A-talkia katsoessa jäi päällimmäiseksi näkemys, että kansalta aiotaan kerätä 450 miljoona euroa, jotta yle voisi muun toimintansa ohella kasvattaa maakuntapalvelujaan myös netissä, eli viedä verkkosivuillaan katsojat ja lukijat, sekä niiden mukana myös mainostulot sanomalehtien ja maakuntalehtien verkkosivujen uutisilta.
Minusta tässä on ongelma.
Ei voi olla oikein, että yhteiskunta tukee yhtä mediaa, joka vie leivän toisten suusta, jotka joutuvat itse hankkimaan rahoituksensa lukija ja katsojamääriensä kautta.
Historiaa ajatellen on hyvä, että Ylen vanha monopoli tv- ja myöhemmin myös radiotoiminnassa on purettu ja jäljellejäävää toimintaa voikin minusta tukea julkisin varoin, mutta se ei ole oikein, että Yle työntyy verkkoon verorahoilla.
Tähän on kehitettävä joku toinen ratkaisu, koska näin ei asia toimi.
minkähän kannan keskusta ottaa, kun asia nousee todella framille ja kepun vanhat vahvat maakuntalehdet tajuavat, että kyse on nimenomaan heidän mainostuloistaan eikä ollenkaan Sanoma Oy:stä, vaikka Mikael Pentikäinen nyt esiintyykin julkisuudessa, kun on luottamustehtävissä myös Sanomalehtien liitossa ja Suomen Tietotoimistossa, juuri lehdistön omistamassa uutistoimistossa, jonka uutistuotannon varassa mm. maakuntalehdet pitkälti toimivat.
Asiasta voi tulla keskustalle hyvin kiperä kysymys.
-Jäbä
YLEn suuri ongelma
Mitäs kepu sanoo
3144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei Ylellä ole maakunnissa erillistä nettiuutistoimitusta sen kummemmin kuin maakuntalehdilläkään. Molemmat mediathan vain tuottavat sinne hieman toisessa muodossa samoja uutisia, jotka ne muutenkin hankkivat. Vaikka tuohon siirtohommaan olisikin palkattuna yksi henkilö, hänen palkkansa merkitys suhteutettuna kokonaiskustannuksiin on varsin marginaalinen. Sitä paitsi, mitä pääpointtiisi tulee, eivät Ylen ja maakuntalehtien verkkouutiset sulje pois vierailuja toisen median sivuilla. Päinvastoin olen varma, että valtaosa Ylen sivustolla kävijöistä vierailee myös maakuntalehtensä sivustolla ja toisin päin. Maakuntalehtien ilmoitustulomuodostuksen ongelma on netti sinänsä. Siis se, että lukija pitää lehden tilaamista turhana, kun sen uutiset voi lukea ilmaiseksikin. Nettimainonnasta puolestaan ei lehdille juuri tuloja heru. Ylen maakuntatoimitukset tuottavat mielenkiintoisia uutisia. Olisi sääli, mikäli kansalaiset saisivat ne pelkästään radion kautta.
Olet varmaan käytännön tasolla hyvin oikeassa. Itse kuitenkin ajattelen edelleen periaatteellista näkökulmaa, jota Sanomien toimitusjohtajakin lienee ajatellut STT:n hallituksen varapuheenjohtajana ja Sanomalehtien liiton puheenjohtajana, kun nyt on kerrankin tilaisuus keskustella siitä, missä menee julkiseti rahoitettavan mediapalvelun ja markkinoilta rahoituksensa hankkivan tiedonvälitysbisneksen raja. Länsimainen periaatehan on, että media olisi täysin vapa kaikista sidommaisuuksista poliittiseen päätöksentekoon. Meillähän on puoluelehdetkin miltei kokonaan muutettu puoluista riippumattomiksi ja vanha Ylen monopoli tv- ja radiotoiminnassa täysin purettu. Nyt on siis syytä käydä vähintään periaatekeskustelu siitä, onko paikallaan käyttää verovaroin uetun yrityksen toiminnan tuloksia ylkomainostaulujen huomionherättäjinä tai sen verkkopalvelua kilpailemassa riippumattoman median verkkopalvelujen kanssa. Rajanvetokeskustelu on minusta hyvin tarpeellinen. -Jäbä
vanhaan Ruotsinvallan aikaan pakko-otoilla