Riittämätön ja väärä sukupuoli
Jos sukupuolten ja sukupuolettomuuden historia kiinnostaa, parempaa opasta kuin Tiia Aarnipuun Trans ei tarvitse etsiä.
Tiia Aarnipuu: Trans. Sukupuolen muunnelmia. Like. 266 s.
1700-luvun viimeisinä vuosikymmeninä taiteen tyylikausi oli barokki ja barokin suosituin taiteenlaji oli ooppera. Oopperatähdistä suurin oli Farinelli, joka nykyisten idolien tavoin herätti miehissä ihailua ja naisissa huimauskohtauksia.
Hieman oudommalta voi sen sijaan kuulosta se, että näyttämöllä Farinelli oli naiseksi pukeutuva mies. Tai se, että hänen suosittu tähtiparinsa oli mieheksi pukeutuva nainen.
Tästä voisi tehdä sen väärän johtopäätöksen, että barokki suhtautui sukupuolirooleihin joustavammin kuin moderni maailma, jossa ristiin pukeutuminen on vakavan taiteen sijaan halveksunnan tai komedian aihe.
Todellisuudessa maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä koskevat säännöt olivat Farinellin elinaikana paljon nykyistä monimutkaisemmat ja tiukemmat. Kummallisilta säännöt näyttävät siksi, että miehen ja naisen lisäksi ne ulottuivat luontoon, elottomiin esineisiin ja mitä moninaisimpiin kykyihin tai esteettisiin arvostuksiin.
Barokin feminiinisyyden abstraktista luonteesta sitten juontui se, että taiteessa naiseuden ruumiillistuma oli mies, jolta korkean äänen säilyttämiseksi oli lapsena poistettu kivekset.
Tyytymätön enemmistö
Toinen tärkeä seikka on tietysti anatomisen tiedon taso. Vaikka antiikin luonnonfilosofia erotti miehen ja naisen jyrkästi toisistaan, eroa ei pidetty yhtä pysyvänä kuin nykyisin.
Jos sukupuolten ja sukupuolettomuuden historia kiinnostaa, parempaa opasta kuin Tiia Aarnipuun Trans ei tarvitse etsiä. Entisenä uskontotieteen opiskelijana Aarnipuu antaa seikkaperäistä tietoa sukupuoltaan vaihtavista myyttihahmoista ja sukupuolten vaihtuvista asemista uskonnollisissa yhteisöissä. Kulttuuristen konventioiden ja ennakkoluulojen alta löytyy kuitenkin kirjan biologinen ydin - ihmisruumis, kromosomit ja hormonit.
Elokuussa julkaistun lehtikyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta suomalaisesta tytöstä pitää omaa fyysistä sukupuolisuuttaan jotenkin riittämättömänä. Tästä joukosta löytyvät ulkomuotoaan jatkuvasti muokkaavat meikkaajat, laihduttajat, kuntoilijat ja kirurgin asiakkaat.
Poikien ja miesten parissa tyytymättömyys itseen voi olla vähäisempää, mutta käsitykset miehuutta lisäävistä seikoista ovat silti jyrkkiä. Otsikoista päätellen nuoremmat korjaavat puutteellisuuden tunnetta yhä useammin väkivallalla, vanhemmat Viagralla.
Kun prosenttiluvut putoavat yhdeksästäkymmenestä noin kahteen, löytyvät ne suomalaiset, joilta puuttuu enemmistölle tuttu tunne omasta sukupuolesta tai se on ainakin heikentynyt. Promilleissa mitataan ne - siis viitisen lasta joka vuosi - joiden sukupuolta ei osata määritellä edes synnytyslaitoksella.
Laiminlyöty vähemmistö
Nämä pienet vähemmistöt ovat kirjan varsinainen aihe, jolloin tieto saa rinnalleen valistuksen. Aarnipuun mukaan myös lääketiedettä on ohjannut harhaan kulttuurinen normalisoinnin tarve, jossa sukupuoli on kaksijakoinen ja pysyvä.
Tyypillinen esimerkki ovat lapsen ulkoisesti epäselvät sukuelimet, joita on korjattu leikkauksella tytön tai pojan suuntaan. Näin yhteiskunnan normi kahdesta selvästi erilaisesta sukupuolesta toteutuu, mutta ei välttämättä se tunne ja identiteetti joka kasvavalla lapsella on myöhemmin itsestään.
Toisenlainen esimerkki on niiden somaattisten oireiden sivuuttaminen, joita poikkeavasta kromosomirakenteesta tai hormonituotannosta toisinaan seuraa. Tällaisissa tapauksissa lääkärikunnan on ollut helpompi hoitaa vaikkapa masennusta masennuslääkkeillä eikä hormonihoidolla, koska jälkimmäinen vaihtoehto on voinut tuntua potilaan pysyvään sukupuolisuuteen puuttumiselta.
Nämä ovat seikkoja, joissa Aarnipuu näkee asenteiden kehittymisellä olleen yhtä suuren merkityksen kuin kliinisen tiedon kasvulla.
Kovin helposti ei satunnainen lukija silti uppoudu sellaisen ihmisen maailmaan, jolle oma sukupuoli ei ole vain riittämätön vaan kokonaan väärä.
Onneksi Aarnipuun keräämät esimerkit sukupuolisuuden variaatioista taiteissa ja historian arjessa helpottavat tehtävää. Tosin Farinelli puuttuu henkilöhakemistosta, mutta hänen merkillinen elämänsä olisikin kokonaisen kirjan aihe.
PUTTE WILHELMSSON
Turun Sanomat 20.4.2009
Sukupuolen määräytymisestä
asiaa.
9497
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Meillä oli jo aikaisemassa olemassaolossa henkinä määrätty sukupuoli. Olimme joko miehiä tai naisia ja syntyesämme maan päälle fyysinen ruumiimme sukupuli on sama kuin henkemme. Selitys tai väite, että on syntynyt väärään sukupuoleen merkitsisi, että henkemme olisi saanut väärää sukupuolta olevan ruumiin, joka on mahdoton ajatus. Jos se väite hyväksytäisiin, niin silloin asia ei olisi Jumalan hallinassa. Se, että antiikin Kreikassa tai vielä 1700-luvulla miehet esiintyivät naisen rooleissa, ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. On hyvä muistaa, että naisia ei kelpuutetu teatteriin näytelijöiksi, joten se selitää asian. Jos 5 lapsen isä vaihtaa sukupuolta, niin kyse ei ole todelakaan "sukupuolikorjaus", kuten yhden kirkkoherran tapauksessa näyttää tapahtuneen. On ikävää, että yhteiskunnassa on voimia, jotka pyrkivät hämärtämään miehen ja naisen ideentiteettia.
Oliko tuolloin sukupuolisuudella merkitystä? Kykenimmekö henkinä tunnistamaan sukupuolta? Jos kykenimme, miten? Se puoli tuossa versiossa, että sen myötä muuttuu järkevämmäksi väittää syntyneensä väärään sukupuoleen.
Haamuillakin on sukupuoli, eikö vain? Voi mitä potaskaa. Tuo kaikkihan on ihmisjärjen järjellä tuumailua. - Mutta ei taivaassa pelaa ihmisjärjen logiikka. Johan raamatussakin sanotaan se..... Kyllä on sekavaa seurakuntaa sanon vaan. Tämä on aivan samaa, kun kiistellään aina vaan siitä, Onko engelit miehiä vai naisia? - Jaa-a, onko niitä edes olemassa? Oma pää tuottaa vaikka mitä kuvitelmia ja ajatuksia.
henkimaailmankin asioita pohdiskellaan, jos ei ihmisjärjellä? Miten ihmisjärjellä ajatteleva voi tyytyä Raamatun suppeaan tapaan käsitellä maailmaa. Vai eikö tarvitsekaan. No se vasta potaskaa on.
on epäselvä tai sukupuolielimet ovat erit kuin kromosomit? Tai jos kromosomit ovat vaikka XXY tai jotain muuta vastaavaa? Tälläisia tapauksia kuitenkin todistettavasti on olemassa. Onko kyse silloin ikäänkuin fyysisestä vammasta vai mistä? Mistä sen sitten voi tietää kumpaa sukupuolta se henki on jos vaikka on pojan kromosomit mutta sukupuolielimet tytön? Tai päinvastoin?
nainen, jolla on miehen sukuelimet, siitää lapsia toisen naisen kanssa? Yleisin ongelma tässä on se, että miehet, jotka ovat saaneet lapsia, haluavat tehdä "sukupuolikorjauksen". Olen joskus kuulut tapauksesta, jossa "pojalla" on huomattu olevan naisen kohtu ja tehty sen vuoksi sellaisen leikaus. Mutta sellaiset tapaukset lienevät harvinaisia, eikä ole yleinen. Sen sijaan suurin ongelma yhteiskunnassa on halu tehdä keinotekoinen muutos.
Mormonit ovat kyllä hirveän takapajuisia tässäkin asiassa. http://www.seta.fi Täällä voi myös keskustella sukupuoli- ja seksiasioista: http://www.keskustelu.seta.fi
Ottaisitteko vaihteeksi Raamatun ja Mormonin kirjan ja tosiaankin, niin, lukisitte niitä. Palstan aiheena pitäisi olla "mormonismi", mutta kuinka Jumalan totuuksista voitaisiin edes keskustella, kun ette viitsi/halua tutkia niitä. Suollatte antikoulutuksessa oppimaanne roskaa sensijaan että lukisitte ja perehtyisitte keskusteluun tarkoitettua aineistoa.
Missä sitä antikoulutusta annetaan? Nämä keskustelut ovat kyllä yksi hyvä oppimispaikka. Uskon, että monet täällä kirjoittavat ei-mormonit ovat kyllä MAP-materiaalia, jopa Mormonin kirjan, lukeneet. Mutta kun esittää kysymyksiä tai sanoo omia ajatuksiaan, saa tulta ja tulikiveä niskaansa. Jos olisi kaikesta MAP-mieltä, silloinhan jo olisi mormoni. Eli omaa ajattelua ja pohdiskelua ei sallita, liikkumavara on nolla, ja selestisen valtakunnan varma asukki antaa ohjeitaan.
Entinen Edinburghin piispa Richard Holloway sanoo juuri suomennetustta kirjassaan "Ei pyhä eikä paha":...suurin mahdollinen taakka ja rappion merkki uskonnolle on, että sen myyttejä aletaan pitää historiallisesti tosina sekä opetuksia moraalisesti ja dogmaattisesti velvoittavina. Se on paitsi inhimillisesti tuhoisaa, myös loogisesti ja moraalisesti umpikujiin johtavaa. Jumalakuvasta muodostuu kestämätön..."
Ex-piispan sanoja kannattaa miettiä. Hän lienee osunut varsin oikeaan. Mielestäni teidän jumalakuva on todella kestämätön. Ei mitkään kirjoituksenne ja todistelunne niiden (ainoasta oikeasta) totuudellisuudesta
vakuuta. JS:n ja hänen jälkeensä kaikki johtajat ovat keksineet ja lisänneet omia juttujaan aineistoonne, johon kaikkien pitäisi uskoa! Ei koskaan onnistu.