Olin lastenlapseni ristiäisissä, kun tyttöni mies halusi että lapsi on kastettava. Keskusteluissa tuli ilmi, että meidän puolelta suku on kirkosta eronnutta. Pastori ei tuominnut minua, vaimoani ja tytärtäni, vaan totesi, että hänkin voisi olla kirkosta eronnut ellei olisi kirkon palveluksessa. Oli siinä vävypojan kasvot happamana pastorin puheista. Eli papitkin jo uskaltavat julkisesti tunnustaa, että satuolentojen kanssa tässä leikitään.
Pastorin puheet
Mummo ja pappa
351011
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Sanoikohan se pappi ettei usko Jumalaan vai sanoiko vain, että itsekin olisi voinut erota kirkosta, jollei olisi pappi? Se ettei kuulu kirkkoon ei ole sama asia kuin uskomaton. Minäkin olisin saattanut erota kirkosta, jollen olisi erehtynyt nettiin ja nähnyt tätä minkä olen netissä nähnyt, mutta se ei olisi muuttanut minun kristillistä vakaumustani millään lailla.
netissä Jumalan joka on määrännyt sinut pysymään kirkon jäsenenä vai miten netti on eroamisesi estänyt?
olen nähnyt liian monta ahdaskatseisen jumalan viestiä vakaumuksesta riippumatta. Näiden jumalien viestit ovat olleet täynnä ahdamielistä sielullista muiden puolesta päättämistä loukkauksien ja solvauksien kera. Ihmiset yleensä ovat olleet heille tolloja, jotka itse eivät osaa valita vaan ovat heidän mielestään muiden talutusnuorassa. Tämän seurauksena kirkossa olevat ristiriidat ovat saaneet oikeat mittasuhteet.
olisi toisten talutusnuorassa, niin tämän luterilaisen maan kasvateista tulisi yhtä lailla hinduja, animisteja, wiccalaisia, mormoneja, jainalaisia jne. Mutta enemmistö "valitsee" sen uskonnon mitä heille on tyrkytetty käyttämättä juurikaan aivojaan sen pohtimiseen, miksi se olisi muita oivallisempi.
Miksi pitäisi tulla hinduja, animisteja, wiccalaisia, mormoneja, jainalaisia jne.? Miten se oli merkki ettei olisi jonkun talutusnuorassa? Itse en ole aktiivinen vuosiin missään uskonnollisessa yhteisössä. En usko jälleensyntymiseen enkä lue horoskooppeja. Luen itsenäisesti aktiivisesti Raamattua ja rukoilen ja uskon. Pitäydyn tiukasti Raamatun Jumalassa. 15 % suomalaisista uskoo jälleen syntymiseen. Aktiiviseurakuntalaiset (14 %) "Kaikki aktiiviseurakuntalaiset eivät ole evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, vaan lähes joka kolmas heistä on aktiivisia jossain muussa uskonnollisessa yhteisössä." Perusseurakuntalaiset (35 %) "Kaksi kolmesta perusseurakuntalaisesta uskoo kuolemanjälkeiseen elämään ja useisiin muihinkin kristillisiin uskomuksiin. He kuitenkin uskovat kaikkein yleisimmin myös ei-kristillisiin uskomuksiin kuten jälleensyntymiseen, telepatiaan, onnenkaluihin ja horoskooppeihin. tasaisesti kaikissa ikäryhmissä." Passiiviset myönteiset (25 %) "Passiiviset myönteiset suhtautuvat myönteisesti uskonnollisiin asioihin, mutteivät itse ole aktiivisia harjoittamaan uskontoa." Ei-uskonnolliset (16 %) "Ei-uskonnollisten ryhmään kuuluvat eivät usko Jumalaan eivätkä pääsääntöisesti käy koskaan uskonnollisissa tilaisuuksissa." http://www.evl.fi/kkh/ktk/uskonnol.htm
jotka kieltäytyvät esim.käyttämästä handsfreetä koska siitä kohkattiin niin paljon. tai turvavyötä?
jumalaan muttet horoskooppeihin etkä jälleensyntymään? Jos olet itsenäisesti ajatellut asioita, sinulla on varmaankin perusteluja Raamatun jumalan puolesta ja muita uskomuksia vastaan.
Tutkimalla itse Raamattua sallimatta toisten päättää puolestani, miten se pitää ymmärtää. Lukemalla monista mielenkiintoisista asioista joita fiksut tiedemiehemme ovat löytäneet ihmeellistä maailmaamme tutkimalla. Olisi paljonkin vastaperusteluja, mutta jokaisella suomalaisella on lukutaito ja koulutus ottaa itse selvää asioista. Tuohon toiseen viestiin vastaus tässä samalla. Hansfree on kateissa ja esimerkkinä lapsille käytän turvavyötä. :)
taas yhdys sana virhe jälleen syntymiseen
mut nää heittelee vielä lokaa. Heti kun lopettavat sen ja alkavat käyttää nimimerkkiä, niin lupaan pitää tauon ennen viestin lähettämistä, jotta löydän mahdolliset yhdyssana virheet.
Jos tuo teologinen tiedekunta yrittää levittää tieteelle ominaista kriittistä ajattelua, niin kai nykyaikana valmistuvista papeista yllättävän moni on ateisteja. 5-6 vuotta jos objektiivisesti tutkii kristinuskoa, niin kai tuo on aika odotettavissa. Harva sitä kuitenkaan varmaan myöntää. Työpaikkahan siinä voisi olla vaarassa ja toisaalta tuo monen vuoden opiskelu voisi valua osittain hukkaan.
Tulipa opiskeltua teologiaa kuusi vuotta ja opittua kriittistä ajattelua, todellakin tieteellistä. Pappi tuli, usko Jumalaan meni useammin koetukselle, mutta Jumala kesti epäilyt. Ei tieteen tehtävä ole tehdä uskovista ateisteja, tiesitkös sitä?
ole taikauskon säilyttäminenkään, ja tieteellisesti ajatteleva ihminen ei tosiaankaan pidä pelkkiin taruihin perustuvia epäloogisia uskomuksia tosina. Siksi kovien tieteiden, jotka vaativat havaintoja ja matematiikkaa tuekseen, parissa teistit alkavat olla poikkeustapauksia. Todellisen tieteen parissa myös ymmärretään, ettei kirjaan kirjoitettu ihmetarina ole todiste. Fantasiakirjallisuuden olemassaolo lieneekin teologeille tuntematon tosiasia. Ainakaan sen tosiasian tuntemusta ei osata soveltaa omiin lähteisiin.
Asetat edellisen kirjoittajan tavoin, vai lienetkö sama, saman tavoitetehtävän tieteelle: Tieteellisen ajattelun on tuotettava ateisteja. Tiede ei perustu taikauskoon, mutta tutkijan/tieteentekijän käsitys todellisuudesta voi olla uskonnollinen: maailma on Jumalan luoma. Uskonnollinen tai uskonnoton katsomus on lähtökohta todellisuuden mielekkäälle käsittämiselle kyseiselle henkilölle. Mutta on eri asia, lähteekö tiedemies todentamaan oman uskonsa oppeja todeksi tieteen keinoin. Tiedemiehenä hän ei tukeudu taruihin, vaan faktoihin, vaikkakin hänen vakaumuksensa (sinun mielestäsi) pitäytyy "satukirjoihin". Ristiriitaa ei tässä tule, jos tutkija käsittää todellisuuden sellaisena kuin se on. Ei taida tuntea teologista tieteenalaa? Se on mainitsemaasi "todellista tiedettä", sillä ei siellä lähdetä todentamaan esim. Raamattuun kirjoitettuja ihmekertomuksia. Tutkimuksessa selvitetään, mitä kertomuksella viestitetään, miksi se on kirjoitettu, mihin kertomus tähtää vastaanottajassa, kenelle se on kirjoitettu, millaisessa ympäristössä se on kirjoitettu. Teologia tieteenä Suomessa tutkii kristinuskoa uskonnollisena ilmiönä laaja-alaisesti. Jos asia kiinnostaa, niin lue artikkeleita www.teologia.fi -sivustolta vuoden 2008 teemasta 'Teologia tieteenä?". Artikkelit ovat suomalaisen akateemisen teologisen kentän asiantuntijoiden kirjoittamia. Teologia tieteenä ei ole uskontoa, vaan kylmää tiedettä. http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=blogsection&id=5&Itemid=45 Ai että kovien tieteiden parissa teistit alkavat olla poikkeustapauksia? Millähän perustelet tämän väitteesi? Vai teetkö olettamuksen, jonka taustalla on ajattelussasi tieteelle asettamasi tehtävä, että tieteellisen ajattelun on vapautettava ihminen taikauskosta (suom. ihminen uskonnollisesta vakaumuksesta)? Ns. kovien tieteiden parissa olevien teistien määrä on suurempi kuin tiedätkään.
kirkastu opiskeluaikanaan, että raamatun ihmekertomukset ovat vanhemmista lähi-idän uskonnoista lainattua fantasiaa, niin teologinen tiedekunta selvästikin epäonnistuu tieteellisen ajattelutavan opettamisessa opiskelijoilleen.
Et tosiaan taida tuntea akateemista teologiaa... Nämä asiat on minulle opetettu, olen niistä lukenut, kuunnellut luentoja... Mutta asioista ollaan useampaa mieltä. Tiedekenttä on kiinnittänyt huomiota tarinoiden erilaisuuteen ja erilaiseen asiayhteyteen. Babylonialainen jumalmaailma ja uskonnollisuus eroaa juutalaisesta monoteismistä, ja todellisuuskäsitys on erilainen myöskin. Tieteen puolella ei olla otettu kantaa tekstien uskonnolliseen merkitykseen, eli onko teksti jumalallista vai ei. Tiede ei ota kantaa, onko esim. enkelit todellisia vai ei, tiede esittää teorian, jonka myöhempi tutkimus voi kumota ja esittää uuden. Uskonnollinen vakaumukseni ei perustu tieteelliseen ajatteluun, vaan hengelliseen Jumalan kohtaamiseen. Kykenen muuten erottamaan nämä toisistaan ja lähestymään omaa uskontoani tieteellisesti. Tiesitkö muuten, että Raamatunkertomuksilla on itse asiassa paljon vahvempi historiallinen pohja kuin oletat? Monet yksityiskohdat vastaavat kertomansa aikakauden asioita, kuten riittien kuvaukset, pukeutuminen, rakennustekniikka, elämäntapa, kultillinen käyttäytyminen, historian tapahtumat ja henkilöt... Tiedekentän tehtävä ei ole opettaa opiskelijoille ateistista tai uskonnollista ajattelua. Se opettaa tieteellisen ajattelutavan, muttei pakota ketään omaksumaan sellaista ajattelutapaa vakaumukselliseksi. Itse näköjään asetat sen tieteen tavoitteeksi ja se jos mikä on pseudotieteellistä, aitoa tieteenharjoittamista on uskontojen kumoaminen ja uskonnottoman vakaumuksen tukeminen.
pohjautuu kuvitelmiin, että tontut, enkelit, jumalat ja saatanat eivät ole mielikuvituksen tuotteita. Tieteellisesti ajatteleva henkilö ei sijoita maailmankuvaansa tonttuja ja enkeleitä, koska niiden puolesta eivät puhu mitkään luotettavat havainnot, sen sijaan niistä mielikuvituksen tuotteina puhuu monikin tosiasia. Jo tuo, että jos raamatussa on oikeaan osunutta kuvausta riiteistä, rakennustekniikasta, pukeutumisesta, ja katsot sen todisteeksi myös yliluonnollisista asioista, on pahalaatuinen logiikkavirhe.
Tieteen kentät on moninaiset ja niistä löytyy siltoja toisiinsa. Ajatellaan vaikka ilmiötä perhesynnytys. ;) Eläintieteilijä seuraa vaikka uroksen käyttäytymistä. Sosiologi on kiinnostunut sukupuolten työjaosta tilanteessa erilaisissa kulttuureissa. Historioitsija tutkii perhesynnytyksiä menneisyydessä ja nykyisyydessä. Taloustieteilijä perhesynnytyksen käyttöönoton vaikutuksia talouteen. Kielitieteilijä tutkii perhesynnytys sanan ensiesiintymiä eri kielissä. Politiikantutkija tutkii eri puolueiden kannattajien suhtautumista perhesynnytykseen. Olen lainannut idean sosiaalipsykologian kirjasta Johdatus sosiaalipsykologiaan. Mitä teologia tutkii tästä aiheessa?
Enpä ole teististen tiedemiesten tunkeneen tonttuja tai keijukaisia omaan tutkimukseensa. Miten muka lähtöoletus, että maailma on Jumalan luoma vaikuttaa tieteentekemiseen tai tutkimukseen? Käsitit väärin viestini Raamatusta. Raamatusta löytyvä erilainen aineisto viestii, että teksti on syntynyt historiallisessa konktekstissa ja ympäristössä ja osaltaan kuvaa historiallisia tapahtumia, joita on voitu todentaa. Raamatussa on säilynyt sellaista aineistoa, jota muista lähteistä ei ole saatavilla, koska ne ovat tuhoutuneet tai niitä ei ole vielä löydetty. Raamattu on vahvasti ihmisen elämisen kuvauksina vahvasti tähän todellisuuteen sidottu, verrattuna esim. Mormonien kirjaan, joka "on taivaasta suoraan viestitetty". Raamatun yliluonnolliset kohdat kuuluvat sitten hengelliseen kenttään, mutta Raamatuntutkimus selvittää, miten kirjoittajat ovat tapahtumia tulkinneet ja kirjanneet ne paperille. Otetaan esimerkki. Profeetta Jeremian kirjassa on ennustuksia Juudan, israelilaisten etelävaltion, tuhoutumisesta. Teksti välittää viestin, että tuho on Jumalan rangaistus kansan luopumisesta ja paheellisesta elämästä sekä väärien jumalien palvomisesta. Historiallisesti Babylonia valloitti Palestiinan alueen ja tuhosi Jerusalemin lähestulkoon maan tasalle. Profeettiteksti antaa historialliselle tapahtumalle uskonnollisen tulkinnan. Toisaalta Jeremian kirjan eräs kohta mainitsee sivumennen Babylonian armeijan valloituksesta, että Juudassa oli linnoitetuista kaupungeista valloittamatta enää Lakis, Aseka ja Jerusalem. Tilannekuvaus, voidaan määrittää, milloin Jeremia ajallisesti välitti erään viesti Juudan kuninkaalle. Arkeologisista kaivauksissa Lakisin raunioista löytyi ajallisesti hetkeä myöhempi ruukunsiru, jossa luki lyhyesti: "Asekan valoja ei enää näy." Tilanneraportti Jerusalemiin: Aseka valloitettu ja tuhottu. Pian tuhoutui Lakis. Esimerkki ehkä valaisee, millä tavalla Raamatuntekstit ovat historialliseen aikaan ja tapahtumiin sidottuja. Ne eivät siinä määrin ole täysin mielikuvituksen tuotetta, kuin mahdollisesti oletat.
Tarkoitatko perhesynnytyksellä sitä, että koko perhe seuraa synnytystapahtumaa? Tällaisesta tavasta en ole ennen kuullutkaan. Miten uusi/vanha asia on kyseessä? Niin, mikä teologian tutkimusala tätä lähestyisi, on jo lisäkysymys. Käytännöllisen teologian kautta voi tarkastella sitä, miten perhesynnytys hoitaa synnytykseen osallistuvia hengellisesti. Uskonnonpedagogiikka lähestynee asiaa siten, että mitä uskonnollisia arvoja synnytyksellä halutaan välittää. Systemaattinen teologia lähestynee asiaa yhteisön kautta. Minkälainen opetus perheen uskonnollisella yhteisöllä on synnytyksestä. Kirkkohistoria tarkastellee perhesynnytystä, että onko sitä harjoitettu miten paljon kristillisissä yhteisöissä historiallisesti, harjoitetaanko edelleen ja mitä uskonnollista taustaopetusta synnytykseen on liitetty. Nämä nyt tulivat mieleen ensimmäisenä... Tiivistettynä: Teologia tutkii, miten uskonnollinen traditio ilmenee perhesynntyksessä.
Perhesynnytys taitaa olla sosiaalipsykologian käsite. Se tarkoittaa yksinkertaisesti isän mukana oloa synnytyksessä. Perhehän koostuu isästä, äidistä ja syntyvästä lapsesta. He ovat kaikki osallistua tapahtumaan. Historian ja eksegetiikan puolelta voisi löytyä vastauksia tähän kysymykseen, mutta oletan, että tosi vanhasta asiasta on kyse. ;) "Minkälainen opetus perheen uskonnollisella yhteisöllä on synnytyksestä." Laaja ja kauaskantoisessa merkityksessä hyvin lisäävä kulma. Liippaa sosiaalipsykologiaa siinä, miten isä tai äiti luottaa hoitohenkilökuntaan. Millaisia sisäisiä malleja isällä tai äidillä on jne.
Katos vaan, myös esim. Koraanin ja Rigvedan tapahtumat ovat paikoin "historialliseen aikaan ja tapahtumiin sidottuja". Todistaako tämä mielestäsi Muhammedin lentävän hevosen ja ukkosenjumala Indran? Mitä tulee koviin tieteisiin ja teismiin, vertailun vuoksi todettakoon, että brittiläisen Royal Societyn (maailman merkittävin tiedeyhteisö) jäsenistä 3,3% tunnustaa uskoa jumalaan/jumaliin. http://cagematch.dvorak.org/index.php?topic=4750.0 Voidaan siis olettaa, että mitä kovemmassa tieteellisessä seurassa liikutaan, sitä vähemmän joukossa on yliluonnolliseen uskovia.
Suurempi todennäköisyys tuohon ateistien suuren määrään on ryhmien väliset ristiriidat. Itse pidän Suomen kouluopetusta biologian osalta hyvänä. Ongelma taitaa olla englantilaisilla. Lainaus " Brittiläisen tiedeakatemian The Royal Societyn koulutusasioiden johtaja, professori Michael Reiss joutui äskettäin eroamaan tehtävästään, koska hän oli julkisesti kehottanut koulujen luonnontieteiden opettajia opettamaan evoluutioteoriaa keskustellen ja luomisteoriaan uskovien oppilaiden näkemyksiä ymmärtäen. Reissin mukaan luomisuskoinen oppilas ei opi ymmärtämään evoluutioteoriaa, jos opetuksessa ei kunnioiteta hänen mielipiteitään. Joidenkin kollegojen mielestä Reiss teki liian pitkälle menevän myönnytyksen luomisteorialle, vaikka hän ei puolustanutkaan luomisteorian opettamista." http://www.tapiopuolimatka.net/17
luomisteoria on? Kuka on luonut ja mitä ja missä ja miten?
Miten perustele "ryhmien väliset ristiriidat"? Et mitenkään, koska et tiedä asiasta yhtään mitään. Reiss on anglikaaninen pappi, jolla on höpöhöpö-näkemyksiä evoluutiosta. On aivan oikein,, että hänen erotettiin tehtävistään. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että biologian opetus on Suomessa onnistunut melko hyvin. Meille ei jumalia tai muita satuhahmoja harrasteta biologiantunneilla, vaan evoluutioteoriaa opetetaan tieteellisenä faktana.
Voisitko ystävällisesti olla pilaamatta hyvää keskustelua valehtelu väitteillä. Kulmani yksinkertaisesti oli, että jokainen tervejärkinen tiedemies ymmärtää, että kukaan ei voi oppia jos hänelle ei anneta tilaa pohtia. Jos et kykene keskustelemaan vakaumustani kunnioittaen niin tehdään sopimus siitä, että jätetään toisemme rauhaan.
niiltä, jotka tietää.
"että jokainen tervejärkinen tiedemies ymmärtää, että kukaan ei voi oppia jos hänelle ei anneta tilaa pohtia." Kreationismi ei ole "pohtimista", vaan dogmaattista USKOA, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Suosittelen tutustumaan esim. popperilaiseen tieteenfilosofiaan uskon ja tieteen välisten erojen ymmärtämiseksi. Eikö ole ihmeellistä, että vakaumuksesi estää sinua käsittelemästä mielestäsi epämiellyttäviä asioista?
Kreationismin kannalla en ole vaikka pystyn kunnioittamaan heidän mielipiteitään ja pohdintojaan.
Se että sinä et ole ateisti, ei hirveästi kerro. Tuohan on vain yhden ihmisen otanta. En minä ole kaikkia teologeja ateisteiksi väittänytkään. Todettu fakta vain on että uskonnottomuus korreloi koulutuksen kanssa. Siksi epäilisinkin että teologian opinnot lopettaa useampi ateisti kuin aloittaa.
Todettu fakta? Voinee olla, en mene kieltämään sitä, mutta epäilysi teologian opintojen suhteen pidän liian pitkälle menevänä oletuksena. Omasta vuosikurssistani tietääkseni kukaan ei lopettanut opintojaan ateistina, vaan suurin osa on työelämässä pappeina, loput uskonnonopettajina tai vielä jatkavat opintojaan perhesyiden takia, lähinnä (onnellisena) syynä lapset. Osa tekee jatko-opintoja, vieläpä pappisvihkimyksen saaneina. Väitteestäsi on tehtävä kyselytutkimus ja selvitettävä syyt, jos joku on ateistiksi muuttunut.
Oletukseni perustuu siihen että teologin opinnot aloittaa hyvin harva ateisti (en keksi miksi aloittaisi). Ja kuten jo mainitsin, ei ateismia ole välttämättä järkevää myöntää valmistuttuaan. Hyvin todennäköisesti siitä olisi haittaa työnhaussa.
Teologian opiskelijoissa on varmasti ateisteja, mutta vähemmässä määrin. Työnhaun suhteen riippuu, mihin tehtäviin teologit, jotka ovat ateisteja, suuntaavat. Kirkon tehtäviin ei ole mitään järkeä työaikojen ja katsomuksen takia, toisaalta siellä joutuu vakaumukselliseen syyniin luonnollisesti. Toimittajia, asiantuntijoita, opettajia, tutkijoita... Aloja löytyy, joissa tarvitaan teologian kentän asiantuntijoita.
Eija, lukion oppimäärällä olisi voinut edellyttää edes kysymyksen ymmärtämistä.
>> Pastori ei tuominnut minua, vaimoani ja tytärtäni, vaan totesi, että hänkin voisi olla kirkosta eronnut ellei olisi kirkon palveluksessa.