minne KD:n miesjärjestö katosi?
Paremminkin hyvät keskustelut siitä!
Paremminkin hyvät keskustelut siitä!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hän lähetti kaikkiin maakuntiin kirjeet, että joka mies olkoon herra talossaan!
PERUSTETAAN KD:N MIESJÄRJESTÖ PIKIMMITEN!
Elämme nyt sellaista aikaa, että miehet joutuvat puolustuskannalle ja perääntymään kaikilla elämän rintamilla.
Jumalan säätämä järjestys perheessä, seurakunnassa ja yhteiskunnassa on muuttunut ja muuttumassa kuningatar-kuhnuri-vetoiseksi.
Historiassa näemme monia vastaavia tilanteita joissa luomisjärjestys on rikottu ja me tiedämme, mitä sen seurauksena on tullut.
Jumala on jo luomisen alkuvaiheissa säätänyt marssijärjestyksen, mutta jo lankeemus toi tuon väärän ikeen, kun nainen heikompana astiana ei kestänyt houkutuksia ja samalla sai miehen. josta nainen oli otettu samaan liemeen, jossa edelleen olemme.
Kristilliset naisetkin ovat alkaneet ajamaan feministisiä ajatuksia ja toimintamalleja ja siten asettuneet sanan yläpuolelle, heille on tullut tärkeämmäksi naisverkostot ja naiseus kuin todelliset kristilliset arvot:
Vanhempien naisten tehtävänä on ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa, olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana pilkatuksi tulisi.
Palataan todellisiin kristillisiin arvoihin ja LUOMISJÄRJESTYKSEEN!
Uuras Saarnivaara selittää Raamatun tekstejä seuraavasti:
"Jumalan luomisjärjestyksen mukaan mies on vaimon ja perheen pää.
Kokemus osoittaa, jos vaimo on perheessä hallitseva ja mies alistettu, tästä johtuu usein lapsissa sielullista kieroutumista ja vammmoja, mm. alkoholismia ja HOMOSEKSUALISMIA."
Tämä nähtiin mm. homolakiäänestyksessä, jonka naiset ratkaisivat, miehissä oli vielä sen verran henkeä jäljellä, että vähän pysyivät vielä tolkuissaan.
Erityisesti (vahvat)naiset äänestivät homoseksuulisuuden virallistamisen puolesta:
Naiset puolesta 54 (74%) - vastaan lakia 14 (20%) - poissa 5 (6%)
Miehet puolesta 45 (36%) - vastaan lakia 70 (56%) - poissa 10 (8%)- tyhjä 1 (0,8%)
Parisuhdelain äänestyskartta 99 puolesta - 84 vastaan - 1 tyhjä - 15 poissa
Uuras viittaa Paavalin 1 Kor 11:1-17 teksteihin.
Jae 10 on vanhemmissa käännöksissä käännetty seuraavasti :
"Sentähden pitää vaimon pitämän voiman päänsä päällä enkelitten tähden."
Jakeessa viitataan 1 Moos 24:65 kohtaan.
King James käännös vahvistaa jälkimmäisen käännösversion.
Historia tuntee mm. Iisebelin:
http://www.funet.fi/pub/doc/religion/christian/Bible/html/finnish/1933,38/1Kun.21.html
http://www.funet.fi/pub/doc/religion/christian/Bible/html/finnish/1933,38/2Kun.9.html
Moni on varmasti lukenut eräästä tunnetusta naispolitikosta, jonka mies otti eron hänestä siksi, kun roolit olivat niin vääristyneet, että naispolitikko jopa määräsi valojen sammuttamisesta, kun miehensä yritti lukea sängyssä kirjaa.
Itse suuri "ihmisten asioiden ajaja" piti valoja niinkauan kuin tahtoi eikä kysellyt sitä varmasti mieheltään=h/Herraltaan (1 Piet 3:6).
Mies lähti ja oli tyytyväinen löytämäänsä "politikkoon", joka osasi jopa keittää aamupuuron ja hoitaa kotinsa.
Ensimmäinen Pietarin kirje 3
6. niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi; ja hänen lapsikseen te olette tulleet, kun teette sitä, mikä hyvää on, ettekä anna minkään itseänne peljättää.
Kerran olin eräässä poliittisessa tilaisuudessa, jossa eräs naispolitikko kehui, kuinka pitkä taistelu oli päättynyt siihen, että hänen tohvelisankarinsa oli lopulta ymmärtänyt kuinka tärkeä on hänen poliittinen uransa, että ukko lopultakin on suostunut järjestelyyn, jossa mies hoitaa kodin ja lapset ja hän laittaa maan asiat järjestykseen!
Näin nämä rooli- ja parinvaihtopelit toimivat.
Se siitä "edistyksellisestä" (kiristyksellisestä) perhepolitiikasta, jossa lasten ja nuorten asiat tulevat hoidetuiksi!
Tiedän myös erään kristityn naisen, joka on aivan eri linjoilla kuin esim. miehensä ja appiukkonsa.
Tämäkin tuntuu erikoiselta, koska miten heidän rukouselämänsä ja Jumala-suhteensa voi yleensäkään toimia, jos yhteys ja järjestys ei pelaa ollenkaan.
"Puolisoksi" saattaa muodostua vaikkapa jokin addikti, jossa lasten ohella mies laiminlyödään ja jälleen joutuu Jumalan Sana pilkatuksi "kristillisyyden" nimissä.
Ensimmäinen Pietarin kirje 3:
7. Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.
Tiedän, ikävä kyllä, monta miespolitikkoa, jotka eivät edes uskalla tai voi olla vapaasti mukana toiminnassa, koska kotona on "hallitus", joka kyllä pitää huolen "äänistä".
Joskus olen joutunut todistamaan tällaisten sisämaahan eksyneiden hinaajien äänenvoimakkuudesta.
Ensimmäinen Pietarin kirje 3
. Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin,
2. kun he katselevat, kuinka te vaellatte puhtaina ja pelossa.
Evankeliumi Luukkaan mukaan 12
1. Kun sillä välin kansaa oli kokoontunut tuhatmäärin, niin että he polkivat toisiaan, rupesi hän puhumaan opetuslapsillensa: "Ennen kaikkea kavahtakaa fariseusten hapatusta, se on: ulkokultaisuutta.
Taitaapi olla aika tuttua niin hengellisen kuin maallisen regimentin puolella nuo edelliset asiat1
Ei pidä ihmetellä, jos perheet, lapset, nuoret...voivat huonosti!
Ikävä kyllä maamme presidentti antaa aivan toisen mallin:
Onhan näissä kahdessa linjassa ero kuin yöllä ja päivällä!
Meinaan Halosen meiningillä ja Jumalan Sanalla eli kristillisdemokraattien arvopohjalla!
Seuraava lainaus on Paavo Haavikon kirjasta:"Tarja Halosen tarina" - sivulta 22-23.
"Tarja Halonen sai perinnöksi eräänlaisen pystysuoran naislinjaa pitkin periytyvän perhemallin.
Se rakentuu vahvasta tyttärestä, joka saa varhain valmiin naisen elämän mallin.
Ja tämä naislinja kestää.
Naiset säilyttävät juurensa äiteihinsä ja tyttäriinsä eläessään tässä juurevassa ja juurtuvassa pystysuorassa naislinjassa.
Tarja Halosen äiti oli kuin henkilöhahmo Eeva Joenpellon romaaneista, jotka on rakennettu parhaista elämän aineksista, vahvoista naisista ja heikoista taikka värittömistä miehistä, jotka tietävät tilansa."
Mutta tehdään muutos, jota kutsutaan parannukseksi eli palataan oikeaan järjestykseen:
Hän lähetti kaikkiin maakuntiin kirjeet, että joka mies olkoon herra talossaan.
Hienoa, että olet noin kiinnostunut miesjärjestöstä!
Varma on tämä sana: jos joku pyrkii todelliseksi mieheksi ja miesjärjestöön, niin hän haluaa jaloon toimeen.
Niin tulee siis todellisen miehen olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,
ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina;
sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta yhteiskunnastakaan ja omista asioistaan?
Älköön hän olko äsken kääntynyt, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi.
Ja hänellä tulee myös olla hyvä todistus ulkopuolella olevilta, ettei hän joutuisi häväistyksen alaiseksi eikä perkeleen paulaan.
Niin myös muiden miesjärjestön jäsenten tulee olla arvokkaita, ei kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita, ei häpeällisen voiton pyytäjiä, vaan sellaisia, jotka pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa.
Mutta heitäkin koeteltakoon ensin, sitten palvelkoot, jos ovat nuhteettomat.
Samoin tulee heidän vaimojensa olla arvokkaita, ei panettelijoita, vaan raittiita, uskollisia kaikessa.
Hän olkoon yhden vaimon mies, lapsensa ja kotinsa hyvin hallitseva.
Sillä ne, jotka ovat hyvin palvelleet, saavuttavat itselleen kunnioitettavan aseman ja suuren pelottomuuden.
Joka kaupunkiin järjestetään vanhimmat, jos missä olisi joku nuhteeton, yhden vaimon mies, jonka lapset ovat uskovia, eivät irstaudesta syytettyjä eivätkä niskoittelevia.
Sillä miesjärjestön jäsenen on, niinkuin todellisen huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä, vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen; hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet.
Miesjärjestön motto vaimoille.
KELPO VAIMON YKISTYS
Kelpo vaimon kuka löytää?
Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
Olen isänä ja kasvatusalan ihmisenä monesti joutunut pohtimaan lasten kasvatukseen ja opetukseen liittyviä asioita.
Olen ollut useamman vuoden päiväkodissa ns. pienten osastolla, jossa on n. 9kk-2v ikäisiä lapsia noin 12 kpl ryhmässään.
Olen nähnyt varsinkin hoitosuhteen alkuaikoina, miten vaikea lapsen on erota vanhemmistaan ja ERITYISESTI ÄIDISTÄ - OMASTA EMOSTAAN JONKA KANSSA ON VIELÄ TÄYSI SYMBIOOSIVAIHE PÄÄLLÄ!
Usein lapset ovat meidän vieraiden hoidossa pitempään valveillaoloajastaan kuin vanhemmat töissään eli 8-10 tuntia.
Lapsi ei voi valita vanhempiaan, koska Kaikkivaltias on sen jo tehnyt, joten ymmärrän, että parhaat lapsen kasvattajat ovat omat vanhemmat ja OMA ÄITI erityisesti alle 3-VUOTIAALLA.
Totuta lapsi tiensä suuntaan, niin hän ei vanhakaan siitä poikkea.
Vaikka me ammattikasvattajat olisimme kuinka hyviä ja ammatillisia, niin me emme voi korvata lapsen vanhempia, kun he "ulkoistavat" lapsensa jo pienestä pitäen suurimmaksi osaa aktiivista valveillaoloaikaa.
Uskon tämän vuoksi lapsen kokevan voimakkaan hylkäämisen ja shokin, joka kerta symbioosi- ja pikkulapsivaiheessa - tunnetila tietysti laantuu toistuessaan, mutta ei täysin poistu, sen huomaa, kun lasta haetaan, kun hoidossa ollut "enkeli" muuttuu päinvastaiseksi hahmoksi, kun äiti ilmestyy näköpiiriin ja sitten me hoitajat sanomme ja ihnettelemme, että kyllä päivä on mennyt hienosti eroitkujen jälkeen, mutta, mikähän nupulle nyt tuli.
lapsi ei voi valiat myöskään hoitajiaan ja siksi hänen on siedettävä lähellään ihmisiä, vaikka kemiat eivät oikein pelaisikaan, niinhän on aikuisyenkin maailmassa.
Kun lapsi jätetään vieraaseen hoitoon liian pienenä ja liian kauaksi aikaa, melkein puoli vuorokautta viitenä päivän viikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen, poissa siitä yhteydestä, jossa olisi ollut tarkoitus yhdessä erityisesti ÄIDIN kanssa kasvaa pikku hiljaa tähän kovaan ja kylmään maailmaan, niin varmaan jonkinlainen hylkäämisen tunne jää päälle.
Kun vielä ympärillä hoidossa pyörii jatkuvasti vieraita ja vaihtuvia ihmisiä, niin kyllä pienelle lapselle moinen ylittää hänen normaalin kehityksensä rajat ja ei pidä ihmetellä, kun "kierroksilla" käyviä lapsia ja erityishoidon ja -opetuksen tarpeessa olevia on lisääntyvässä määrin ja tähän pahoinvointiin tarjotaan lisää samaa lääkettä eli lisää ulkopuolista "asiantuntijahoitoa" ja mahdollisimma aikaisin, ettei jää kehityksen junasta, kun pitäisi olla juuri toisin päin!
Vanhemmaksi ei kasva muuta kuin kasvamalla yhdessä lapsen kanssa niin iloissa kuin suruissa ihan normaali arjessa.
Yhteiset kokemukset ja kasvaminen ovat se voimavara, jolla terve ja häiriötön jatkuvuus taataan, nyt varsinkin naisille on tärkeää jatkaa opiskelua ja uraa lapsen kustannuksella ja lapsen hoidosta on tehty jo feminiinistä tiedettä!
Siksi uskon, ettei ole turhaan Sanassa sanottu:
"...vanhat naiset olkoot käytöksessään niinkuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvojia, voidakseen ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa, olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana pilkatuksi tulisi.
Vanhemmissa käännöksissä sanotaan vielä painokkaammin:
"Vanhat vaimot myös käyttäisivät itsensä niin kuin pyhäin sopii, ei panetteliat, eikä juomarit, mutta hyvin opettavaiset: Että nuoet vaimot heiltähyviä tapoja oppisivat, miehiänsä rakastaisivat, lapsensa rakkaina pitäisivät, olisivat siviät, puhtaat, KOTONANSA PYSYVÄISET, hyvät miehilleen alamaiset, ETTEI JUMALAN SANA PILKATUKSI TULISI."
Meidät on luotu tietynlaisiksi, mutta tämä luomisjärjestyksen mukainen elämä on särkynyt ja yhä enemmän särkymässä yhteiskunnassamme ja korvikkeet ja vääristymät ovat tulleet ja tulossa tilalle, jos emme saa tät kehitystä muutettua!
Olen sukupuolisen tasa-arvon kannalla siinä vaiheessa, kun koiraskin poikii ja samaa sukupuolta oleva pari hankkii jälkeäisensä niinkuin me heterot - ihan itse ja yhdessä! :)
Tämä tällä kertaa tästä asiasta!
Olet vauvalassa p-kodissa töissä, jos kerran "asiakkaat" ovat kauheiden hylkääjä-äitien kärsiviä jälkeläisiä. Kerrotko mahdollisesti näille vanhemmille "valistuneen" mielipiteesi? Onko mieleesi juolahtanut, että on pakko viedä lapsi päiväkotiin, jotta voi käydä töissä ja tienata elannon, jolla lapsikin hoidetaan?
Kuinkahan moni omasta halustaan vie alle vuoden ikäisen lapsen hoitoon? Ei juuri kukaan, tietenkään. Jeesustelusi on koko lailla arvotonta moralismia arjen tosiasioiden kanssa painivien vanhempien näkökulmasta.
Kertomukseni, johon viittaat, on tietysti karrikoitu ja melkoisen karu katsaus tilanteesta eikä todellisuus ole niin mustavalkoinen.
Itsekin tuot esiin tämän yhteiskunnan tilanteen, onhan totta, että suurimman osan ihmisistä on toimittava näin kuin kirjoitat.
Kyllähän keskustelua vanhemien kanssa asiasta joskus on ja ns. huonoon omaan tuntoon törmää, kun tätä työtä on tehnyt, mutta kun tätä työtä tekee, sitä tekee ajatellen näitä pieniä lapsia ja perheitä, että olemme perhettä tukevaa toimintaa tiukassa elämäntilanteessa.
Meidän tehtävä on tehdä työmme parhaalla mahdollisella tavalla eikä moralisoinnit enää siinä vaiheessa kuulu asiaan, kun hoitosuhde on alkanut, vaan niissä olosuhteissa on toimittava parhaalla mahdollisella tavalla.
Mutta se ei poista tosiasiaa, että kakkosvaihtoehto on huonompi kuin ykkösvaihtoehto, jota nykyään monet vanhemmat eivät edes ajattele olevan olemassakaan, vaan jonkinlainen kyllä uyhteiskunnan on hoidettava-mentaliteettikin on saanut alaa.
Nykyäänhän ns. subjektiivinen oikeus on johtanut myös siihen, että hoitoasia koetaan oikeutena ja silloinhan myös oma velvollisuuden tunne lasta kohtaan vähenee, kun yhteiskunnallinen kehitys on tämä, että tuetaan enemmän lapsen hoitoa kodin ulkopuolelle kuin omassa kodissaan ja omien vanhempien toimesta ja se on suurimmalle osalle myös taloudellisesti mahdotonta.
Kirjoitukseni onkin tarkoitus myös herättää keskustelua niistä vaihtoehdoista, joita on olemassa, jos vaan sitä halutaan eli YKKÖSVAIHTOEHTOA!
Syy-seuraussuhteet ovat olemassa toimitaan sitten millä mallilla tahansa!