http://blogit.yleradio1.yle.fi/napitvastakkain
# Onko uskonnottomilla ihan samanlaiset oikeudet kuin uskontokuntiin kuuluvilla on? Saako uskonnoton mainostaa Suomessa vakaumustaan julkisilla paikoilla? #
Kannattaa
kuunnella!
6344
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vapaa-ajattalijoiden edustaja Paula Vasama hävisi kyllä tämän erän, valitettavasti. Pappi Jari Jolkkosesta huomasi että hän on monessa liemessä keitetty ja lisäksi korkein mahdollinen tutkinto uskonnon puolustamiseen. Vasaman argumentit eivät tuntuneet niin uskottavilta kuin ne oikein muotoiltuna ovat. Hiukan epävarma ote vei terän. Lisäksi itselleni hautausasiat eivät ole lähimpänä sydäntä muutenkaan. Oman suvun hautapaikka on ostettu siihen aikaan kun jumalanpilkasta oli laissa määrätty kuolemantuomio ja perinne kaivaa sukulaiset samaan monttuun ei taatusti johdu siitä että maa olisi mitenkään pyhää. Muutenkaan Vasama ei oikein osunut naulan kantaan vaan itse asiassa onnistui ehkä vahvistamaan monia ennakkoluuloja. Omasta mielestäni suurin ongelma on se että asenneilmasto on varsin nyrpeä uskonnottomia kohtaan. Se, ettei julista uskovansa tiettyyn yliluonnolliseen tahoon on perusteltava monessa yhteydessä. Itselleni tämä ei ole ongelma, nautinhan järjellisten asioiden perustelemisesta ja sitäkin enemmän älyllisestä väittelystä. Suomessa useimmat välttävät kiistatilanteita ja tilanteita jossa jokin erilaisuus on perusteltava. Kirkko, papit ja koulujärjestelmä ylläpitää henkeä jossa heikommat taivutetaan uskottelemaan itselleen aatetta jota ei oikeasti usko. Tämä on varsin tehokasta kun tarpeeksi aikaisin aloitetaan erottelu. Ryhmäpainostus ja pelko olla erilainen pitää suuren osan uskonnottomia kirkossa. Piispoja myöten kirkko ei koskaan jätä tilaisuutta käyttämättä mustamaalaakseen uskonnottomuuta milloin kouluampumisissa milloin kansanmurhissa. Myös yhteiskunnallinen pahoinvointi, ahneus, itsekkyys, moraalin puute jne laitetaan aina (kristin)uskonnottomuuden piikkiin. Julkisesti kirkko puhuu aina armon ja rakkauden sanomasta selvittämättä mitä se pitää sisällään kun syvissä uskovaismassoissa usko on ahdasmielistä ja harhaista vihaa erilaisuutta vastaan ja ennakkoluuloisuutta muutoksia kohtaan.
ihmisen ehkä voimakkainta tunnetta, pelkoa. Vuosisadasta toiseen peloteltiin helvetillä. Siihen ei enää moni usko, ja on pitänyt keksiä muuta. Kommunismilla pelottelukaan ei tehoa nuoriin, ja nyt kirkko tekee kaikkensa luodakseen uskoa, että kirkon aseman heikkeneminen johtaa yhteiskunnalliseen pahoinvointiin. Mutta olisikin ristiriitaista odottaa korkeata yritysetiikkaa liikelaitokselta, jonka toiminta on alunperinkin perustunut satujen ja valheiden kauppaamiseen tietämättömille ihmisille.
Tulipa kuunneltua. Mielenkiintoinen väittely, jos voittajan arvioi, niin se teki Jolkkonen . Edustiko Vasama todellakin vapaa-ajattelua? Hänen kauttaan vapaa-ajattelu näyttäytyi ahdaskatseisena kiihkoiluna, jolle katsomusneutraalius tarkoittaa tarkoittaa uskontojen siirtämistä yhteiskunnallisessa keskustelussa sivuun.
Ei ev lut kirkolla tarvitse olla Suomessa mitään erityisasemaa :) Ihmetyttää, että aina vaan löytyy niin yksinkertaisia ihmisiä, että liittävät vauvansakin uskonnonvapaus- ja ihmisoikeuslain vastaisesti ev lut kirkon jäseneksi.
saattaa vieläkin olla pelko, että jos lapsi kuolee vailla kastetta ja kirkon jäsenyyttä, se joutuu perisynnin takia kadotukseen. Sellaisellahan papit kirkon kulta-aikoina ihmisiä pelottelivat. Hätäkastetta käytetään edelleen.
joita nousi. Kuuntelin väittelyn aikaisemmin ja kirjoittelen kysymyksiä ja mielikuvia, joita asian tiimoilta nousi. Minusta loppu pelasti paljon, sillä siinä tuli esiin Vasama ihmisenä. Hän myönsi puutteensa ja hänellä ei todellakaan ollut riittävästi tietoa tämän yhteiskunnan rakenteista. Tiukkapipo ei myöntäisi omia puutteitaan. :) Mielikuvakseni jäi, että hän sotki kunnan alaisuudessa olevan liikennelaitoksen ja kirkon samaksi asiaksi. Väestörekisterikeskus taas toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla eli valtion. Hän sanoi, että kyse ei politiikasta ja vapaa-ajattelijaliiton mukaan bussikampanjassa on mukaan poliittisen mielipiteen julkituomisesta. Mielestäni Jussi K. Niemelällä on selkeämpi linja. Jos vapaa-ajattelijat haluaisivat vakavasti otettavaksi vaikuttajaksi, niin heidän olisi mitattava kannatuksensa vaaleissa ja etsittävä yhtenäisempi linja. Silloin he voisivat oletusten sijaan faktaan perustuen kertoa ajavansa näiden ja näiden ihmisten asioita oikeasti valtuutena. Pitäisi oppia ongelmaratkaisuja ja yhteistyötä eri lailla ajattelevien kanssa protestiliikkeen sijaan. Mutta olisiko tämä enää vapaa-ajattelua? Siis tekevätkö vapaa-ajattelijat politiikkaa vai ovatko he epäpoliittinen aatteellinen järjestö?