Onko mahdollista saada apua? Messussa olin sunnuntaina, ja toivon etten olisi monta virhettä tehnyt. Kuitenkin tunsin olevani ihan hukassa. Olisiko täällä ystävällisiä sieluja jotka selventäisivät asioita?
Aion joka tapauksessa käydä kirkossa jatkossakin, mutta toivon etten loukkaa virheilläni muita kirkossaolijoita.
Kiitos ystävällisille avuliaille!
kirkossakävijät
uusi kirkossakävijä
11817
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuskin kirkossa kukaan kyttää ja naureskelee jollei kaikki istua,nouse,polvistu samassa tahdissa jne. Sitäpaitsi ihan katolisetkin ihmiset tekevät asioita hieman eritavalla esim.on polvivammaisia ihmisiä jotka eivät pysty polvistumaan,jotkut levittävät kädet isä meidän-rukouksen aikana.Huomasivat varmaan että ehtoolllisella toiset ottavat vain ehtoollisleivän(koska Kristuksen ruumis, jota leipämarkkeeraasisältääjo veren)ja toiset ottavat myös viinin. Kirkon takaosassa on myös "ohjevihkosia"joista selviää messun kulku ja mitä milloinkin tehdään. Eli ollos tervetullut,Kristukselle sinä kelpaat juuri sellaisena kuin olet ja tulet!
Tuo käsien levittäminen Isä meidän -rukouksen aikana on kumma tapa. Mistä ihmeestä sellainen lienee levinnyt? Ei sitä pari vuosikymmentä sitten katolisissa kirkoissa nähnyt. Olisikohan tapa tullut joidenkin vapaista kristillisistä suunnista tulleiden kirkkoon liittyneiden mukana? Kirkkomme on korostanut enemmän sydämen "asentoa" rukouksen aikana kuin sitä, miten kirkkokansan tulee käsiään milloinkin pitää. Mitään uusia epäluontevia tapoja ei ole syytä omaksua. Olisiko niin, että joistakin käsien levittäminen tuntuu jotenkin "pyhältä"? Sellainen synteettinen pyhyys ei ole katolista perinnettä.
Meille fransiskaanimaallikoille käsien kohottaminen pyyntöasentoon on keskieurooppalainen vanhempien fransiskaanimaallikoiden tapa. Sitä ei ole pakko noudattaa,mutta minä teen sen aina ja muistan samalla sisariani ja veljiäni kaikkialla Euroopassa. Meillä on myös tapana ottaa toisiamme käsistä "sillä sinun on kunnia" kohdalla ja kohottaa yhdistyneet kätemme. Sitä noudatamme keskenämme vain täällä Suomessa. EUFRA-kokouksissa (konferensseissa) yhdistämme kätemme jo Isä meidän -rukouksen alussa. Fransiskaanimaallikot ovat toimineet 1200-luvulta alkaen. Me muodostamme fransiskaanisen perheen yhdessä ensimmäisen sääntökunnan veljien ja toisen sääntökunnan sisarten kanssa. Meidän "tapamme" saattavat näin ollen olla aika vanhoja...
Pyydän anteeksi tietämättömyyttäni ja kiitän vastauksesta. Omassa seurakunnassani nuo havaitsemani käsienkohottajat eivät tietääkseni kuulu fransiskaanimaallikoihin, eivät missään tapauksessa ainakaan useimmat. Mutta tapa itsessään on siis kertomasi mukaan perinteikäs ja aito.
semmoinen käsien levittely on erittäin yleistä. Varmaan 95% kirkkoväärtistä tekee niin.
Tuo käsien levittäminen Isä Meidän -rukouksen aikana on yksi niistä kauheuksista, joita neokatekumenaalit ovat tuoneet meille. Heillä ei sitten ole mitään kunnioitusta omia tapojamme ja perinteitämme kohtaan. Kysyin kerran asiaa papilta, joka sanoi, että LITURGIAN OSALTA Isä Meidän -rukouksen aikana kädet levittävät VAIN papit, eivät edes diakonit.
vanha juutalainen tapa, joka kristinuskoonkin on omaksuttu. Vapaat suunnat sitä kaiketi eniten suosivat...
"Mitään uusia epäluontevia tapoja ei ole syytä omaksua. Olisiko niin, että joistakin käsien levittäminen tuntuu jotenkin "pyhältä"? Sellainen synteettinen pyhyys ei ole katolista perinnettä." Hemmetti soikoon! Anna nyt hyvä ihminen kullekin rauha rukoilla niinkuin hän parhaaksi katsoo. Ei kirkko mistään rukousasennoista ole määräyksiä antanut! Kunhan rukoillaan niin, ettei häiritä toisten hartautta.
messussa jatkossakin, et voi loukata ketään, vaikka et tietäisikään miten toimia missäkin kohdin. Jos et ole katolilainen, et voi tietenkään osallistua kommuunioon (ehtoolliseen), vaan vasta sitten kun sinut on otettu kirkon jäseneksi ja olet saanut vahvistuksen sakramentin. Suosittelen, että varaat papilta ajan ja kyselet häneltä mitä mielessäsi on. Muista ei ole olemassa "tyhmiä kysymyksiä".
otan niitä mielelläni lisääkin :) Luinkin "Cantante"a (sekö se oli?) messun ajan, mutta putosin silti useita kertoja kärryiltä. Ehtoollisella en tietenkään käynyt. Huomasin (jo kirkossa istuessani) että ihmiset niiaavat? ja tekevät ristinmerkin ovella. Samoin he tekivät jotakin lähtiessään, mitähän? Ja siinä kohdassa kun kätellään ympärilläolijoita, mitä heille sanotaan? Itse kättelin kyllä mutten kuullut mitä siinä toivotetaan. Onko kaikki 'toimitukset' polvillaan ollen sallittuja kaikille? Ja mikä olikaan se tilaisuus ehtoollisen jälkeen, kun iso osa ihmisistä lähti ehtoollisen jälkeen jo pois, olisinko saanut jäädä sinne yhä istumaan? Olen ollut yhteydessä oman seurakuntani (tai sen, jonka alueella asun..) kirkkoherraan, mutta hän on ilmeisen kiireinen, koska vastailee hyvin harvakseltaan viesteihini. Olisin myös kirkkokahveilla halunnut puhua hänen kanssaan, mutta ketään ei näkynyt. Hieman ujona en kehdannut istua kenenkään tuntemattoman seurakuntalaisen pöytään. Ties jos se onkin heille arvokas perheen sisäinen hetki. Kiitos asiallisista vastauksista teille!
varmaan tekee polvisutmisen yhdelle polvelle ennen istumaan menoa. Se on semmoinen tapa osoittaa kuunnisoitusta Jeesukselle, joka on Tabernaakkelissa. Vähän niin kuin ennen hovssa niittin kunikaan & kuningattaren edessä. Monet tekee ristinmerkin kirkkoo menessä ja poistuessa. Kätellessä toivotetaan naapureille Kristuksen rauhaa. En ole varma, mistä toimituksista on kyse, mutta on sallittu. Kirkko kaveilla ei yleensä jutella kovinkaan syvällisiä asioita vaan enimmäkseen tavallista small talkkia, erityisesti, jos ihmiset eivät tunne kovinkaan hyvin toisaan. Mutta toisaalta sitä vartenhan kirkkokahvit on, että opitaan tuntemaan paremmin.