Pengoin arkistosta päivän puheenaiheeseen liittyvän tekstin:
”Iltalehti 10.11. 1992
Pääkirjoitus
Puolustus omissa käsissä
Suomalaisten muista pohjoismaista poikkeavan myönteinen kanta EY-jäsenyyteen kumpuaa epäilemättä sotilaallisen puolustautumisen vaatimuksista. Suomessa on tartuttu kiihkeästi mahdollisuuteen löytää pysyvä ja lopullinen ratkaisu ikuiseen turvallisuusongelmaamme. Se läntinen apu, jota niin monesti on turhaan toivottu.
On tärkeää, että Suomessa vihdoinkin käydään turvallisuuspoliittista keskustelua asioiden oikeilla nimillä.
Silti ei voi välttyä vaikutelmalta, että uuden vapauden riemussa turvallisuusratkaisuun ollaan kiinnittämässä epärealistisia odotuksia.
Puolustusvoimain komentaja, amiraali Jan Klenberg on oikeassa muistuttaessaan, että Suomen tärkeimmät perusteet läntiseen Eurooppaan integroitumiseen eivät ole puolustuksellisia, vaan ennen kaikkea taloudellisia.
Amiraali tähdentää, että Suomen alueen, ilmatilan ja merialueiden pitäminen suomalaisessa kontrollissa ja tarvittaessa niiden tehokas puolustaminen kansallisin voimin vastaa kaikkien osapuolten etuja, kaikissa mahdollisissa vaihtoehdoissa. Näin hän varoittaa tuudittautumisesta Naton tai WEU:n antamien turvallisuustakuiden varaan.
Miksi sitten läntisen sotilasliiton antamaan turvaan idän potentiaalista uhkaa vastaan pitäisi suhtautua varauksellisesti?
Siksi, että mahdollisessa sotilaallisessa yhteenotossa sotilasliittoon kuuluva rajamaa Suomi joutuisi heti etulinjan taistelutantereeksi. Juuri sitä Suomi on pyrkinyt koko itsenäisyytensä ajan kaikin keinoin välttämään.
Suomen pysyminen sotilasliittojen ulkopuolella saattaa vastata myös lännen etuja. Ei ole lainkaan selvää, haluaisiko Nato Suomen mukana 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjää vastaan. Natossa kenties lasketaan, että kustannukset Suomen jäsenyydestä olisivat suuremmat kuin edut.
Painavin perustein voidaan väittää, että Suomella on parhaat mahdollisuudet pysytellä konfliktien ulkopuolella pysymällä sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella ja huolehtimalla omasta puolustuskyvystään mahdollisimman hyvin. Kuten tähänkin asti.
Amiraali Klenberg toivoo, että Suomen omistautuminen oman maansa puolustamiseen omin voimin soveltuisi osaksi Euroopan yhteistä puolustusta. On hyvät mahdollisuudet, että tämä näkemys voidaan omaksua myös EY:ssä.”
**
Kommentit:
Kuten kirjoituksesta ilmenee, turvatakuut eivät ole tulleet yllätyksenä.
Poliittinen ”kauna”- keskustelu asiasta oli vain eduskunnan EU-perustuslakikeskusteluksi liittyvä näytelmä, jolla hämättiin yleistä mielipidettä.
Näytelmä piti tehdä, että kansa uskoisi, että demokratia toimii.
Olin 6. päivä lokakuuta Satakunnan Eurooppa-tiedotustilaisuudessa. Tilaisuuden järjesti Satakunnan Eurooppa-tiedotustoimiston aluetiedottaja Tiina Viitanen. Pääpuhujana oli Suomen EU-sihteeristön päällikkö Antti Peltomäki, muut tentattavina olleet olivat Mikko Elo (sdp) ja Timo Kalli (kesk).
Kysyin Antti Peltomäeltä, milloin Suomi liittyi Euroopan yhteisöjen eli EY:n jäseneksi. Pitkän harkinnan jälkeen Antti Peltomäki vastasi Suomen liittyneen EY:hyn samalla kun liityimme EU:hun vuoden 1995 alussa.
Kuitenkin EY-jäsenyys on merkinnyt vuodesta 18.3. 1992 lähtien, kun eduskunta ”hyväksyi” hallituksen tiedonannon, että Suomen oli sitouduttava jo silloin olemassa oleviin ja kaikkiin tuleviin poliittisiin sopimuksiin. -Myös turvatakuuvelvoitteet!
Oliko hallituksella ja eduskunnalla oikeutta tehdä oikeustoimikelpoisuutta vailla olevan EU:n kanssa minkäänlaisia sopimuksia?
Perustelen asiaa sillä, että vasta nyt EU-perustuslain myötä EU tulee saamaan oikeustoimikelpoisuuden.
Eduskunnalla ei ole enää päätösvaltaa hyväksyä EU-perustuslain mukanaan tuomia yhteiseen puolustukseen liittyviä oikeuksia ja velvoitteita.
Olettakaamme, että Nato-maa Norja hyökkäisi EU-maa Suomen ja valloittaisi Lapin. Saammehan turvatakuu-oikeuksillamme solidaarista tukea kaikilta EU-mailta !
Ja toisaalta. Turkki ja Kreikka ovat nahistelleet iät ja ajat keskenään.
Oletetaan, jos Nato-maa Turkki julistaisi sodan EU-maa Kreikalle, olisiko EU-maa Suomen solidaarisena velvollisuutena lähettää Suomen pojat puolustamaan Kreikkaa.
Ajankohtaiseksi asian tekee uutinen tänään:
Suomen EU-kenraali Gustav Hägglund erottaisi puolustuksen muusta EU:n perustuslaista, jotta asiaan saataisiin nopea päätös:
” Hägglund on myös yllättynyt viime aikojen keskustelusta turvatakuista. -Ne kuvaavat todellisuutta jossa elämme. Se on selvää, että emme jätä pinteeseen joutunutta kaveria, Hägglund sanoo.”
Kirjoituksen yhteenvetokommentit Amiraali Klenbergin (10.11.1992) ja EU-Kenraali Hägglundin (17.12.2003) lausunnoista:
- Klenberg oli ajan tasalla jo yli 11 vuotta sitten!
- Onko EU-kenraali Hägglund vasta nyt herännyt turvatakuiden tuomiin velvoitteisiin?
”Iltalehti 10.11. 1992
Pääkirjoitus
Puolustus omissa käsissä
Suomalaisten muista pohjoismaista poikkeavan myönteinen kanta EY-jäsenyyteen kumpuaa epäilemättä sotilaallisen puolustautumisen vaatimuksista. Suomessa on tartuttu kiihkeästi mahdollisuuteen löytää pysyvä ja lopullinen ratkaisu ikuiseen turvallisuusongelmaamme. Se läntinen apu, jota niin monesti on turhaan toivottu.
On tärkeää, että Suomessa vihdoinkin käydään turvallisuuspoliittista keskustelua asioiden oikeilla nimillä.
Silti ei voi välttyä vaikutelmalta, että uuden vapauden riemussa turvallisuusratkaisuun ollaan kiinnittämässä epärealistisia odotuksia.
Puolustusvoimain komentaja, amiraali Jan Klenberg on oikeassa muistuttaessaan, että Suomen tärkeimmät perusteet läntiseen Eurooppaan integroitumiseen eivät ole puolustuksellisia, vaan ennen kaikkea taloudellisia.
Amiraali tähdentää, että Suomen alueen, ilmatilan ja merialueiden pitäminen suomalaisessa kontrollissa ja tarvittaessa niiden tehokas puolustaminen kansallisin voimin vastaa kaikkien osapuolten etuja, kaikissa mahdollisissa vaihtoehdoissa. Näin hän varoittaa tuudittautumisesta Naton tai WEU:n antamien turvallisuustakuiden varaan.
Miksi sitten läntisen sotilasliiton antamaan turvaan idän potentiaalista uhkaa vastaan pitäisi suhtautua varauksellisesti?
Siksi, että mahdollisessa sotilaallisessa yhteenotossa sotilasliittoon kuuluva rajamaa Suomi joutuisi heti etulinjan taistelutantereeksi. Juuri sitä Suomi on pyrkinyt koko itsenäisyytensä ajan kaikin keinoin välttämään.
Suomen pysyminen sotilasliittojen ulkopuolella saattaa vastata myös lännen etuja. Ei ole lainkaan selvää, haluaisiko Nato Suomen mukana 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjää vastaan. Natossa kenties lasketaan, että kustannukset Suomen jäsenyydestä olisivat suuremmat kuin edut.
Painavin perustein voidaan väittää, että Suomella on parhaat mahdollisuudet pysytellä konfliktien ulkopuolella pysymällä sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella ja huolehtimalla omasta puolustuskyvystään mahdollisimman hyvin. Kuten tähänkin asti.
Amiraali Klenberg toivoo, että Suomen omistautuminen oman maansa puolustamiseen omin voimin soveltuisi osaksi Euroopan yhteistä puolustusta. On hyvät mahdollisuudet, että tämä näkemys voidaan omaksua myös EY:ssä.”
**
Kommentit:
Kuten kirjoituksesta ilmenee, turvatakuut eivät ole tulleet yllätyksenä.
Poliittinen ”kauna”- keskustelu asiasta oli vain eduskunnan EU-perustuslakikeskusteluksi liittyvä näytelmä, jolla hämättiin yleistä mielipidettä.
Näytelmä piti tehdä, että kansa uskoisi, että demokratia toimii.
Olin 6. päivä lokakuuta Satakunnan Eurooppa-tiedotustilaisuudessa. Tilaisuuden järjesti Satakunnan Eurooppa-tiedotustoimiston aluetiedottaja Tiina Viitanen. Pääpuhujana oli Suomen EU-sihteeristön päällikkö Antti Peltomäki, muut tentattavina olleet olivat Mikko Elo (sdp) ja Timo Kalli (kesk).
Kysyin Antti Peltomäeltä, milloin Suomi liittyi Euroopan yhteisöjen eli EY:n jäseneksi. Pitkän harkinnan jälkeen Antti Peltomäki vastasi Suomen liittyneen EY:hyn samalla kun liityimme EU:hun vuoden 1995 alussa.
Kuitenkin EY-jäsenyys on merkinnyt vuodesta 18.3. 1992 lähtien, kun eduskunta ”hyväksyi” hallituksen tiedonannon, että Suomen oli sitouduttava jo silloin olemassa oleviin ja kaikkiin tuleviin poliittisiin sopimuksiin. -Myös turvatakuuvelvoitteet!
Oliko hallituksella ja eduskunnalla oikeutta tehdä oikeustoimikelpoisuutta vailla olevan EU:n kanssa minkäänlaisia sopimuksia?
Perustelen asiaa sillä, että vasta nyt EU-perustuslain myötä EU tulee saamaan oikeustoimikelpoisuuden.
Eduskunnalla ei ole enää päätösvaltaa hyväksyä EU-perustuslain mukanaan tuomia yhteiseen puolustukseen liittyviä oikeuksia ja velvoitteita.
Olettakaamme, että Nato-maa Norja hyökkäisi EU-maa Suomen ja valloittaisi Lapin. Saammehan turvatakuu-oikeuksillamme solidaarista tukea kaikilta EU-mailta !
Ja toisaalta. Turkki ja Kreikka ovat nahistelleet iät ja ajat keskenään.
Oletetaan, jos Nato-maa Turkki julistaisi sodan EU-maa Kreikalle, olisiko EU-maa Suomen solidaarisena velvollisuutena lähettää Suomen pojat puolustamaan Kreikkaa.
Ajankohtaiseksi asian tekee uutinen tänään:
Suomen EU-kenraali Gustav Hägglund erottaisi puolustuksen muusta EU:n perustuslaista, jotta asiaan saataisiin nopea päätös:
” Hägglund on myös yllättynyt viime aikojen keskustelusta turvatakuista. -Ne kuvaavat todellisuutta jossa elämme. Se on selvää, että emme jätä pinteeseen joutunutta kaveria, Hägglund sanoo.”
Kirjoituksen yhteenvetokommentit Amiraali Klenbergin (10.11.1992) ja EU-Kenraali Hägglundin (17.12.2003) lausunnoista:
- Klenberg oli ajan tasalla jo yli 11 vuotta sitten!
- Onko EU-kenraali Hägglund vasta nyt herännyt turvatakuiden tuomiin velvoitteisiin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lupaus turvatakuista on siis ollut olemassa yli 11 vuotta?
Ja koska Vanhanen ei ole voinut kertoa kansalle tottuutta, on pitänyt järjestää moinen keskustelu niin ettei kukaan oikeastaan muista kuka on sanonut mitäkin.
Ja kun Berluskoni teki ehdotuksen, ensin tyrmättiin, uuden ehdotuksen jälkee sitten jo hyväksyttiin?
Se jäi kaiveleen mieltä, että milloin eduskunnan täysistunto hyväksyi Italian uuden ehdotuksen?
Ja Olikos se ensimmäinenkään ehdotus koko eduskunnan hyväksyttävänä?
Vastaisko joku ?
Kiireessäkin tiedoksi - huomioikaa tämä todella ajankohtainen ja hyvä kirjoitus joka liittyy puolustuspolitiikkaan ja turvatakuisiin!
Kirjoituksessa on artikkeli lainaus IL 10.11.1992
pääkirjoitus jota ei kovinkaan monesta arkistosta voi enää lukea... Seppo Sivosen tiedostoista löytyy näköjään uutta ja vanhaa...
Emme voi vetää oikeita johtopäätöksiä päivän uutisista, jos emme (muista) tunne taustoja.
Kiitos Sepolle arvokkaasta kirjoituksesta.
ilmoitus uutisena
osoitteessa
www.promerit.net