Laituri merenrantaan

Kiitoksia asiantuntevasta vastauksesta! Minkä kokoisia ja syvyisiä reikiä porasit 20mm ja 8 mm tangoille? Olen aikaisemmin porannut 25mm reiän 25mm harjateräkselle ja moukaroinut sen paikoilleen. Hyvin pysyi, mutta ruostunee muutamassa vuodessa pois. RST ja ankkurointimassa taitaa olla oikea ratkaisu. Ajattelin käyttää muottina ihan tavallista pahvista muottiputkea. Ainakin pihalla se tuntuu kestävän vettä jonkin aikaa, irtoilee sitten itsellään. Jos muottia ankkuroi etukäteen, niin sen on kai oltava muovia. Pilarin mataluuden ideana on se, että kun jossakin vaiheessa laituriin kohdistuu kuitenkin voimakas kuorma, niin betoni/pystypilariliitos toimii sulakkeena eikä koko perustus murene. Toisaalta saareen on helpompi kantaa puuta kuin betonia. Saan rantaan 2-3 pilaria runsaan metrin päähän toisistaan, mutta viimeinen (ja tärkein?) meneekin sitten yli 3 metrin päähän muista, kallionharjanteen päälle. Välissä on vettä yli metrin syvyydeltä. Siihen viimeiseen en uskaltaisi pistää mitään korkeaa ja kapeaa betonipilaria - enkä ainakaan kiinnittä venettä suoraan laituriin tuon kohdalla. Muilta osin laiturin rungon (rannan puolen) saa kyllä ankkuroiduksi kovaan kallioon koko matkalta. Rantakallioissa näkyy musta vana yläveden korkeuden osoittimena. Ajattelin pistää kannen 10-20 cm tuon yläpuolelle. Miten paksua palkkia olet käyttänyt laiturin runkona? Miten kauas palkit yltävät pilareiden ohi? Entä miten kiinnitit palkit kallioon? Käytitkö jotakin erikoisbetonia?

Myrskyn viemää kirjoitti:

Kiitoksia asiantuntevasta vastauksesta! Minkä kokoisia ja syvyisiä reikiä porasit 20mm ja 8 mm tangoille? Olen aikaisemmin porannut 25mm reiän 25mm harjateräkselle ja moukaroinut sen paikoilleen. Hyvin pysyi, mutta ruostunee muutamassa vuodessa pois. RST ja ankkurointimassa taitaa olla oikea ratkaisu. Ajattelin käyttää muottina ihan tavallista pahvista muottiputkea. Ainakin pihalla se tuntuu kestävän vettä jonkin aikaa, irtoilee sitten itsellään. Jos muottia ankkuroi etukäteen, niin sen on kai oltava muovia. Pilarin mataluuden ideana on se, että kun jossakin vaiheessa laituriin kohdistuu kuitenkin voimakas kuorma, niin betoni/pystypilariliitos toimii sulakkeena eikä koko perustus murene. Toisaalta saareen on helpompi kantaa puuta kuin betonia. Saan rantaan 2-3 pilaria runsaan metrin päähän toisistaan, mutta viimeinen (ja tärkein?) meneekin sitten yli 3 metrin päähän muista, kallionharjanteen päälle. Välissä on vettä yli metrin syvyydeltä. Siihen viimeiseen en uskaltaisi pistää mitään korkeaa ja kapeaa betonipilaria - enkä ainakaan kiinnittä venettä suoraan laituriin tuon kohdalla. Muilta osin laiturin rungon (rannan puolen) saa kyllä ankkuroiduksi kovaan kallioon koko matkalta. Rantakallioissa näkyy musta vana yläveden korkeuden osoittimena. Ajattelin pistää kannen 10-20 cm tuon yläpuolelle. Miten paksua palkkia olet käyttänyt laiturin runkona? Miten kauas palkit yltävät pilareiden ohi? Entä miten kiinnitit palkit kallioon? Käytitkö jotakin erikoisbetonia?

Lue lisää

noin 20 cm kallioon. Reikiä ei kannata yrittää porata samansuuntaisesti, vaan parempi on, jos ovat erisuuntaisia. 8 mm harjateräkset voit taivuttaa siten, että pysyvät pilarin sisällä. 20 mm kierretanko kannattaa yrittää saada niin, että pysyy pilarin sisällä taivuttamatta. Kun betoni sitoo harjateräkset nippuun, ankkuroituvat erisuuntaiset harjateräkset kallioon niin, että eivät vamasti nouse ylös, jokin muu pettää ensin. 25 mm harjateräs kestää kyllä varmasti kymmeniä vuosia. Pahvinen muottiputiki kestää kyllä. Ainoa ongelma on vain se, että et varmaan saa valusta ihan kaikkia ilmakuplia pois, joten pintaan muodostuu otollinen tartuntapinta jäälle. Muoviputki ei ole kovin kallista ja on helppo työstää ja näyttää siistiltä. Mutta pahvisellakin kyllä onnistuu. Mistä suunnasta ajattelit, että laituriin kohdistuu voimakas kuorma? Keskellä pilaria oleva jatkos vaikuttaa huteralta, voithan pultata 4x4:n suoraan kallioon kiinni ilman betonipilariakin. Voimat on yllättävän suuria. Naapurillani on taas betoniponttooni (8 x 2,5 m) siirtynyt paikoiltaa koska 2 paksua ketjua on katkennut (ainaki 20 mm ketjua). Varmaan tuohon kauimmaiseen tarvitaan paksumpi betonipilari, sellainen joka levenee alaspäin. Voit laittaa vaikka kierretangon, jonka alapää on upotettu kallioon läpi pilarin, niin, että saat kiinnitettyä kierteeseen silmukan venettävarten. Eli katkaiset kierretangon laiturin kannen valmistuttua sopivan mittaiseksi. Periaatteessahan venettä ei saisi kiinnittää laituriin ollenkaan. Laita kalliosilmukat ja niihin valmiit köydet. Vaikea ottaa kantaa, kun en ole nähnyt paikkaa. Kannattaa yrittää etsiä keskiveden korkeus ja tehdä laituri vähintään 70 cm tätä korkeammaksi. Muutoin syksyisin kahlaat vedessä kävellessäsi laiturilla. Minulla on laituri porrastettu ja matalin osuus on 70 cm keskivedestä. Syksyisin on tavallista, että laituri on vain 10 cm vedenpinnan yläpuolella ja vuosittain pari kertaa vesi on laiturin päällä. Kerran jopa meri jäätyi niin, että laituri jäi jään alle. Noin 10 - 15 cm jää ehti kuitenkin hajota ennen lopullista jääpeitettä, joka oli sitten nomaalilla korkeudella eli hieman alle normaaliveden. Tuossa lipassa, joka ulottuu siis kauemmas rannasta kuin muu laituri, olen käyttänyt runkona 50x200 painekyllästettyä syrjällään pystyssä (tai 2 x 8). Näitä on siis 5 kpl ja lisäksi reunoilla 100 x 100 (4 x 4) molemmilla puolilla. Nuo 50 x 200:t ovat 4,5 m pitkiä ja pilarit ovat siten, että 2,5 m menee pilareista yli meren päälle. Halusin tehdä laiturin siten, että pääsen purjeveneellä kylki kiinni myös veden ollessa hyvin alhaalla. Pilarit ovat kalliossa kiinni pylvään haruskiinnikkeellä. Eli sellainen toisesta päästä pyöreä ja toisesta päästä litteä kiinnike. Pyöreä pää on lisäksi halkaistu siten, että rakoon voi laittaa kiilan ja kun kiinnike nuijitaan reikään, kiila työntyy rakoon ja pää leviää ja ankkuroituu kiinni kallioon, 20 mm reikä tarvitaan. Näitä on 3 per pilari ja yksi on siten, että porattu pystysuoraan, muut kaksi ovat kohtisuoraan kallion nähden. Erisuuntaisuus taas lukitsee systeemin. Tavallista S100 betonia olen käyttänyt, 25 kg säkeissä on tullut veneellä rahdattua. Yhdestä säkistä tulee 12 litraa satsia. Kesällä meinaan taas joutessani rakentaa lisää laituria.

Myrskyn viemää kirjoitti:

Kiitoksia asiantuntevasta vastauksesta! Minkä kokoisia ja syvyisiä reikiä porasit 20mm ja 8 mm tangoille? Olen aikaisemmin porannut 25mm reiän 25mm harjateräkselle ja moukaroinut sen paikoilleen. Hyvin pysyi, mutta ruostunee muutamassa vuodessa pois. RST ja ankkurointimassa taitaa olla oikea ratkaisu. Ajattelin käyttää muottina ihan tavallista pahvista muottiputkea. Ainakin pihalla se tuntuu kestävän vettä jonkin aikaa, irtoilee sitten itsellään. Jos muottia ankkuroi etukäteen, niin sen on kai oltava muovia. Pilarin mataluuden ideana on se, että kun jossakin vaiheessa laituriin kohdistuu kuitenkin voimakas kuorma, niin betoni/pystypilariliitos toimii sulakkeena eikä koko perustus murene. Toisaalta saareen on helpompi kantaa puuta kuin betonia. Saan rantaan 2-3 pilaria runsaan metrin päähän toisistaan, mutta viimeinen (ja tärkein?) meneekin sitten yli 3 metrin päähän muista, kallionharjanteen päälle. Välissä on vettä yli metrin syvyydeltä. Siihen viimeiseen en uskaltaisi pistää mitään korkeaa ja kapeaa betonipilaria - enkä ainakaan kiinnittä venettä suoraan laituriin tuon kohdalla. Muilta osin laiturin rungon (rannan puolen) saa kyllä ankkuroiduksi kovaan kallioon koko matkalta. Rantakallioissa näkyy musta vana yläveden korkeuden osoittimena. Ajattelin pistää kannen 10-20 cm tuon yläpuolelle. Miten paksua palkkia olet käyttänyt laiturin runkona? Miten kauas palkit yltävät pilareiden ohi? Entä miten kiinnitit palkit kallioon? Käytitkö jotakin erikoisbetonia?

Lue lisää

Tee laiturin runko kahdesta teräksisestä I-palkista. Ankkuroit toisen pään rantaan ja teet tuet kallioharjanteen päälle.

Olipa harvinaisen asiallinen esimerkki laiturin tekemisestä! Olisiko mahdollista nähdä vielä kuva laiturista? Itselläni valut ja reiät pitäisi porata meren pinnan alapuolelle, alaveden aikanakin noin 50cm. Onko tietoa miten poraus ja teräksien valu onnistuu veden pinnan alle?

Vastarannalle on vain 500 m, pahimpaan suuntaan avointa löytyy 2 km. Ei tuo varmaankaan ihan pahin paikka ole jäiden kannalta. Laiturit ovat tähän asti hajonneet kun myrsky on päässyt repimään veneitä niitä vasten. Toinen mahdollinen tuleva laituripaikka onkin sitten aavan puolella, vajaa 10 km vastarannalle. Siellä taitaa olla jäiden kanssa suurempia ongelmia, mutta konsolilaiturille löytyy parempia paikkoja. Kantta en ala irroittelemaan talveksi, pitänee pistää vain riittävästi korkeutta. Metrin korkeuksinen 20 cm betonipilari tuntuu heppoiselta. Ei sen varaan ainakaan venettä uskalla jättää. Pari poijua kunnolla ankkuroituna perässä ja keula kalliossa niin eiköhän laiturikin säily ehjänä vaikka syysmyrskykin yllättäisi. Tuollainen pilari taitaa kyllä pettää(?)

Kestääkö tavallinen teräs betonin sisällä? Kuvittelin, ettei betoni olisi kovinkaan vesitiivistä. Oletko aivan varma asiasta? Olisikohan muilla mielipiteitä asiasta? Hintaero on aikamoinen - ei viitsisi RST:tä käyttää muualla kuin pakollisissa kohteissa! Huomasin muuten, että toisessa kohteessa bilteman galvanoitu sakkeli oli metrin päässä rannasta aivan ruosteessa muutaman vuoden päästä, 2.5m rannasta ihan virheetön. Hyvää tavaraa, kunhan ei käytä niitä paria metriä lähempänä merivettä.

... kirjoitti:

Kestääkö tavallinen teräs betonin sisällä? Kuvittelin, ettei betoni olisi kovinkaan vesitiivistä. Oletko aivan varma asiasta? Olisikohan muilla mielipiteitä asiasta? Hintaero on aikamoinen - ei viitsisi RST:tä käyttää muualla kuin pakollisissa kohteissa! Huomasin muuten, että toisessa kohteessa bilteman galvanoitu sakkeli oli metrin päässä rannasta aivan ruosteessa muutaman vuoden päästä, 2.5m rannasta ihan virheetön. Hyvää tavaraa, kunhan ei käytä niitä paria metriä lähempänä merivettä.

Lue lisää

Oletko laskenut koko projektin hintaeroa tavallisella ja ruostumattomalla? Jos lähdetään siitä että tuo on luonnonolosuhteiltaan melkolailla vaativin kohde mitä löytyy ja teet pysyvää rakennetta niin kannattaako lähteä arvuuttelemaan ruostumattoman ja mustan raudan välillä?

Rauta kestää kyllä betonin sisällä, mutta ongelmallisin paikka on kallion ja betonin väli, jonne merivesi pääsee. Muutoinkin ruostuttavin kohta on vesirajassa, jossarauta välillä kastuu ja kuivuu. Tartuntoihin käyttäisin vain rosteria. Myös pulttaaminen on vähän kaksipiippuinen juttu. Painekyllästetyn puun sisäosa on käytännössä kyllästämätön. Kannattaako porata reikiä ja päästää vesi reijästä puun sisään?

Kirjoitit Sofa laiturista, onko sinulla kokemusta? Ostimme vuosi sitten ja nyt laituri jo hajalla. Jo ostaessa yksi asiakas varoitteli että haki kaverilleen varaosia kaupasta kun Sofan laituri koko ajan reistaili. En olisi koskaan ostanut jos olisin tiennyt mihin soppaan Sofa liikkeen kanssa jouduin. Aluksi liikkeessä puhutaan suurin sanoin, mutta kokemus Sofalaiturista on karu. Me emme saaneet asennusohjeita, kun niitä ei ole eikä tarvita, asennuksen voi tehdä missä järjestyksessä vain. Kuulemma puolessa päivässä saisi meidän ison laiturin laitettua kokoon, meillä nikkareilla meni viikko. Ensin koottiin, sitten huomatiin et joku kelluke olisi pitänytkiin laittaa ennen pultteja ja taas purettiin. Yksi pultinreikä väärässä paikassa, mitä oli mahdoton porata kun muut osat ja ponttoonit paikalla. Yhden nivelen kohdalta puuttui tukitanko, mutta sitä ei kuulemma tarvitse, kun se sattui puuttumaan. Nyt talven jälkeen osa pulteista on ruosteessa ja tukitangoista, mitähän sekundaa? Pontoonit irtosi heti alta kun hieman tuuli, vaikka laituri vain järven poukamassa. Pyysin sofan liikkeestä kunnon kiinnikkeitä, liike antoi pussillisen nauloja, jotka piti yrittää naulata laiturin alle vedessä pitämään ponttonit paikoillaan. Naulat törrötti 90 kulmassa laiturin alapuolella!! Ei ok jos veden alta nousee ylös tai pitää laiturista kiinni ja osuu naulaan. Mitähän kuluttaja-asiamies sanoisi? Kun ponttoonit irtosivat, niihin tuli myös halkeamia, ku puristuivat laiturin alla toisiin ponttooneihin. Yksi myyjä kehui että hänellä sama laituri on talvet isossa järvessä, no meillä oli myös, mutta laituri pomppasi keskeltä pystyyn, niin että repesi yhdestä kohtaa, järvi oli silloin jäässä, eli lohkareet eivät siirtäneet sitä. Jään sulettua osa tangoista oli vääntynyt laiturin revetessä, Sofan metallitangot eivät kestä. Samalla huomasin että kestopuu oli sisältä aivan vaalea, eli käsittely ei ulottunut sydänpuuhun asti. Ihmettelen kuinka monta vuotta sisältä käsittelemätön, tuore puu kestää vedessä. Liike on sukuliike ja he nauravat ulos ja vähättelevät asiakkaiden kommentteja. Mikäli en nytkään saa apua liikkeestä niin vien asian eteenpäin... Ilmoittelen

puusälä kirjoitti:

Kirjoitit Sofa laiturista, onko sinulla kokemusta? Ostimme vuosi sitten ja nyt laituri jo hajalla. Jo ostaessa yksi asiakas varoitteli että haki kaverilleen varaosia kaupasta kun Sofan laituri koko ajan reistaili. En olisi koskaan ostanut jos olisin tiennyt mihin soppaan Sofa liikkeen kanssa jouduin. Aluksi liikkeessä puhutaan suurin sanoin, mutta kokemus Sofalaiturista on karu. Me emme saaneet asennusohjeita, kun niitä ei ole eikä tarvita, asennuksen voi tehdä missä järjestyksessä vain. Kuulemma puolessa päivässä saisi meidän ison laiturin laitettua kokoon, meillä nikkareilla meni viikko. Ensin koottiin, sitten huomatiin et joku kelluke olisi pitänytkiin laittaa ennen pultteja ja taas purettiin. Yksi pultinreikä väärässä paikassa, mitä oli mahdoton porata kun muut osat ja ponttoonit paikalla. Yhden nivelen kohdalta puuttui tukitanko, mutta sitä ei kuulemma tarvitse, kun se sattui puuttumaan. Nyt talven jälkeen osa pulteista on ruosteessa ja tukitangoista, mitähän sekundaa? Pontoonit irtosi heti alta kun hieman tuuli, vaikka laituri vain järven poukamassa. Pyysin sofan liikkeestä kunnon kiinnikkeitä, liike antoi pussillisen nauloja, jotka piti yrittää naulata laiturin alle vedessä pitämään ponttonit paikoillaan. Naulat törrötti 90 kulmassa laiturin alapuolella!! Ei ok jos veden alta nousee ylös tai pitää laiturista kiinni ja osuu naulaan. Mitähän kuluttaja-asiamies sanoisi? Kun ponttoonit irtosivat, niihin tuli myös halkeamia, ku puristuivat laiturin alla toisiin ponttooneihin. Yksi myyjä kehui että hänellä sama laituri on talvet isossa järvessä, no meillä oli myös, mutta laituri pomppasi keskeltä pystyyn, niin että repesi yhdestä kohtaa, järvi oli silloin jäässä, eli lohkareet eivät siirtäneet sitä. Jään sulettua osa tangoista oli vääntynyt laiturin revetessä, Sofan metallitangot eivät kestä. Samalla huomasin että kestopuu oli sisältä aivan vaalea, eli käsittely ei ulottunut sydänpuuhun asti. Ihmettelen kuinka monta vuotta sisältä käsittelemätön, tuore puu kestää vedessä. Liike on sukuliike ja he nauravat ulos ja vähättelevät asiakkaiden kommentteja. Mikäli en nytkään saa apua liikkeestä niin vien asian eteenpäin... Ilmoittelen

Lue lisää

kestopuun kyllästysaine ei mene pintapuuta syvemmälle. Tämä ei kuitenkaan ole niin suuri ongelma kuin voisi asiaa tarkemmin tuntematta kuvitella. Nimittäin pehmeämpi pintapuu lahoaa ilman kyllästysainetta paljon nopeammin kuin sydänpuu, joka on usein siten honkiintunutta, että se kestää varsin hyvin lahoamista vastaan sellaisenaan ilman kyllästysaineitakin. Raja pintapuun ja sydänpuun välillä on usein hyvin selvä ja sen huomaa myös puurakenteita tervatessa tai muulla tavalla käsitellessä, että pintapuu imee ainetta kuin pesusieni, mutta honkiintunut sydänpuu ei ime ainetta juuri ollenkaan. Tästä huolimatta se on juuri pintapuu, joka yleensä lahoaa ensimmäisenä.

Haipa kirjoitti:

kestopuun kyllästysaine ei mene pintapuuta syvemmälle. Tämä ei kuitenkaan ole niin suuri ongelma kuin voisi asiaa tarkemmin tuntematta kuvitella. Nimittäin pehmeämpi pintapuu lahoaa ilman kyllästysainetta paljon nopeammin kuin sydänpuu, joka on usein siten honkiintunutta, että se kestää varsin hyvin lahoamista vastaan sellaisenaan ilman kyllästysaineitakin. Raja pintapuun ja sydänpuun välillä on usein hyvin selvä ja sen huomaa myös puurakenteita tervatessa tai muulla tavalla käsitellessä, että pintapuu imee ainetta kuin pesusieni, mutta honkiintunut sydänpuu ei ime ainetta juuri ollenkaan. Tästä huolimatta se on juuri pintapuu, joka yleensä lahoaa ensimmäisenä.

Lue lisää

Kuinka ihmeessä sait mieleeesi etsiä vuoden vanhan aloituksen ja vielä vastata siihen. Kerro ihmeessä miksi sen teit?

tiedonhaluinen II kirjoitti:

Kuinka ihmeessä sait mieleeesi etsiä vuoden vanhan aloituksen ja vielä vastata siihen. Kerro ihmeessä miksi sen teit?

että hakukoneilla näitä keskustelusäikeitä haetaan ja ne säilyvät luettavissa vuosikausia. Tämä oli muuten hyvä keskustelu laiturin tekijälle.-

Minä luin tämän ensimmäistä kertaa ja pidän tätä aivan loistavana esimerkkinä, siitä kuinka asia jalostuu kun sitä pyöritellään.
Mitä tulee noihin tartuntojen juotoksiin, niin muistan kun nuorena sällinä pulttasimme kaivoksessa juotospultteja.
Siihen hiekka-betonisekoitukseen lisättiin Sikan valmistamaa lisäainetta(valkoista jauhetta) lisäämään lujuutta.
Se liemi sekoitettiin betonimyllyssä ja painettiin sitten paineilma toimisella laitteella sinne reikään ja pultti perään, sitten trasselitukko reijän suulle estämään sen liemen poisvaluminen.
Olen itse kasvanut vesien äärellä ja nähnyt monenlaisia laituriprojekteja ja olenpa ollut joskus itsekin niitä rakentamassa.
Useimmissa tapauksissa tahtoo rakentajilta unohtua se kuinka suuret voimat liikkuvilla jäillä on.
Kokemuksieni mukaan erilaiset arkkuratkaisut ovat osoittauneet vahvimmiksi. Pahalle paikalle tekisin betoniarkun, jonka vedenpinnan tuntumassa oleva osuus olisi viisto, kuten jäänmurtajan keula nurinpäin.
Tuollaisen rakenteen näin erään kandalaisen sillan pylväissä, siilä siinä salmessa oli kova virtaus ja talvella paljon jäätä.