Rukoilu

...toimivat normaaliin epäloogiseen tapaansa. >- Kuinka tarkasti rukouksen kohde on >yksilöitävä, vai tietääkö Jumala/Jeesus kohteen >automaattisesti? Raamattu kertoo, että Jumala kuulee pienimmänkin kuiskauksen ja tietää muutoinkin mikä kullekin on parhaaksi mutta siitäkin huolimatta rukoilusta saatetaan luoda varsin teatraalinen show. >- Jos ei saa rukousvastausta, kuinka pian/usein >voi pyytää uudelleen Rukousvastausksen uskova saa aina, sillä se voi olla ei, kyllä, odota. >- Onko rukouksen sanamuodolla merkitystä? Rukoilijalla on. On ns. voimallisia rukoilijoita joilla ilmeisesti uskotaan olevan normaalia uskovaa paremmat puheyhteydet Jumalaan. >- Onko tutkittu, lisääkö rukoilun tehoa, jos iso >joukko ihmisiä keskittää rukouksensa tarkasti >samaan kohteeseen? Näin ilmeisesti uskotaan, mitä isompi poru sen parempi lopputulos? Sen ei ole väliä onko tutkittu ja mikä tulos on, positiivinen usko lopputulokseen riittää.

viimeisen lauseesi takia viestiisi ei kannata vastata. Aurinkoista päivää.

99,9 prosenttia rukuoksista ei koskaan tule minkänlaista vastausta. Riippumatta siitä, rukoiliko yksin vai joukossa.

rukous on? * "Rukoilkaa joka hetki" sanoo Paavali. Rukous on seuralainen, joka on aina mukana, ei rukus ole pelkästään ulkoista nöyryyttä, se on sisäinen rukoilija jonka uskova saa rintaansa, se on Pyhän hengen läsnäoloa uskovan sisimmässä, se rukoilee aina sanomattomilla huokauksilla, meidän puolestamme. Joskus on tosin hyvä notkistaa polvensa ja viipyä Herran neuvottelussa. * Rukous on katkeamton siitä lähtien, kun uudestisyntyy, se on aina läsnä!

"Rukous on itsestään selvänä läsnä Raamatussa. Niin itsestään selvänä, ettei israelilaisten kielessä ollut edes rukoilemista tarkoittavaa sanaa. Rukous oli huutamista, riemuitsemista, nauramista, itkemistä, soimaamista, kerjäämistä - tilanteen mukaan. Kiinteitä riittejä, pyhitettyjä rukouspaikkoja, tarkkaan määrättyjä rukousaikoja ei tarvittu Israelissa. Kaikkeen oli lupa - se on hallitsevin piirre tämän kansan seurustelussa Jumalansa kanssa. Ei ollut erityistä, pyhää ja ylevää rukouskieltä. Rukous on siellä mahdollista missä asennossa ja äänilajissa tahansa. Israelin Jumala on jotakin aivan toista kuin muut jumalat. Hän ei pakota, ei vaadi eikä velvoita, häntä ei tarvitse puhutella silmät maahan luotuina, kieli lyijynraskaana kaavamaisista sanankäänteistä: teennäisen yksinkertaisesti tai muodollisen kohteliaasti. Israelin Jumala on itse avaruus ja vapaus, hänen edessään mikä tahansa on mahdollista, hänelle yksikään sana ei ole liian kömpelö eikä liian välitön. Hän on se Jumala, jonka kanssa Aabraham, tämän kansan kantaisä, kävi kauppaa Sodomasta ja Gomorrasta. Tälle Jumalalle on lupa puhua niin kuin Job Puhui: sisukkaasti ja kiivaasti, epätoivon ja lähes epäuskon vallassa: ' Etkö koskaan käännä pois katsettsi minusta, etkö - - '" (Oosterhuis, Huub: Sanasi on lähellä, Vaasa 1971)

Kaikki vaatimus on poissa, kun rukoilet hengessä Isää Jeesuksen nimessä. Rukous on silloin hengen yhteyttä Jumalan kanssa, yhteyttä, jossa vapaus ja virvoitus on. Vietän paljon aikaa Jumalan läsnäolossa. Sanani ovat siis käytäntöä, eivät teoriaa. "Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle." Matt. 6:6 "Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo." Joh. 4:23 "Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden. Ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen." Joh. 14: 11,13,14 "Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne." Mark. 11:25 "Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika." 2. Joh. 1:9

Tulee mieleen Raamatusta kohta "rukoilkaa lakkaamatta". Kalevi Lehtinen on kirjoittanut tästä erittäin hyvin kirjassaan "Sinulle" (on ilmaisjakelunakin jossain ollut). Pyhä Henki rukoilee uskovassa lakkaamatta Jumalan tahdon mukaisesti, joskus sitten tietoisesti voi yhtyä siihen rukoukseen. Näin ymmärsin asian, ja suosittelen e.m. kirjaa! Ei ole pakko rukoilla päivittäin, mutta se on ehdottomasti hyödyksi rukoilijalle. (Ef. 6. kertoo että meillä on taistelu henkivaltoja vastaan ja nämä kärkkyvät kyllä tilaisuutta saadakseen uskovan huomion vähemmän tärkeisiin asioihin, ja näin luisumaan kauemmas Jumalasta.) Mutta katse Jeesukseen, ja kiitollinen mieli, niin se on tehokas suoja! Meillä on niin suuri Jumala, että Hänelle voi kertoa pienimmätkin asiat! Hän on elämän antanut, ja elämän puolella. Kiitos on mielestäni yhtä tärkeää kuin anominenkin. Aabraham "vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle",(Room. 4:18-22) ja toimii toisinpäinkin, kun annan kunnian Jumalalle, vahvistun uskossa. Kohta "anokaa, niin teille annetaan" tarkoittaa, että anotaan lakkaamatta, se on jatkuvaa toimintaa. Sellainen anova myös saa, Jumalan tahdon mukaan. Myös "ei" on rukousvastaus Jumalalta, samoin "odota". Jeesus ei varmasti hermostu rukouksistamme, ei Hän ole niin kuin me. (Luuk. 18:1-8) Sanamuodollakaan ei ole merkitystä. Jumalahan tuntee jo kaukaa ajatuksemmekin! Jumala tietää kaiken etukäteen, Hän näkee tulevaisuutemmekin, mutta Hän tahtoo että juttelemme Hänelle ja että mekin kuuntelemme Häntä. Ihan kuin biologinen isäkin tahtoo kuulla lastaan ja kommunikoida tämän kanssa! Tuosta ison joukon yhteisrukouksesta... Sillä on erityinen voima. Kun monta tulenliekkiä tulee yhteen Jeesuksen nimessä, siitä syntyy näyttävä roihu, joka lämmittää enemmän ja valaisee (tulipa mieleen tämmönen kuva). Ja todella, Jumala tahtoo, että yhdestä sydämestä ja mielestämme rukoilemme ja ylistämme Häntä, "hengessä ja totuudessa."

"- Onko Raamatussa määritelty jotenkin rukoilun määrää: alarajaa, yläräjaa?" Ei varsinaisesti. Tosin Paavali mainitsee,että rukoilkaa lakkaamatta, mutta tietyssä mielessä uskovaisen koko elämä on rukousta. "- Pitääkö rukoilla säännöllisesti päivittäin, vai voiko pitää päivän pari väliä?" Rukouksessa ei ole mitään pakkoa. Jos joskus ei jaksa rukoilla, ei Jumala siitä syytä. Tosin itse olen huomannut, että rauhottuminen ja hiljentyminen rukoukseen Jumalan eteen auttaa. " Rukoillaanko vain tarpeen mukaan?" Ei toki, rukous voi olla myös kiittämistä ja yleistä "juttelua" Jumalalle. "- Onko jokin ero, jos kiittää tai pyytää?" En näe eroa, tosin itse liitän kiitoksen mukaan pyyntöihini. Spontaani kiitos kumpuaa ysein ilosta. "- Jos ei saa rukousvastausta, kuinka pian/usein voi pyytää uudelleen " Jotain asiaa voi rukoilla hyvinkin pitkään, jos kokee että on "saanut sen sydämelleen". Usein unohdetaan, että myös "ei" Jumalan taholta on rukousvastaus. "- Hermostuuko Jumala/Jeesus, jos kovasti pommittaa rukouksilla " Eihän toki, Jumala haluaa olla kanssakäymisissä uskovien kanssa. Raamattu varoittaa vain "tyhjän hokemisesta" rukoilun yhteydessä. "- Onko rukouksen sanamuodolla merkitystä? " Näkisin että ei ole. Usein monet kokevat, että eivät osaa rukoilla "hienosti" ja kauniilla sanoilla. Mutta me olemme jokainen omia Jumalan luomia persoonia, toiset verbaalisesti lahjakkaita,toiset eivät,ja kummankin rukous on yhtä arvokas Jumalan silmissä. " Kuinka tarkasti rukouksen kohde on yksilöitävä, vai tietääkö Jumala/Jeesus kohteen automaattisesti?" Raamattu sanoo että kaikkivaltiaana Jumala tietää rukousaihemme ennen kuin rukoilemme. Jotkut julistajat ovat painottaneet että rukouksen kohteet pitäisi olla erittäinkin yksilöityjä. Tämä lienee makuasia ja persoonaanikin liittyvä. "- Onko joku tilastoinut, kuinka monta % rukouksiin vastataan myönteisesti/kielteisesti?" Muistelen lukeneeni ja tämä on nyt muistini varassa, että oli tehty seuraavanlainen tutkimus. Oli otettu tietty asuinalue ja se jaettu kahtia.Toisen puolen asukkaiden puolesta rukoiltiin 3kk,toisen ei. Tämän jälkeen jokaiseen alueen talouteen soitettiin ja kysyttiin, että saisikos tulla kotikäynnille puhumaan uskonasioista. Ne joiden puolesta ei oltu rukoiltu myöntyivät ihan pienellä prosentilla, olikohan peräti 1-2% ja ne joiden puolesta oli rukoiltu myöntyvät muistaakseni 80-90%. Varmaan on muitakin tutkimuksia. "- Onko tutkittu, lisääkö rukoilun tehoa, jos iso joukko ihmisiä keskittää rukouksensa tarkasti samaan kohteeseen? " Kts. edellinen, siinä oli tietty iso rukoilija ryhmä. Minulle rukous on kanssakäymistä Jumalan kanssa. Ei ole aihetta josta en voisi puhua tai pyytää. Olen myös huomannut kiittämisestä ja rukoukseen hiljentymisestä tulevan hyvän olon ja mielen. Huokauksetkin ovat rukousta. Ja parasta rukouksessa, joka usein unohdetaan on, että Raamatun mukaan Jeesus rukoilee uskovaisten puolesta ihan joka hetki :)

Ei ole määritelty rukoilemiselle mitään rajaa. Rukous voi sisältää muutakin kuin pyytämistä, kuten kiittämistä, tai kertoa omista tuntemuksista ja turhautumisista yms. Samasta asiasta voi rukoilla vaikka kuinka monta kertaa, niin kauan, kunnes tuntee että vastaus on joko myöntävä tai kieltävä. Kerron omakohtaisen tarinan rukousvastauksiin liittyen. Olin yhtäkkiä menettänyt hedelmällisyyteni, eikä minulla ollut naisten vaivoja, olin kuitenkin saanut tytön nimen tietooni. Ajattelin, että jos minulla ei ole naistenvaivoja, niin en tule myöskään saamaan lasta, ja tuo tyttö on joku muu kuin oma lapsi. Nimen sain ensimmäisenä aviopäivänä tietooni, siitä lähtien on asiasta rukoiltu. Nyt on n.5 vuotta asiasta ja minulla on suht. säännölliset naistenvaivat, eli tulen vielä saamaan lapsia. Toinen asia josta olen rukoillut, on taloudellinen tulevaisuus, olen työtön, haluaisin tehdä työtä, mutta myös opiskella, olen rukoillut vastausta tähän asiaan. Rukouksessani sanoin pitäväni sitä, että ellen pääse mihinkään töihin kesään mennessä niin silloin menen opiskelemaan tuon ammatin, jota jo pitkään olen halunnut opiskella. Tuolloin ei vielä ollut tietoakaan lamasta. Nyt näyttää siltä, että se ammatinopiskelu on Jumalan tahto kohdallani. Jumala eikä Jeesus eivät hermostu rukouspommituksista, itse asiassa Raamatussa mainitaan Jeesuksen rukoilevan myös puolestamme, eli vaikka me lopettaisimme rukoilun, hän silti vie asiaa jatkuvasti eteenpäin Jumalalle. Jeesus myös rukoilee puolestamme sellaisia asioita, mitä emme itse ymmärrä rukoilla. Rukouksen sanamuodolla ja pituudella ei ole mitään merkitystä, rukoukseksi riittää jo pelkkä huokauskin. Ainoa määritelmä minkä Jeesus antoi rukoukselle oli hänen vertauksensa fariseusten rukouksiin, hän sanoi fariseusten rukousten olevan täynnä turhia sanoja ja koruilmaisuja. Rukouksessa ei tarvitse yksilöidä ketään, sen voi tehdä, jotta itse on selvillä kenen puolesta on rukoillut, jos on monia joiden puolesta haluaa rukoilla. Raamatussa mainitaan, jos on kaksi tai useampi rukoilemassa, siellä Herra on läsnä, eli todennäköisemmin suoria vastauksiakin tulee.