntevathan he Pyhän Hengen voiman, rukousvastauksia ja johdatuksen.
Tämän vuoksi he kyllä tietävät Jumalan olevan olemassa. Ne jotka epäilevät, eivät ole uskossa, eivätkä Jumalaa henk.koht tunne.
Uskonto ja uskonnollisuus ovat eri asia kuin elävä usko. Tässä on huomattava ero.
Sinua siunata tahdon.
Olin itse "uskovainen" eli luin Raamattua ja "löysin Jumalan ja Jeesuksen". SE tuntui hyvältä, tuolloin, mutta... tajusin, että olin elänyt itsepetoksessa: halusin, että joku rakastaisi minua, oma mieleni haki "sitä jotain, joka rakastaisi minua" ja sit "löysin Jeesuksen". Tuli tilauksesta!
Uskovaisena elellessäni olin kriittinen ja etsin vastauksia kysymyksiini: onko Jumala olemassa, onko Jeesus oikeasti ollut henkilö, löysin kirjallisuudesta tukea etsintöihini: totta kai, koska kirjoittajat eivät uskaltaneet väittää muuta, he olivat löytäneet sen mitä etsivätkin... eivätkä kyseenalaistaneet mitään. Sokeasti vaan kirjoittivat ajatuksiaan, joita oli kirjattu jo aiemminkin. En ollut tyytyväinen löytöihin, sillä luin itsepetoksessa elävien ihmisten kirjoituksia (kirjailijat olivat esim. teologian tohtoreita jne.) Kukapa nyt haluaisi teol.tohtorina alkaa keikuttamaan omaa työpaikkaansa altaan väittämällä, ettei opiskelemaansa asiaa ole olemassakaan. Hänellähän on niin paljon menetettävää! Huh!
Jatkoin kyselemistäni, sillä halusin tietää. Sain vastauksen: ei Jumalaa ole olemassakaan. Olin "luonut" asian omaan mieleeni, jotta olisin tyytyväinen. Oli tarve ja tarve täyttyi.
Miltä vaikuttaisi tällainen: olen uskonut johonkin asiaan oikein tosissani ja sitten huomaankin, että se ei olekaan totta. Kuinka moni uskaltaa myöntää olleensa väärässä? Aika harva, mutta minä rohkenen sanoa:
Uskoin asiaan, jota ei ole olemassakaan eli kirjojen Jumalaan. Ihminen laittaa asioita Jumalan "luomistyön piikkiin", vaikka kyse on vain vetovoiman laista eli sitä saa mitä tilaa :)
Hävettää myöntää, kun uskoin kirjoja ja toisia ihmisiä. Etsin vastauksia siis itseni ulkopuolelta, kun oikeasti niitä pitää etsiä itseltä (sisältäpäin). Olin hölmö, kun uskoin toisia. Oli niin helppo olla nenästä vedettävä ja antaa "määräysvalta" toisille ihmisille (he mukamas tiesivät paremmin asiat kuin minä).
Pitkähän tämä vastaukseni oli, mutta uskovaiset eivät yleensä uskalla myöntää sitä mahdollisuutta, ettei Jumalaa ole olemassakaan. Jumalan olemassaoloonhan heidän "uskonsa" perustuu. Vai pitäisikö sanoa: uskomuksensa?
Eihän uskova voi tuntea Jumalan voimaa, ellei sitä todella OLE olemassa!
En minäkään omassa voimassa alkoholista vapautunut, vaan se on Jumalan työtä. Vain todellinen voima voi muuttaa ihmisen! Älkää eksykö.
Ei ole kyse omin voimin ponnistelemista "löydöistä", sehän on sanomattakin selvää, ettei sellaiset tulisi edes kestämään, ainakaan kauan.
Niinpä siinä sitten kävikin sen vuoksi: oma rakennelma Jumalasta ei kestänyt. Kuten kerroin, elin itsepetoksessa. Nykyään en elä.
En syytä sinua omasta valinnastasi, mutta sinäpä näytät syyttävän minua. Miksi? Sinulla ei ole mitään syytä syyttää minua valinnoistani.
Ja mielestäni sinä vapauduit alkoholista itsessäsi olevan rakkauden avulla, et Jumalan avulla. Sinussa itsessäsi on niin paljon voimaa, että kohtasit alkoholi"pirun" ja mottasit sitä vertauskuvallisesti turpaan. Taistelusi teit yksin, ei siinä "Jumala" ollut apuna. Oma mielesi on ollut niin vahva, että kykenit siihen. Sitä sanotaan myös sisäiseksi voimaksi.
Ano Herralta Jeesukselta Kristukselta elävää vettä. En oikein usko, että olisit voinut olla elävässä sydämmen uskossa, kenties jonkinlaisessa ihmispetoksessa. Tiedän Jumalan armosta, että joka juo sitä vettä, jota Jeesus antaa, ei janoa toisille lähteille. Luonnollisesti jos ihminen on äärimmäisen itsetuhoinen ja kuolemaa rakastava, niin voisihan se olla mahdollista. Tällöin olisit kieltänyt uskosi Jeesukseen sen jälkeen kun olisit ensin todistanut hänestä. Et kuitenkaan vaikuta sellaiselta, joten uskoisin, että et ole aidosti koskaan syntynytkään ylhäältä, vedestä ja Pyhästä Hengestä. Tämä tulee ilmi siitä, halusitko todistaa ensirakkaudesta Jeesusta kohtaan tai ylipäätään uskalsitko todistaa tai oliko sinulla siihen halua. Tutki pelastusta, jos tahdot tulla tuntemaan Herran Jeesuksen Elämän antajana Pyhän Hengen kautta, jonka hän on luvannut. Tärkeää on juoda Raamatun väärentämätöntä maitoa, ettei ajaudu turhiin ihmiskiistoihin ja hyödyttömiin oppeihin. Uskon, että Jumala tahtoo ilmoittaa sinulle Jeesuksen, jos sitä tahdot. Pidä Jeesuksen opetus, niin tulet tietämään, että oppi on Jumalasta eikä ihmisistä. Jumalan siunausta Jeesuksen nimessä.
Metsään meni arvauksesi. Höpiset aivan omiasi... kuten yleensä "uskovaiset" tekevätkin. Onneksi en kuulu enää siihen "lahkoon". Sinä saat uskoa vaikka maahisiin tai peikkoihin, koska juttusi ovat sen tasoisia muutenkin: sepität tarinoita. Et tunne minua etkä tiedä tilannettani, joten turhaan veikkailet. Voisitko tehdä ystävällisesti, ettet yritäkään arvailla enää? Tekisit vielä tosi hyvän palveluksen, että jättäisit arvuuttelusi, sillä teet vain itsestäsi naurettavan. Minähän en tutki mitään sinun kehotuksestasi. En halua palata itsepetokseen.
Vaan olitko todella uskova vai uskotelitko? Epäilijän tieltä tiesi vaikuttaa. Vaan löytää voi, ihan oikeesti!
En syyttänyt sinua vastausviestissäni tuossa taannoin. Anteeksi jos sait sellaisen kuvan. Anteeksi myös vastauksen viipymisestä, on ollut nettitaukoa taasen minulla. Imartelevaa, että minua noin vahvana ihmisenä pidät, että "pärjään" ilman Jumalaa. Itse tiedän kuitenkin, ettei asia ole niin. Kyllä kunnia pitää antaa Hänelle, kelle se kuuluu. Toki ennen uskoon tuloani yritin ominkin avuin vinettoa vastaan taistella, mutta aina jouduin huomaamaan, ettei se toiminut. En vapautunut ennen kuin todella käännyin kokosydämisesti Jeesuksen puoleen. Siitä hetkestä lähtien olen ollut vapaa. Siunausta!
Mieletön kysymys. Vastaukset: > Uskooko uskovaiset myös siihen mahdollisuuteen ettei jumalaa itseasiassa ole? Ei usko siihen mahdollisuuteen, täysi mahdottomuus. Katso luomakuntaa, se todistaa. > Ovatko he ahdasmielisempiä kuin muut? Ei ole vaan paljon rikkaampia, koska Jumalassa on myös mieltä koskettavat rikkaudet. Voimme rakastaa Jumalaa kaikesta mielestä, tätähän jumalattomat eivät voi tehdä.
"Voimme rakastaa Jumalaa kaikesta mielestä, tätähän jumalattomat eivät voi tehdä." Uskomuksesi on ... höpönhöpöä, sillä et tiedä itsekään kuka tai mikä Jumala on. Jos tietäisit, vaikenisit kuin muuri, sillä YKSIKÄÄN ei ole Jumalaa nähnyt eikä tavannut. Milloin lakkaat uskomasta huteriin uskomuksiisi?
Uskovaiset ja hihhulit ovat typeryksiä.He kuvittelevat löytävänsä ajattoman aarteen ja jotain suuremmoista pelkällä uskollaan ja Jeesuksellaan,mutta tiedän että he kauhovat kuvitelmiaan pelkällä siivilällä. Jumala on,ja se on minussa niin kuin Pyhä Henki eikä sen uskoon tai palvomiseen tarvitse muuta kuin peruselämä.
Uskotkos sinä, että sinulla ei ole isää, ei ole koskaan ollut, ei missään? Uskova uskoo, että hänellä on Isä. Isä, joka auttaa, joka johdattaa. Aamun hiljaisuudessa saattaa tulla monen ihmisen nimi mieleen, jotka sitten parin-kolmen päivän sisällä näet, vaikka et ole vähnyt vuosikaisiin. Jos töissä joku ärhäkkä ja ylimielinen tyyppi alkaa isotella ja painostaa muita, tällaisetkin asiat Jumala usein ilmoittaa etukäteen, samoin ihmisten sairastumiset ( toiveen, että heidän puolestaan rukoillaan), kuolemat myös. Ja välillä mielettömän pienetkin asiat. Pidän esim. kirsikoista ja Jumala saattaa ilmoittaa etukäteen, että saat pian kirsikoita. Ja kuinka ollakaan, ne kirsikat tulevat, joku tarjoaa niitä parin päivän päästä. Minulla on taivaallinen isä, joka tuntee minut joka pitää minusta huolen.
Itse en ole päässyt tuohon, mutta Isä on auttanut aina kun apua olen tarvinnut (ehkä tässä syy, olen itse liian itseriittoinen..?). Ajatus että Isää ei olisi, on minulle mahdoton, koska on vain tämä yksi pallo, ja me ufo-olennot. Jostain syystä olemme näissä lihakuorissa, ilmeisesti kiittääksemme Isää nyt ja iankaikkisesti, nyt tällaisina 99% rajoitettuina, kuoleman toisellapuolella 100% elävinä ja tuntevina. (Auta Isä että blokkaisin vähemmän sinua.)