Aamulenkki tyhjällä vatsalla

lenkkeilystä ja ohjeista tavalliselle kuntoilijalle. Siinä ei puhuttu sanallakaan kilpa- tai kamppailu-urheilusta. Ennen kuntoilua tai kuntoilun aikana nautittu hiilihydraatti joka imeytyy nopeasti saa aikaan pikaisen verensokerin kohoamisen, lisää insuliinin eritystä verenkiertoon ja siitä seuraa pikainen väsähtäminen. Kuntoilun aikana vesi on paras juoma.

Tein justiinsa parin tunnin suht matalan sykkeen treenin. Tän päivän ruuat olivat 2 viipaletta ruisleipää kevytmajoneesilla lasi soijamaitoa ja 400 g salaattia. Kokonaishiilarit siinä 60 g. Ei siinä kevyessä treenissä verestä ruveta ottamaan vielä tunnin kuluttua, ei tuossa ajassa lihasten glykogeenissä ole vielä kuin ihan minimaalinen vaje. Mä tosin käytän soutulaitetta (ja lepäilen laitteissa, 200 toistoa suht isoilla painoilla 4 laitteessa) ja esimerkiksi juoksussa tilanne voi olla eri. Mä pystyn kävelemään päivässä 35 km tai vetämään 4,5 h punttisalitreenin (21 km soutua, 500 toistoa noilla 4 laitteella) ja silti mun kuntoni on armeijan testin mukaan huono. Tuohon punttisalitreeniin tarvitsen lisähiilareita tuommoiset 60 g ja palautumiseen kanssa jonkin verran. Välipäivän joudun kyllä pitämään. Kävelyyn tarvitaan enemmän lisähiilaria ja välipäiviä enemmän.

sivusta seurannut kirjoitti:

lenkkeilystä ja ohjeista tavalliselle kuntoilijalle. Siinä ei puhuttu sanallakaan kilpa- tai kamppailu-urheilusta. Ennen kuntoilua tai kuntoilun aikana nautittu hiilihydraatti joka imeytyy nopeasti saa aikaan pikaisen verensokerin kohoamisen, lisää insuliinin eritystä verenkiertoon ja siitä seuraa pikainen väsähtäminen. Kuntoilun aikana vesi on paras juoma.

Lue lisää

Sitähän se teettää kun ei laiteta koko asiaa näkyviin vaan raapastaan sieltä vain ne itselle sopivat palaset näkyviin. Mutta kun raukka ei taida ymmärtää että kuntoillakkin voi monella eri tavalla, ja kolpailla ja kamppailla voi ihan harrastelija tasollakin Se tiedetään ihan tarkkaan että ennen suoritusta pitäisi olla vähintään kahden tunnin väli ruokailusta, riippuen mitä syö. Syöminen välittömästi ennen suoritusta tipauttaa suorituskyvyn, söi sitten mitä tahansa. Jo pelkästään se että ruoansulatuselimistö tarvii verta vie puhdin. Hiilihydraattia voi nauttia suorituksen aikana kunhan sen tekee hallitusti, pieniä määriä veden kanssa sopivalla konsentraatiolla, ja suoloja lisäksi. Hiilihydraateja ei välttämättä tarvita, mutta ainakin suoloja tarvitaan pitkän treenin aikana ja etenkin kuumalla ilmalla. Muuten altistuu krampeille.

mrx-08 kirjoitti:

Tein justiinsa parin tunnin suht matalan sykkeen treenin. Tän päivän ruuat olivat 2 viipaletta ruisleipää kevytmajoneesilla lasi soijamaitoa ja 400 g salaattia. Kokonaishiilarit siinä 60 g. Ei siinä kevyessä treenissä verestä ruveta ottamaan vielä tunnin kuluttua, ei tuossa ajassa lihasten glykogeenissä ole vielä kuin ihan minimaalinen vaje. Mä tosin käytän soutulaitetta (ja lepäilen laitteissa, 200 toistoa suht isoilla painoilla 4 laitteessa) ja esimerkiksi juoksussa tilanne voi olla eri. Mä pystyn kävelemään päivässä 35 km tai vetämään 4,5 h punttisalitreenin (21 km soutua, 500 toistoa noilla 4 laitteella) ja silti mun kuntoni on armeijan testin mukaan huono. Tuohon punttisalitreeniin tarvitsen lisähiilareita tuommoiset 60 g ja palautumiseen kanssa jonkin verran. Välipäivän joudun kyllä pitämään. Kävelyyn tarvitaan enemmän lisähiilaria ja välipäiviä enemmän.

Lue lisää

Lihasenergiavarastot eivät juurikaan hupene tunnin treenissä normaalisti, mutta mitenkä sitten jos veri on tyhjä glukoosista eikä täydennystä tule siihen tahtiin kuin normaalisti? No, jos se kestää yli tunnin niin silloin rasvan tehostunut käyttö tapahtuu myöhemmin. Jos nyt yleensäkään rasvan käytöllä ja vähällä veren glukoosilla on korrelaatio tällaisessa matalassa rasituksessa. Kevyellä rasituksella kun rasvan ja glukoosin käyttösuhde on aika vakio jos puhutaan muutamien tuntien kuormituksesta. Kunto koostuu monesta tekijästä ja aina samalla kuormituksella rasittaminen ei parasta tulosta synnytä. Ainakin kerran viikossa pitäisi käyttää tunti keskikovaan treeniin ja 4-5 minuuttia maksimisykkeeseen eli intervalliharjoitteluun. Ajan voi jakaa kahteen tai kolmeen pätkään. Voin vakuuttaa, että kahdeksan minuutin intervalliharjoittelu maksimisykkeellä (95% - max, 3 3 2 min) tuntuu kehossa huomattavasti pidempään kuin puolitoistatuntinen 65% VOmax-harjoitus.

Rasva alkaa kyllä palaa heti, kun liikunta alkaa. Ja myös kovatehoinen liikunta polttaa rasvaa. Erinomainen esimerkki tästä on hiittaus.

Ohi kulkemassa kirjoitti:

Rasva alkaa kyllä palaa heti, kun liikunta alkaa. Ja myös kovatehoinen liikunta polttaa rasvaa. Erinomainen esimerkki tästä on hiittaus.

Rasvan osuus on koko ajan 90% energiasta ailloin kun ei ole rasitusta. Kun aletaan rasittamaan elimistöä niin rasvan kulutus kyllä kasvaakin. Verenkierrossa on rasvaa jota käytetään energian tuottoon. Mutta sen suhteellinen osuus vähenee koko ajan koska verenkierrossa oleva rasvamäärä vähenee niin kauan kunnes rasvaa aletaan irroittamaan rasvavarastoista ja siihen menee aikansa. Veren pitää saada ainekset jotka voivat käsitellä rasvan poltettavaan muotoon. No se on prosessinsa se, mutta mainittakoon, että huippumaratoonarilla varastoitunut rasva on heti käytettävissä, hyväkuntoisilla nopeasti ja liikuntaa harrastamattomilla vasta noin puolen tunnin kuluttua. Mutta kyllä sitä veressä olevaa rasvaa tietysti käytetään koko ajan. Sen osuus viimeksi mainitulla ryhmällä kokonaisenergiasta vähenee koko ajan ekan n. puolen tunnin ajan kunnes elimistö on valmis purkamaan rasvavarastoja verenkiertoon ja näin veren alentunut rasvamäärä voidaan palauttaa normaaliksi, jos pelkistetty ilmaus sallitaan. Aivan selvää on että energiaa kuluu enemmän mitä enemmän on kuormitusta. Myös rasvan kokonaiskulutus kasvaa, vaikka sen suhteellinen osuus väheneekin.

rasvankin... kirjoitti:

Rasvan osuus on koko ajan 90% energiasta ailloin kun ei ole rasitusta. Kun aletaan rasittamaan elimistöä niin rasvan kulutus kyllä kasvaakin. Verenkierrossa on rasvaa jota käytetään energian tuottoon. Mutta sen suhteellinen osuus vähenee koko ajan koska verenkierrossa oleva rasvamäärä vähenee niin kauan kunnes rasvaa aletaan irroittamaan rasvavarastoista ja siihen menee aikansa. Veren pitää saada ainekset jotka voivat käsitellä rasvan poltettavaan muotoon. No se on prosessinsa se, mutta mainittakoon, että huippumaratoonarilla varastoitunut rasva on heti käytettävissä, hyväkuntoisilla nopeasti ja liikuntaa harrastamattomilla vasta noin puolen tunnin kuluttua. Mutta kyllä sitä veressä olevaa rasvaa tietysti käytetään koko ajan. Sen osuus viimeksi mainitulla ryhmällä kokonaisenergiasta vähenee koko ajan ekan n. puolen tunnin ajan kunnes elimistö on valmis purkamaan rasvavarastoja verenkiertoon ja näin veren alentunut rasvamäärä voidaan palauttaa normaaliksi, jos pelkistetty ilmaus sallitaan. Aivan selvää on että energiaa kuluu enemmän mitä enemmän on kuormitusta. Myös rasvan kokonaiskulutus kasvaa, vaikka sen suhteellinen osuus väheneekin.

Lue lisää

Kyllähän se on fysiologinen fakta, että rasvan prosentuaalinen osuus käytetystä "polttoaineesta" vaihtelee muunmuassa syketason mukaan. Korjasinkin alussa esitetyn väittämän siitä, ettei rasva alkaisi palaa heti liikunnan alussa. Kyllä se alkaa. Myös huonompikuntoisella. Mikä tahansa liikkuminen kenellä tahansa aiheuttaa myös rasvan palamista. Laitetaan vielä itsetäänselvyyteen linkit:http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Liikunnan-ja-ravinnon-vaikutus-rasvan-ja-energian-”polttoon”-450

Tehokkaimpia tapoja saada painoa alas liikunnan avulla on tyhjälle vatsalle tehty hiittaus. Ei tuo tietenkään niin toimi, että ollaan koko päivä syömättä ja sitten mennään vääntämään kolmen tunnin lenkki. Vaan heti aamusta kun herätään juostaan se 20-30 minuuttia ja sitten syödään aamupala. Googlettamalla high intensity interval training ja fat loss tai fat burn huomaat, että asiaa on tutkittu ja että metodia käytetään aivan yleisesti bodylajeissa rasvaprosentin tiputtamiseen. Aamulenkki tyhjällä vatsalla, mieluiten hiitaten. Sillä se rasvanpoltto käynnistyy.

Ohi kulkemassa kirjoitti:

Kyllähän se on fysiologinen fakta, että rasvan prosentuaalinen osuus käytetystä "polttoaineesta" vaihtelee muunmuassa syketason mukaan. Korjasinkin alussa esitetyn väittämän siitä, ettei rasva alkaisi palaa heti liikunnan alussa. Kyllä se alkaa. Myös huonompikuntoisella. Mikä tahansa liikkuminen kenellä tahansa aiheuttaa myös rasvan palamista. Laitetaan vielä itsetäänselvyyteen linkit:http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Liikunnan-ja-ravinnon-vaikutus-rasvan-ja-energian-”polttoon”-450

Lue lisää

Jos nyt kuitenkin tutustuisit aiheeseen hieman laajemmin ennenkuin alat levittämään "asiantuntemustasi". Kukaan ei ole täällä väittänyt etteikö rasituksen lisääminen lisäisi myös rasvan käyttöä. Mutta suoraviivaista se ei ole ja ihmisen fyysinen kunto vaikuttaa paljon siihen miten liikuntavasteinen rasva-aineenvaihdunta käynnistyy. Sen sijaan mikän ei tue täällä esitettyä yleistä väitettä: sitä että runsasrasvainen dieetti lisäisi rasvan osuutta kulutuksessa. Näin ei käy ainakaan lepo- tai matalan sykkeen alueella. Mutta kun et tiedä asiasta muuta kuin sen mitä tuossa suurpiirteisessä linkissäsi sanotaan niin ei ole ihme että kommenttisi ovat merkillisiä. Jutusta puuttuu paljon yksityiskohtia ja erityishuomioita. Lue nyt alkuunsa vaikka tuon linkin lähdeaineisto ja palaa asiaan sitten.

rasvasta.... kirjoitti:

Jos nyt kuitenkin tutustuisit aiheeseen hieman laajemmin ennenkuin alat levittämään "asiantuntemustasi". Kukaan ei ole täällä väittänyt etteikö rasituksen lisääminen lisäisi myös rasvan käyttöä. Mutta suoraviivaista se ei ole ja ihmisen fyysinen kunto vaikuttaa paljon siihen miten liikuntavasteinen rasva-aineenvaihdunta käynnistyy. Sen sijaan mikän ei tue täällä esitettyä yleistä väitettä: sitä että runsasrasvainen dieetti lisäisi rasvan osuutta kulutuksessa. Näin ei käy ainakaan lepo- tai matalan sykkeen alueella. Mutta kun et tiedä asiasta muuta kuin sen mitä tuossa suurpiirteisessä linkissäsi sanotaan niin ei ole ihme että kommenttisi ovat merkillisiä. Jutusta puuttuu paljon yksityiskohtia ja erityishuomioita. Lue nyt alkuunsa vaikka tuon linkin lähdeaineisto ja palaa asiaan sitten.

Lue lisää

Hassua. Kyllä tämä on niin, että sinä väitit, että rasva ei pala suorituksen alussa eikä ihmisillä, joilla on huono kunto. Esimerkiksi tuon linkin takana oleva lähdeaineisto on toista mieltä. "Kukaan ei ole täällä väittänyt etteikö rasituksen lisääminen lisäisi myös rasvan käyttöä. Mutta suoraviivaista se ei ole ja ihmisen fyysinen kunto vaikuttaa paljon siihen miten liikuntavasteinen rasva-aineenvaihdunta käynnistyy." Miten taisin muuten todeta ensimmäisessä vastauksessani. Että asia ei ole ihan suoraviivainen. "Sen sijaan mikän ei tue täällä esitettyä yleistä väitettä: sitä että runsasrasvainen dieetti lisäisi rasvan osuutta kulutuksessa." Olenko esittänyt tällaisen väitteen jossain, vai laitatko sanoja näppäimistölleni? "Mutta kun et tiedä asiasta muuta kuin sen mitä tuossa suurpiirteisessä linkissäsi sanotaan niin ei ole ihme että kommenttisi ovat merkillisiä. Jutusta puuttuu paljon yksityiskohtia ja erityishuomioita." Kyllä minusta tuntuu, että joku muu ei tiedä mitään ja väittää outoja. Kuten että rasva ei pala kuin matalalla sykkeellä ja pitkäkestoisessa liikunnassa eikä huonokuntoisilla ihmisillä ollenkaan. Asia on sinänsä suoraviivainen, että liikuit miten tahansa, niin rasvaa myös palaa. Se, milloin rasvanpoltto on optimaaleinta... Siihen vaikuttavat sitten jo monet muut asiat. Oikeastaan sitä voisi sanoa hifistelyksi. Kaikista tärkeintä on, että liikkuu. Jos haluaa maksimoida liikunnasta saadun hyödyn, sitten täytyy tehdä harjoitteluohjelma tavoitteiden mukaan ja noudattaa sitä. Niin kauan, kun puhutaan tavallisista ihmisistä jotka haluavat pudottaa hieman painoa tai nauttia liikunnan terveyshyödyistä, tärkeintä ei ole hifistely. Tärkeintä on, että paatuneinkin sohvaperuna alkaa liikkua ja polttaa sitä rasvaa myös niin. Ylläoleva on suhteutettu siihen tosiasiaan, että useimmat eivät liiku tarpeeksi. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että he liikkuisivat riittävästi. Toisarvoisen tärkeää on tavoitteet, joita voi olla vaikka rasvanpolton maksimointi.

rasvankin... kirjoitti:

Rasvan osuus on koko ajan 90% energiasta ailloin kun ei ole rasitusta. Kun aletaan rasittamaan elimistöä niin rasvan kulutus kyllä kasvaakin. Verenkierrossa on rasvaa jota käytetään energian tuottoon. Mutta sen suhteellinen osuus vähenee koko ajan koska verenkierrossa oleva rasvamäärä vähenee niin kauan kunnes rasvaa aletaan irroittamaan rasvavarastoista ja siihen menee aikansa. Veren pitää saada ainekset jotka voivat käsitellä rasvan poltettavaan muotoon. No se on prosessinsa se, mutta mainittakoon, että huippumaratoonarilla varastoitunut rasva on heti käytettävissä, hyväkuntoisilla nopeasti ja liikuntaa harrastamattomilla vasta noin puolen tunnin kuluttua. Mutta kyllä sitä veressä olevaa rasvaa tietysti käytetään koko ajan. Sen osuus viimeksi mainitulla ryhmällä kokonaisenergiasta vähenee koko ajan ekan n. puolen tunnin ajan kunnes elimistö on valmis purkamaan rasvavarastoja verenkiertoon ja näin veren alentunut rasvamäärä voidaan palauttaa normaaliksi, jos pelkistetty ilmaus sallitaan. Aivan selvää on että energiaa kuluu enemmän mitä enemmän on kuormitusta. Myös rasvan kokonaiskulutus kasvaa, vaikka sen suhteellinen osuus väheneekin.

Lue lisää

kun jopa 90% energiasta on rasvaa vaikka söisi pääasiallisesti hiilihydraatteja ja se rasvahan on eläinrasvaa eikä mitään terveysmargariinia. Rasva on siis tärkeä asia elimistölle.

mrx-08 kirjoitti:

Tein justiinsa parin tunnin suht matalan sykkeen treenin. Tän päivän ruuat olivat 2 viipaletta ruisleipää kevytmajoneesilla lasi soijamaitoa ja 400 g salaattia. Kokonaishiilarit siinä 60 g. Ei siinä kevyessä treenissä verestä ruveta ottamaan vielä tunnin kuluttua, ei tuossa ajassa lihasten glykogeenissä ole vielä kuin ihan minimaalinen vaje. Mä tosin käytän soutulaitetta (ja lepäilen laitteissa, 200 toistoa suht isoilla painoilla 4 laitteessa) ja esimerkiksi juoksussa tilanne voi olla eri. Mä pystyn kävelemään päivässä 35 km tai vetämään 4,5 h punttisalitreenin (21 km soutua, 500 toistoa noilla 4 laitteella) ja silti mun kuntoni on armeijan testin mukaan huono. Tuohon punttisalitreeniin tarvitsen lisähiilareita tuommoiset 60 g ja palautumiseen kanssa jonkin verran. Välipäivän joudun kyllä pitämään. Kävelyyn tarvitaan enemmän lisähiilaria ja välipäiviä enemmän.

Lue lisää

Tiedän esim. fitness- ja kamppailulajipiireistä ihmisiä, jotka painonpudotuksen loppuvaiheessa reenaavat suurinpiirtein pelkän proteiinijuoman voimin. Silloin ei tehdä maksimisuorituksia, mutta poltetaan viimeiset rasvat kropasta pois. Eli liikunta onnistuu kyllä melko vähäiselläkin ravinnolla. 2 viipaletta ruisleipää, soijamaito ja salaatti on nimittäin tosi vähän ruokaa.

Ohi kulkemassa kirjoitti:

Hassua. Kyllä tämä on niin, että sinä väitit, että rasva ei pala suorituksen alussa eikä ihmisillä, joilla on huono kunto. Esimerkiksi tuon linkin takana oleva lähdeaineisto on toista mieltä. "Kukaan ei ole täällä väittänyt etteikö rasituksen lisääminen lisäisi myös rasvan käyttöä. Mutta suoraviivaista se ei ole ja ihmisen fyysinen kunto vaikuttaa paljon siihen miten liikuntavasteinen rasva-aineenvaihdunta käynnistyy." Miten taisin muuten todeta ensimmäisessä vastauksessani. Että asia ei ole ihan suoraviivainen. "Sen sijaan mikän ei tue täällä esitettyä yleistä väitettä: sitä että runsasrasvainen dieetti lisäisi rasvan osuutta kulutuksessa." Olenko esittänyt tällaisen väitteen jossain, vai laitatko sanoja näppäimistölleni? "Mutta kun et tiedä asiasta muuta kuin sen mitä tuossa suurpiirteisessä linkissäsi sanotaan niin ei ole ihme että kommenttisi ovat merkillisiä. Jutusta puuttuu paljon yksityiskohtia ja erityishuomioita." Kyllä minusta tuntuu, että joku muu ei tiedä mitään ja väittää outoja. Kuten että rasva ei pala kuin matalalla sykkeellä ja pitkäkestoisessa liikunnassa eikä huonokuntoisilla ihmisillä ollenkaan. Asia on sinänsä suoraviivainen, että liikuit miten tahansa, niin rasvaa myös palaa. Se, milloin rasvanpoltto on optimaaleinta... Siihen vaikuttavat sitten jo monet muut asiat. Oikeastaan sitä voisi sanoa hifistelyksi. Kaikista tärkeintä on, että liikkuu. Jos haluaa maksimoida liikunnasta saadun hyödyn, sitten täytyy tehdä harjoitteluohjelma tavoitteiden mukaan ja noudattaa sitä. Niin kauan, kun puhutaan tavallisista ihmisistä jotka haluavat pudottaa hieman painoa tai nauttia liikunnan terveyshyödyistä, tärkeintä ei ole hifistely. Tärkeintä on, että paatuneinkin sohvaperuna alkaa liikkua ja polttaa sitä rasvaa myös niin. Ylläoleva on suhteutettu siihen tosiasiaan, että useimmat eivät liiku tarpeeksi. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että he liikkuisivat riittävästi. Toisarvoisen tärkeää on tavoitteet, joita voi olla vaikka rasvanpolton maksimointi.

Lue lisää

Tässä se mitä sanoin: "Rasvan osuus on koko ajan 90% energiasta ailloin kun ei ole rasitusta. Kun aletaan rasittamaan elimistöä niin rasvan kulutus kyllä kasvaakin. Verenkierrossa on rasvaa jota käytetään energian tuottoon. Mutta sen suhteellinen osuus vähenee koko ajan koska verenkierrossa oleva rasvamäärä vähenee niin kauan kunnes rasvaa aletaan irroittamaan rasvavarastoista ja siihen menee aikansa. Veren pitää saada ainekset jotka voivat käsitellä rasvan poltettavaan muotoon." Siinä sanotaan tavattoman selvästi että rasvavarastoista ei saa tavaraa ennen kuin elimistössä on sen vapauttamiseen tarvittavat ainekset, tietyt entsyymit. Huonokuntoisilla näitä entsyymeitä on hyvin vähän valmiina, ja tarvittavan lisämäärän muodostamiseen menee puolisen tuntia. Sen sijaan verenkierrossa olevaa rasvaa käytetään koko ajan. Niin, suosittelen edelleen että aloitat ihan perusteista. Yrität väkisin aloittaa asian luvusta C vaikka luvut A ja B ovat sinulle täysin tuntemattomia. Ja lisäksi luulen että huomattuasi olevasi väärässä sotket asioita tarkoituksella lisääkin. Etkä tiedä lainkaan mitä linkkisi lähdeaineisto käsittelee, olet lukenut pelkästään käännetyn referaatin niistä.

rasvasta... kirjoitti:

Tässä se mitä sanoin: "Rasvan osuus on koko ajan 90% energiasta ailloin kun ei ole rasitusta. Kun aletaan rasittamaan elimistöä niin rasvan kulutus kyllä kasvaakin. Verenkierrossa on rasvaa jota käytetään energian tuottoon. Mutta sen suhteellinen osuus vähenee koko ajan koska verenkierrossa oleva rasvamäärä vähenee niin kauan kunnes rasvaa aletaan irroittamaan rasvavarastoista ja siihen menee aikansa. Veren pitää saada ainekset jotka voivat käsitellä rasvan poltettavaan muotoon." Siinä sanotaan tavattoman selvästi että rasvavarastoista ei saa tavaraa ennen kuin elimistössä on sen vapauttamiseen tarvittavat ainekset, tietyt entsyymit. Huonokuntoisilla näitä entsyymeitä on hyvin vähän valmiina, ja tarvittavan lisämäärän muodostamiseen menee puolisen tuntia. Sen sijaan verenkierrossa olevaa rasvaa käytetään koko ajan. Niin, suosittelen edelleen että aloitat ihan perusteista. Yrität väkisin aloittaa asian luvusta C vaikka luvut A ja B ovat sinulle täysin tuntemattomia. Ja lisäksi luulen että huomattuasi olevasi väärässä sotket asioita tarkoituksella lisääkin. Etkä tiedä lainkaan mitä linkkisi lähdeaineisto käsittelee, olet lukenut pelkästään käännetyn referaatin niistä.

Lue lisää

"Siinä sanotaan tavattoman selvästi että rasvavarastoista ei saa tavaraa ennen kuin elimistössä on sen vapauttamiseen tarvittavat ainekset, tietyt entsyymit. Huonokuntoisilla näitä entsyymeitä on hyvin vähän valmiina, ja tarvittavan lisämäärän muodostamiseen menee puolisen tuntia. Sen sijaan verenkierrossa olevaa rasvaa käytetään koko ajan." Lähde, kiitos. Haluaisin nähdä lähteen sille, että huonokuntoisen rasvankäyttöprosentti on heikompi. Siitä suhteellisesta osuudesta olen samaa mieltä, ja se kyllä käy ilmi myös linkistä minkä lähetin. Ilmeisesti et jostain syystä halua tätä ymmärtää, vaan vääristelet ja valehtelet tahallasi. "Niin, suosittelen edelleen että aloitat ihan perusteista. Yrität väkisin aloittaa asian luvusta C vaikka luvut A ja B ovat sinulle täysin tuntemattomia. Ja lisäksi luulen että huomattuasi olevasi väärässä sotket asioita tarkoituksella lisääkin." Joo, minäkin suosittelen että aloitat tosiaan niistä perusteista. Onko väittämässäni siitä, että rasva alkaa palaa kun ihminen alkaa liikkua, jotain väärää? Jos on, niin sitten lähdettä kehiin. Jos taas väittämässäni ei ole mitään virhettä, sinä valehtelet.

Ohi kulkemassa kirjoitti:

"Siinä sanotaan tavattoman selvästi että rasvavarastoista ei saa tavaraa ennen kuin elimistössä on sen vapauttamiseen tarvittavat ainekset, tietyt entsyymit. Huonokuntoisilla näitä entsyymeitä on hyvin vähän valmiina, ja tarvittavan lisämäärän muodostamiseen menee puolisen tuntia. Sen sijaan verenkierrossa olevaa rasvaa käytetään koko ajan." Lähde, kiitos. Haluaisin nähdä lähteen sille, että huonokuntoisen rasvankäyttöprosentti on heikompi. Siitä suhteellisesta osuudesta olen samaa mieltä, ja se kyllä käy ilmi myös linkistä minkä lähetin. Ilmeisesti et jostain syystä halua tätä ymmärtää, vaan vääristelet ja valehtelet tahallasi. "Niin, suosittelen edelleen että aloitat ihan perusteista. Yrität väkisin aloittaa asian luvusta C vaikka luvut A ja B ovat sinulle täysin tuntemattomia. Ja lisäksi luulen että huomattuasi olevasi väärässä sotket asioita tarkoituksella lisääkin." Joo, minäkin suosittelen että aloitat tosiaan niistä perusteista. Onko väittämässäni siitä, että rasva alkaa palaa kun ihminen alkaa liikkua, jotain väärää? Jos on, niin sitten lähdettä kehiin. Jos taas väittämässäni ei ole mitään virhettä, sinä valehtelet.

Lue lisää

"Lähde, kiitos. Haluaisin nähdä lähteen sille, että huonokuntoisen rasvankäyttöprosentti on heikompi." Tämä kerrotaan siinä luvussa A joka sinulle on siis täysin tuntematon. Mutta laitetaan nyt se linkki siitä tämä ketju sai alkunsa: http://www.iltalehti.fi/terveys/200904219372707_tr.shtml "Juoksuharjoittelun alkuvaiheessa keho hyödyntää suurimmaksi osaksi vain hiilihydraatteja, mutta viikkojen kuluessa rasva-aineenvaihduntakin tehostuu."

rasvasta.... kirjoitti:

"Lähde, kiitos. Haluaisin nähdä lähteen sille, että huonokuntoisen rasvankäyttöprosentti on heikompi." Tämä kerrotaan siinä luvussa A joka sinulle on siis täysin tuntematon. Mutta laitetaan nyt se linkki siitä tämä ketju sai alkunsa: http://www.iltalehti.fi/terveys/200904219372707_tr.shtml "Juoksuharjoittelun alkuvaiheessa keho hyödyntää suurimmaksi osaksi vain hiilihydraatteja, mutta viikkojen kuluessa rasva-aineenvaihduntakin tehostuu."

Lue lisää

ja join ennen lenkkiä vain vettä. Eilen illalla söin vähähiilihydraattisen aterian noin klo 19.00. Mitähän elimistöni poltti mielestäsi tämän aamun lenkillä? Hiilihydraattejako, joita en juurikaan ole syönyt ja sitä vähääkään ei pitäisi yön jäljiltä olla vai paloiko kenties rasvaa. Koska olen VHH:lla niin elimistöni on jo tottunut polttamaan rasvaa.

aamulenkin kirjoitti:

ja join ennen lenkkiä vain vettä. Eilen illalla söin vähähiilihydraattisen aterian noin klo 19.00. Mitähän elimistöni poltti mielestäsi tämän aamun lenkillä? Hiilihydraattejako, joita en juurikaan ole syönyt ja sitä vähääkään ei pitäisi yön jäljiltä olla vai paloiko kenties rasvaa. Koska olen VHH:lla niin elimistöni on jo tottunut polttamaan rasvaa.

Lue lisää

"lenkin" kävit juoksemassa?

kuinka pitkän kirjoitti:

"lenkin" kävit juoksemassa?

ennenkuin teet vastakysymyksiä.

Ohi kulkemassa kirjoitti:

Tehokkaimpia tapoja saada painoa alas liikunnan avulla on tyhjälle vatsalle tehty hiittaus. Ei tuo tietenkään niin toimi, että ollaan koko päivä syömättä ja sitten mennään vääntämään kolmen tunnin lenkki. Vaan heti aamusta kun herätään juostaan se 20-30 minuuttia ja sitten syödään aamupala. Googlettamalla high intensity interval training ja fat loss tai fat burn huomaat, että asiaa on tutkittu ja että metodia käytetään aivan yleisesti bodylajeissa rasvaprosentin tiputtamiseen. Aamulenkki tyhjällä vatsalla, mieluiten hiitaten. Sillä se rasvanpoltto käynnistyy.

Lue lisää

En oikein tiedä, mihin väliin asettaisin oman kysymykseni. Syön vakioaamupalani, pari kananmunaa ja pekonia runsaalla kasvismäärällä höystettynä. Siis runsasrasvainen vähähiilarinen aamiainen. Noin puolentoista tunnin päästä teen reippaan kuntokävelyn, joka kestää keskimäärin 1,5 h. Olo tuntuu hyvältä lenkin aikana ja sen jälkeen. En syö mitään muuta ennen lounasta. Mistä energiani tulee tämän kävelylenkin aikana? Tuleeko se elimistön rasva- ja glukoosivarastoista vai aamupalalla syödystä rasvasta?

aamulenkkeilijä kirjoitti:

ennenkuin teet vastakysymyksiä.

Rasvaa. Sinun vuoro.

aamulenkin kirjoitti:

ja join ennen lenkkiä vain vettä. Eilen illalla söin vähähiilihydraattisen aterian noin klo 19.00. Mitähän elimistöni poltti mielestäsi tämän aamun lenkillä? Hiilihydraattejako, joita en juurikaan ole syönyt ja sitä vähääkään ei pitäisi yön jäljiltä olla vai paloiko kenties rasvaa. Koska olen VHH:lla niin elimistöni on jo tottunut polttamaan rasvaa.

Lue lisää

Paloaineiden suhdehan siis katsotaan siitä mitä lihasten mitokondriossa käytetään eikä siitä mitä syöt. Hiilihydraatteja ei käytetä energiana sellaisenaan lainkaan vaan glukoosia. Jos lenkkisi oli kevyt niin käytit energiana n. 90% rasvaa ja loppu oli glukoosia. Edellyttäen että lenkkisi oli yli puoli- mutta alle tunnin mittainen ja että olet harrastanut liikuntaa ainakin pari kuukautta. Tällöin elimistösi käytti energiaa jotakuinkin samalla tavalla kuin kenen tahansa elimistö. Yli tunnin kestävällä lenkillä ehkä - siis ehkä - rasvan kulutus saattoi olla hieman tavallista isompi, ehkä joitakin kymmeniä kilokaloreita. Johtuen siitä että veren glukoositaso oli lähdettäessä matalampi koska edellisestä syömisestäsi oli kymmenkunta tuntia. Lyhyemmällä ruoka-aikavälillä VHH ei lisää rasvan osuutta kevyillä teholla lainkaan mutta keski- ja suurilla tehoilla rasvan osuus on ehkä hieman tavallista korkeampi. Eli silloin jos rasitustasosi on 70% VOmax tai enemmän. On pelkkä VHH:laisille syötetty uskomus että VHH:lla elimistön alkaisi käyttää rasvaa enemmän kuin ennen VHH:ta.

rasvasta... kirjoitti:

Paloaineiden suhdehan siis katsotaan siitä mitä lihasten mitokondriossa käytetään eikä siitä mitä syöt. Hiilihydraatteja ei käytetä energiana sellaisenaan lainkaan vaan glukoosia. Jos lenkkisi oli kevyt niin käytit energiana n. 90% rasvaa ja loppu oli glukoosia. Edellyttäen että lenkkisi oli yli puoli- mutta alle tunnin mittainen ja että olet harrastanut liikuntaa ainakin pari kuukautta. Tällöin elimistösi käytti energiaa jotakuinkin samalla tavalla kuin kenen tahansa elimistö. Yli tunnin kestävällä lenkillä ehkä - siis ehkä - rasvan kulutus saattoi olla hieman tavallista isompi, ehkä joitakin kymmeniä kilokaloreita. Johtuen siitä että veren glukoositaso oli lähdettäessä matalampi koska edellisestä syömisestäsi oli kymmenkunta tuntia. Lyhyemmällä ruoka-aikavälillä VHH ei lisää rasvan osuutta kevyillä teholla lainkaan mutta keski- ja suurilla tehoilla rasvan osuus on ehkä hieman tavallista korkeampi. Eli silloin jos rasitustasosi on 70% VOmax tai enemmän. On pelkkä VHH:laisille syötetty uskomus että VHH:lla elimistön alkaisi käyttää rasvaa enemmän kuin ennen VHH:ta.

Lue lisää

kroppa sitten polttoaineenaan käyttää, jos hh:n osuus ruuasta on minimaalinen tai jopa olematon?

se..... kirjoitti:

kroppa sitten polttoaineenaan käyttää, jos hh:n osuus ruuasta on minimaalinen tai jopa olematon?

Kroppa käyttää glukoosia 10% ja rasvaa 90%. Tuo 10% koostuu lihasten glukoosivarastoista (varastomuoto on glykogeeni) jotka täytetään tarvittaessa siten että glukoosi muodostetaan rasvasta. Tämän työn tekee maksa. Ikäänkuin peilikuvana vastaavasti paljon hiilihydraatteja syövän hiilihydraatteja muutetaan rasvaksi sen jälkeen kun glukoosivarastot ovat täytetyt. Suhde pysyy aina samana, söit miten tahansa. Glukogeenivarastot täytetään AINA, ja glukoosi kattaa aina sen 10% energian kulutuksesta. Ainoastaa fyysinen kuormitus muuttaa tuota suhdetta ja pitkä pitkä ravinnon puute.

rasvasta.... kirjoitti:

"Lähde, kiitos. Haluaisin nähdä lähteen sille, että huonokuntoisen rasvankäyttöprosentti on heikompi." Tämä kerrotaan siinä luvussa A joka sinulle on siis täysin tuntematon. Mutta laitetaan nyt se linkki siitä tämä ketju sai alkunsa: http://www.iltalehti.fi/terveys/200904219372707_tr.shtml "Juoksuharjoittelun alkuvaiheessa keho hyödyntää suurimmaksi osaksi vain hiilihydraatteja, mutta viikkojen kuluessa rasva-aineenvaihduntakin tehostuu."

Lue lisää

Se joko kerrotaan tai sitten sitä ei kerrota tieteellisessä kirjallisuudessa. Sinun pitää todistaa, että näin on ja että ero hyväkuntoisiin on merkittävä. Lisäksi pitää määritellä huonokuntoinen. Uskon aivan varmasti sen, että ammattiurheilijan kroppa toimii monella tapaa tehokkaammin kun paatuneen sohvaperunan. Mutta onko satunnaisen kuntoliikkujan ja aktiivisemman sellaisen kropan toiminnassa paljonkaan eroja? Älä nyt enää jauha, vaan antaa tulla niitä lähteitä. Ja sano, mitä virheellistä on väittämässä siitä, että liikunta polttaa rasvaa kaikilla. Olet väittänyt, että tämä ei pidä paikkansa. Todista.

rasvasta... kirjoitti:

Kroppa käyttää glukoosia 10% ja rasvaa 90%. Tuo 10% koostuu lihasten glukoosivarastoista (varastomuoto on glykogeeni) jotka täytetään tarvittaessa siten että glukoosi muodostetaan rasvasta. Tämän työn tekee maksa. Ikäänkuin peilikuvana vastaavasti paljon hiilihydraatteja syövän hiilihydraatteja muutetaan rasvaksi sen jälkeen kun glukoosivarastot ovat täytetyt. Suhde pysyy aina samana, söit miten tahansa. Glukogeenivarastot täytetään AINA, ja glukoosi kattaa aina sen 10% energian kulutuksesta. Ainoastaa fyysinen kuormitus muuttaa tuota suhdetta ja pitkä pitkä ravinnon puute.

Lue lisää

vaikuttaa se, että jos ja kun syödään useita pieniä aterioita päivän mittaan (jopa 6-7) kuten usein kuulee suositeltavan, siihen rasvan käyttöön solujen energiana? Eikö insuliini, joka tuolla tavalla on jatkuvasti runsaana verenkierrossa, estä silloin rasvavarastojen käytön? Käytetäänkö vain syötyä rasvaa? Entä jos sen määrä on minimaalinen? Toivottavasti ei tullut liikaa kysymysiä, mutta aihe on mielenkiintoinen.

-sitten- kirjoitti:

vaikuttaa se, että jos ja kun syödään useita pieniä aterioita päivän mittaan (jopa 6-7) kuten usein kuulee suositeltavan, siihen rasvan käyttöön solujen energiana? Eikö insuliini, joka tuolla tavalla on jatkuvasti runsaana verenkierrossa, estä silloin rasvavarastojen käytön? Käytetäänkö vain syötyä rasvaa? Entä jos sen määrä on minimaalinen? Toivottavasti ei tullut liikaa kysymysiä, mutta aihe on mielenkiintoinen.

Lue lisää

Insuliini ei estä veressä olevan rasvan käyttö. Sen sijaan se estää varastoituneiden rasvojen käytön. Syy on kuitenkin ilmeinen. Silloin kun veressä on insuliinia se tarkoittaa että veressä muodostetaan glukoosista rasvaa joka taas puolestaan tarkoittaa että veressä on rasvaa riittävästi eikä sitä tarvitse eikä saa irrottaa rasvavarastoista vaan päinvastoin, rasvaa pyritään saamaan verestä pois. Tätä veressä olevaa rasvaa käytetään koko ajan energiana, sitä ei mikään estä. Rasva voi tietysti olla sitä mikä on hetki sitten muodostettu glukoosista, mutta rasvaa se on silti. Rasvan alkulähdettä ei energiaa tuottavat "polttouunit" erottele. Jos insuliinia on vähän niin silloin veressä on tietysti vain vähän glukoosista muodostettua rasvaa. Pitää huomata että jos rasvaa tulee ruoansulatuselimistöstä suoraan verenkiertoon niin ei ne olemassa olevat rasvavarastot silloinkaan mihinkään hupene. Ilman insuliiniakin veren rasvapitoisuutta pidetään kurissa, insuliinia tarvitaan vain silloin kun käsitellään glukoosia.

rasvasta kirjoitti:

Insuliini ei estä veressä olevan rasvan käyttö. Sen sijaan se estää varastoituneiden rasvojen käytön. Syy on kuitenkin ilmeinen. Silloin kun veressä on insuliinia se tarkoittaa että veressä muodostetaan glukoosista rasvaa joka taas puolestaan tarkoittaa että veressä on rasvaa riittävästi eikä sitä tarvitse eikä saa irrottaa rasvavarastoista vaan päinvastoin, rasvaa pyritään saamaan verestä pois. Tätä veressä olevaa rasvaa käytetään koko ajan energiana, sitä ei mikään estä. Rasva voi tietysti olla sitä mikä on hetki sitten muodostettu glukoosista, mutta rasvaa se on silti. Rasvan alkulähdettä ei energiaa tuottavat "polttouunit" erottele. Jos insuliinia on vähän niin silloin veressä on tietysti vain vähän glukoosista muodostettua rasvaa. Pitää huomata että jos rasvaa tulee ruoansulatuselimistöstä suoraan verenkiertoon niin ei ne olemassa olevat rasvavarastot silloinkaan mihinkään hupene. Ilman insuliiniakin veren rasvapitoisuutta pidetään kurissa, insuliinia tarvitaan vain silloin kun käsitellään glukoosia.

Lue lisää

aina kun syödään runsaasti hiilihydraatteja ja se rasittaa turhaan elimistöä ja altistaa insuliiniresistenssille, josta ei olekaan pitkä matka diabetekseen.

SS Skäri kirjoitti:

aina kun syödään runsaasti hiilihydraatteja ja se rasittaa turhaan elimistöä ja altistaa insuliiniresistenssille, josta ei olekaan pitkä matka diabetekseen.

ja onko sen oireet heti syömisen jälkeen heikotuksen tunne , fyysisen rasituksen yhteydessä ?

SS Skäri kirjoitti:

aina kun syödään runsaasti hiilihydraatteja ja se rasittaa turhaan elimistöä ja altistaa insuliiniresistenssille, josta ei olekaan pitkä matka diabetekseen.

Insuliini on yksi hormoni monien joukossa, ei se mitenkään erityisesti mitään rasita, sen sijaan sen puute tai toimimattomuus aiheuttaa melkoisia ongelmia. Veren sokeritason säätelyn lisäksi sillä on erityinen tehtävä mm. lihasten huoltohormonina, toisin sanoen se edistää lihashuoltoa liikunnan jälkeen. Hiilihydraatit eivät todellakan aiheuta insuliiniresistenssiä. Sitä edistää huonot elintavat yhdessä tietynlaisten rasvojen aineenvaihdunnassa olevien toimintahäiriöiden kanssa.

rasvsta.... kirjoitti:

Insuliini on yksi hormoni monien joukossa, ei se mitenkään erityisesti mitään rasita, sen sijaan sen puute tai toimimattomuus aiheuttaa melkoisia ongelmia. Veren sokeritason säätelyn lisäksi sillä on erityinen tehtävä mm. lihasten huoltohormonina, toisin sanoen se edistää lihashuoltoa liikunnan jälkeen. Hiilihydraatit eivät todellakan aiheuta insuliiniresistenssiä. Sitä edistää huonot elintavat yhdessä tietynlaisten rasvojen aineenvaihdunnassa olevien toimintahäiriöiden kanssa.

Lue lisää

Ihmisen elimistö pyrkii pitämään aina tasapainoa yllä ja onnistuukin aikansa mutta kun jatkuvasti syödään hiilihydraattipitoisia ruokia niin insuliinin kohdalla elimistö ei kestä vaan syntyy insuliiniresistenssi. Alinomainen hiilihydraattipommitus aiheuttaa sen, että insuliinitasot alkavat vähitellen nousta. Kun tilanne on jatkuvaa ja päivittäistä kehittyy aluksi insuliiniresistenssi, sitten metabolinen syndrooma ja lopuksi II-tyypin diabetes. Jotta elimistö ei tukehtuisi sokeriin on insuliinia sitten eritettävä lisää ja tällä tavoin kehittyy kierre. Jossain vaiheessa systeemi pettää ja tauti alkaa. Insuliiniresistenssin kehittymisen syy on itse insuliini ja sen liikaeritys. Näinollen sokeritauti ei johdukaan liian korkeasta veren sokerista vaan on insuliiniaineenvaihdunnan sairaus, joka johtuu ravinnon liiasta hiilihydraatista ja sokerista. Korkea verensokeri on oire, ei syy.

insuliinin yliannostuksesta kirjoitti:

ja onko sen oireet heti syömisen jälkeen heikotuksen tunne , fyysisen rasituksen yhteydessä ?

Insuliiniresistenssi on tila jossa elimistö on muuttunut sellaiseksi ettei se pysty käyttämään insuliinia hyväkseen vaikka sitä erittyy riittävästi ja se on hyvälaatuista. Syy on se että rasvojen aineenvaihduntahäiriön tuloksena ns. insuliinireseptorit, joihin insuliini kiinnittyy, ovat tuhoutuneet. Näin ollen insuliini ei pääse toimimaan siten kuin sen pitäisi. Rasvojen aineenvaihduntahäiriö on puolestaan seurausta monesta ei ongelmasta josta käytettäneen eniten yhteisnimitystä metabolinen aineenvaihduntahäiriö. Diabetes voi johtua myös siitä että insuliini itsessään on muuttunut huonolaatuiseksi tai sitten haima erittää sitä liian vähän. Tällöin ei ole kysymys insuliiniresistenssiydestä. Ja on niitä muitakin häiriöitä mutta vähemmän. Insuliini vaikuttaa veren sokeritasoon laskien sitä ja eri ihmiset reagoivat siihen eri tavalla johtuen ilmeisesti siitä miten paljon ja nopeasti insuliinia erittyy muita yksilöllisiä tekijöitä. Jos fyysisen rasituksen yhteydessä tulee heikotuksen tunne insuliinin takia, on tehty virhe. Fyysisen rasituksen yhteydessä ei pidä syödä sellaista mikä nostaa insuliinia voimakkaasti, eikä fyysistä rasitusta pidä aloittaa heti ruokailun jälkeen. Heikotusta saadaan aikaiseksi tietysti muillakin keinoin (virhein), ei siihen insuliinia tarvita.

rasvasta kirjoitti:

Insuliini ei estä veressä olevan rasvan käyttö. Sen sijaan se estää varastoituneiden rasvojen käytön. Syy on kuitenkin ilmeinen. Silloin kun veressä on insuliinia se tarkoittaa että veressä muodostetaan glukoosista rasvaa joka taas puolestaan tarkoittaa että veressä on rasvaa riittävästi eikä sitä tarvitse eikä saa irrottaa rasvavarastoista vaan päinvastoin, rasvaa pyritään saamaan verestä pois. Tätä veressä olevaa rasvaa käytetään koko ajan energiana, sitä ei mikään estä. Rasva voi tietysti olla sitä mikä on hetki sitten muodostettu glukoosista, mutta rasvaa se on silti. Rasvan alkulähdettä ei energiaa tuottavat "polttouunit" erottele. Jos insuliinia on vähän niin silloin veressä on tietysti vain vähän glukoosista muodostettua rasvaa. Pitää huomata että jos rasvaa tulee ruoansulatuselimistöstä suoraan verenkiertoon niin ei ne olemassa olevat rasvavarastot silloinkaan mihinkään hupene. Ilman insuliiniakin veren rasvapitoisuutta pidetään kurissa, insuliinia tarvitaan vain silloin kun käsitellään glukoosia.

Lue lisää

vaan puhutaan mieluimmin metabolisesta oireyhtymästä. Keskivartalon lihavuus viittaa aineenvaihduntahäiriöön nimeltä metabolinen oireyhtymä. Se tarkoittaa sellaista haiman häiriintynyttä toimintaa, jossa hiilihydraattien nauttiminen aiheuttaa haimassa niiden määrään nähden liian suuren insuliinin erityksen. Insuliinin tehtäviin kuuluu auttaa glukoosiksi muuttuneiden hiilihydraattien imeytymistä kudoksiin. Tarjolla oleva glukoosi käytetään joko energiaksi tai jos sitä on liikaa, vararasvojen muodostamiseen! Osa hiilihydraateista menee siis kirjaimellisesti suoraan läskiksi. Kun insuliinia metabolisessa oireyhtymässä erittyy liikaa, vain osa siitä tarvitaan käsittelemään glukoosia. Virattomaksi jäävä insuliini huutaa lisää työtä eli elimistössä syntyy makean himo. Joudutaan hiilihydraattikierteeseen. Lihominen jatkuu.

uusia käsitteitä kirjoitti:

vaan puhutaan mieluimmin metabolisesta oireyhtymästä. Keskivartalon lihavuus viittaa aineenvaihduntahäiriöön nimeltä metabolinen oireyhtymä. Se tarkoittaa sellaista haiman häiriintynyttä toimintaa, jossa hiilihydraattien nauttiminen aiheuttaa haimassa niiden määrään nähden liian suuren insuliinin erityksen. Insuliinin tehtäviin kuuluu auttaa glukoosiksi muuttuneiden hiilihydraattien imeytymistä kudoksiin. Tarjolla oleva glukoosi käytetään joko energiaksi tai jos sitä on liikaa, vararasvojen muodostamiseen! Osa hiilihydraateista menee siis kirjaimellisesti suoraan läskiksi. Kun insuliinia metabolisessa oireyhtymässä erittyy liikaa, vain osa siitä tarvitaan käsittelemään glukoosia. Virattomaksi jäävä insuliini huutaa lisää työtä eli elimistössä syntyy makean himo. Joudutaan hiilihydraattikierteeseen. Lihominen jatkuu.

Lue lisää

Voisitko vaikkapa tästä linkistä (tai linkin linkikeistä) osoittaa ne kohdat joissa kerrotaan ne asiat jotka kerroit insuliinin liikaerityksestä. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00045 Vaihtoehtoisesti voit esittää ihan oman lähteesi joka tukee väittämääsi. Selvää kuitenkin on, että ne häiriöt mitä metabolisessa oireyhtymässä on eivät VHH:lla parane eikä metabolinen oireyhtymä aiheuta makeanhimoa tai hiilihydraattikierrettä. Ne ovat täysin omaa keksintöäsi. Makean himon sijaan liiallinen insuliinin määrä aiheuttaa hypoglykemian joka voi aiheuttaa jopa kuoleman. Tunnet olosi varmaan fiksuksi kun jaat tuollaista makeanhimo-spämmiä hengenvaarallisesta tilasta.

rasvsta.... kirjoitti:

Insuliini on yksi hormoni monien joukossa, ei se mitenkään erityisesti mitään rasita, sen sijaan sen puute tai toimimattomuus aiheuttaa melkoisia ongelmia. Veren sokeritason säätelyn lisäksi sillä on erityinen tehtävä mm. lihasten huoltohormonina, toisin sanoen se edistää lihashuoltoa liikunnan jälkeen. Hiilihydraatit eivät todellakan aiheuta insuliiniresistenssiä. Sitä edistää huonot elintavat yhdessä tietynlaisten rasvojen aineenvaihdunnassa olevien toimintahäiriöiden kanssa.

Lue lisää

on varastointihormoni. Sen toinen, sivutehtävä on estää verensokerin liiallinen nousu. Noin 2% haiman Langerhansin saarekkeen soluista tuottaa tätä elintärkeää hormonia. Sitä ei ole tehty kestämään sellaista hiilihydraattikuormaa mitä nykypäivänä syödään. Solut eivät pidä korkeasta insuliinitasosta ja ne kehittävät vastustuskykyä ko. hormonille. Syntyy insuliiniresistenssi ja haimaparka yrittää pukata aina vaan enemmän ja enemmän insuliinia verenkiertoon, kunnes sen toimintakyky ei enää riitä. Syntyy tila jota kutsutaan diabetes mellitukseksi. (=Sokeritauti). Oletko miettinyt, että ne hyvät elintavat joita suositellaan ihan virallisesti, aiheuttavat tyypin 2 diabetesta ja rasvamaksaa, ihan ilman alkoholiakin.

Metabo-mies kirjoitti:

Voisitko vaikkapa tästä linkistä (tai linkin linkikeistä) osoittaa ne kohdat joissa kerrotaan ne asiat jotka kerroit insuliinin liikaerityksestä. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00045 Vaihtoehtoisesti voit esittää ihan oman lähteesi joka tukee väittämääsi. Selvää kuitenkin on, että ne häiriöt mitä metabolisessa oireyhtymässä on eivät VHH:lla parane eikä metabolinen oireyhtymä aiheuta makeanhimoa tai hiilihydraattikierrettä. Ne ovat täysin omaa keksintöäsi. Makean himon sijaan liiallinen insuliinin määrä aiheuttaa hypoglykemian joka voi aiheuttaa jopa kuoleman. Tunnet olosi varmaan fiksuksi kun jaat tuollaista makeanhimo-spämmiä hengenvaarallisesta tilasta.

Lue lisää

Metabolinen oireyhtymä on useiden eri sairauksien, kuten aikuistyypin eli tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden ja verenpainetaudin summa. Ongelman taustalla on insuliiniresistenssi, jolla tarkoitetaan elimistön vähentynyttä herkkyyttä insuliinille. Insuliini on elimistön tärkein veren sokeripitoisuutta alentava hormoni. Insuliiniresistenssissä insuliinin teho ei ole riittävä, jolloin verensokeri on pysyvästi koholla ja elimistö pyrkii korjaamaan tilannetta tuottamalla lisää insuliinia, mikä johtaa aikaa myöten heikentyneeseen sokerin sietoon ja aikuistyypin diabetekseen. VHH ruokavaliolla verensokeri tasaantuu normaaliksi ja ihminen laihtuu luonnollisella tavalla. VHH ruokavalio vaikuttaa erittäin tehokkaasti sokeriaineenvaihduntaan. Sokeritasot laskevat ja pysyvät vakaina. VHH puree hyvin metaboliseen syndroomaan ja diabeteksen esiasteisiin niin että kaikki häriötekijät poistuvat. Vain runsashiilihydraattisella ravinnolla toteutuu väitteesi, että ne häiriöt mitä metabolisessa oireyhtymässä on eivät parane. VHH:lla ne paranee.

Sumot syövät kyllä pääruokana lähinnä tukevaa sika-vihanneskeittoa. Rasvaa ruokavaliossa vähän, olisiko 15%. Avainsana on paljon, sumopainija syö yli 10000 kCal päivässä.

Niin, ihmisen käyttöenergiasta todellakin tulee 90% rasvasta kun rasitus on rappusten nousutasoa. Kuten meillä kaikilla. 10-15 tunnin syömättömyys ei tätä miksikään muuta. Jos enemmän kuin 9/10 haluat polttaa rasvaa se onnistunee parin tunnin kovatempoisen treenin jälkeen. Silloin lihastyöhön tarkoitetut glukoosivarat ovat jotakuinkin tyhjät. Niiden tyhjentäminen on ainoa keino päästä rasvaosuudessa yli 90%:n

on tullut kirjoitti:

Niin, ihmisen käyttöenergiasta todellakin tulee 90% rasvasta kun rasitus on rappusten nousutasoa. Kuten meillä kaikilla. 10-15 tunnin syömättömyys ei tätä miksikään muuta. Jos enemmän kuin 9/10 haluat polttaa rasvaa se onnistunee parin tunnin kovatempoisen treenin jälkeen. Silloin lihastyöhön tarkoitetut glukoosivarat ovat jotakuinkin tyhjät. Niiden tyhjentäminen on ainoa keino päästä rasvaosuudessa yli 90%:n

Lue lisää

mulle riittää mainiosti tuo 90% käyttöenergiasta rasvasta. Turha sotkea liioilla hiilareilla hyvin toimivaa systeemiä.

kurkkua myöten? Olisit antanut pääsikin tyhjentyä samalla kertaa.

pallejen tyhjentämiseen kuin oma käsi.

on muita mahiksia kirjoitti:

pallejen tyhjentämiseen kuin oma käsi.

dollisuuksia. Vaihdan kättä vauhdissa.

tyhjensit vain kirjoitti:

kurkkua myöten? Olisit antanut pääsikin tyhjentyä samalla kertaa.

tyhjennettävää

Ainakin vettä voi juoda turvallisesti. Kahviasiaa en ole ikinä miettinyt, kun en ole koskaan juoda kahvia ennen aamulenkkiä. Todennäköisesti sitä voi juoda. Yleensä vedän ison lasin vettä ja menen välittömästi pihalle tai olkkariin. Harjoittelun jälkeen sitten kahvia ja ruokaa.

jos kahvin kerran voi vetäistä ennen lenkkiä ja silti toimii. Mulla ei kyllä mikään toimi ilman aamukahvia, joo joo, oon kahvin orja ;)

Sellainen juoksija joka pystyy vetämään monta kertaa viikossa 20km lenkin kahdessa tunnissa on paremminkin maratoonari eikä laskien kanssa kamppaileva pullukka - he eivät kuulu samaan sarjaan. Tunsin aikanaan Virenin Lassen ja hän teki tuollaisia 20..30km aamulenkkejä , mutta Lasse olikin ammattijuoksija.

Ei se noutaja tule. Tietysti jos on totuttanut elimistönsä käymään hiilihydraattien eli sokerien voimalla niin silloin helposti noutaja tulee jos ei saa tankkausta. Huippu-urheilija Valentin Kononen kertoi Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa tekevänsä harjoituslenkkejään pelkällä vedellä. Rasvaa ihmisessä aina riittää oli miten laiha tahansa. "Vallu sanoo, että neste on pitkäkestoisessa suorituksessa paljon tärkeämpää kuin hiilihydraatti ja harjoitukseen käytetty aika on tärkeämpi kuin matka." "Vallu kertoo kävelleensä 40 kilometrin harjoituslenkkejään useimmiten pelkällä vedellä kehittääkseen rasva-aineenvaihduntaa, koska kilpailusuorituksessa mennään kuitenkin loppu rasvojen varassa."

YrjöJurri kirjoitti:

Sellainen juoksija joka pystyy vetämään monta kertaa viikossa 20km lenkin kahdessa tunnissa on paremminkin maratoonari eikä laskien kanssa kamppaileva pullukka - he eivät kuulu samaan sarjaan. Tunsin aikanaan Virenin Lassen ja hän teki tuollaisia 20..30km aamulenkkejä , mutta Lasse olikin ammattijuoksija.

Lue lisää

moikkaamasta kun kurri alkoi vetää hiilareita !

kj.mattila kirjoitti:

Ei se noutaja tule. Tietysti jos on totuttanut elimistönsä käymään hiilihydraattien eli sokerien voimalla niin silloin helposti noutaja tulee jos ei saa tankkausta. Huippu-urheilija Valentin Kononen kertoi Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa tekevänsä harjoituslenkkejään pelkällä vedellä. Rasvaa ihmisessä aina riittää oli miten laiha tahansa. "Vallu sanoo, että neste on pitkäkestoisessa suorituksessa paljon tärkeämpää kuin hiilihydraatti ja harjoitukseen käytetty aika on tärkeämpi kuin matka." "Vallu kertoo kävelleensä 40 kilometrin harjoituslenkkejään useimmiten pelkällä vedellä kehittääkseen rasva-aineenvaihduntaa, koska kilpailusuorituksessa mennään kuitenkin loppu rasvojen varassa."

Lue lisää

Onko sinulla siis kokemuksia tuollaisista lenkeistä, kertoisitko niistä? Mitä tulee Konoseen, niin kun se on niin helppoa ja yksinkertaista, niin voit varmaan laittaa näkyville myös muiden huippu-urheilijoitten vastaavia kokemuksia? Kononen on vaan ainoa joka joskus aikoinaan on tuollaista kokeillut ja sinä se jaksat aina vaan tuon yhden esimerkin tuoda esille, noh...eipä niitä muita olekaan.

kj.mattila kirjoitti:

Ei se noutaja tule. Tietysti jos on totuttanut elimistönsä käymään hiilihydraattien eli sokerien voimalla niin silloin helposti noutaja tulee jos ei saa tankkausta. Huippu-urheilija Valentin Kononen kertoi Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa tekevänsä harjoituslenkkejään pelkällä vedellä. Rasvaa ihmisessä aina riittää oli miten laiha tahansa. "Vallu sanoo, että neste on pitkäkestoisessa suorituksessa paljon tärkeämpää kuin hiilihydraatti ja harjoitukseen käytetty aika on tärkeämpi kuin matka." "Vallu kertoo kävelleensä 40 kilometrin harjoituslenkkejään useimmiten pelkällä vedellä kehittääkseen rasva-aineenvaihduntaa, koska kilpailusuorituksessa mennään kuitenkin loppu rasvojen varassa."

Lue lisää

... oliko ne nyt Hesan kisat minkä surulliset oksennus-kuvat ovat painuneet mieliimme. Ei hyvä. Kokeileppa hölkätä 2 tunnin lenkki ilman hiilihydraatteja niin tiedät mistä puhun. Rasvaa saattaa meissä riittää, mutta sitä et pitkäkestoisessa rasituksessa saa riittävästi ja riittävän nopeasti lihaksiston käyttöön. Energiaa täytyy saada nopeammin. Muuten tulee seinä vastaan, ja se on varma.