Ajatuksiini nousi, mikä on sinun tehtäväsi Jumalan suurella elovainiolla?
Seurakunnissa on eri tehtäviä ja hyvin muistan ajan, kun olin erään Suomalaisen ryhmän jäsenenä ja seurakunta kun oli vähäinen jäsenmäärältään, niin tehtäviäkin oli tarjolla melkoisesti ja se taas tuo erään ikävän puolen, että ottaa vastuuta sellaisistakin tehtävistä, jotka eivät sydämmelle ole laskeutuneet.
Huomioksi muuten, että Suomalainen-seurakuntaryhmä luonollisesti on täällä jäsenmäärältään pienempi, koska meitä finnejä ei niin paljoa kaikkialla Ruotsia elä.
Eli jos Jumala on laskenut sydämmellesiminkä tahansa tehtävän, niin kyllä Hän siihen armoituksensa myös antaa, ettei tarvitse omissa voimissa itseään loppuun polttaa.
Laitan tähän muutamia eri tehtävä aluita.
Lapsi-työ pakolais-työ, media-työ, vanhus-työ, vankila-työ, päihde-työ, lähetys-työ, kuoro-työ ja tärkeä rukous-työ.ym.
Sit vois noiden työ muotoja vielä jakaa ja seurakunnissahan on vielä monia muita palvelu tehtäviä, joita usein ei juurikaan nosteta esiin, kuten siivous ja vahtimestarin ja uhrin keruu, kuten myös äänentoisto laitteiden hoitajat kuten myös säestäjät, kuoroineen ja solisteineen.
Laitan päätteeksi vain Raamatun kohdan, joka osaltaan selventää ajatusteni sekamelskaa, eli kun ihmisen hengellinen näkökyky on terve, niin hän näkee sekä lähelle, että kauas, eikä tarvitse olla värisokeakaan, että ajaisi päin punaista.
Siis kunnioitetaan kunkin kutsua, jonka Isä lapselleen on antanut ja tässä päätteeksi jakeet.
Matt. 6:22
Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu.
Matt. 6:23
Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!
"Työkenttäsi"?
frihet
12323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minulla "työkenttä" seuraa mukana kuin hai laivaa. Eihän siinä mitään muuta rajaa tarvita!
Tällä hetkellä seurakunnassa todistaja ja kolehdinkantaja, sekä rohkaisija kehoittaja uskossa eteenpäin. Sydäntä lähellä kaikki aidosti uskoontulleet yhteiskuntaluokasta riippumatta. Tietenkin tuosta laumasta saan aina joitakin erityisesti sydämelle, jotka ovat kevyt kantaa. Myöskin kadonneet lampaat, joita koitan kehoittaa seurakuntaan. Leksahan on kyllä sanonut ettei Suomessa ole yhtään todellista Jumalan miestä tai naista. En tiedä millainen metronomi hänellä on millä asiaa mitata. Enkä tiedä mikä on Jumalan edessä moiseen uskallus sanoa.
Tuossa edellinen mainitsi, että kuljettaa työkentäänsä mukanaan, mutta aloitukseni tarkoitus oli. Oletko ja olenko minä Herran johdatuksessa ja mikä tärkeää, sillä paikalla, johon minut ja sinut on kutsuttu. Se on joskus meinaan, niin, että välillä veli tai sisko tallustelee toisen "pellolla" ja kaiken huipuks väsähtää kesken matkaa. Sitä ku joka paikan duunariks alkaa, nii siinä saattaa suurilla saappaillaan pienemmät varpaat talloa lättään. Minä itse aikoinani otin kaikki mahdolliset tehtävät vastaan ja kun vielä kolmi-vuoro töissä kävin, nii meinas "lamppu sammahtaa", sekä hengellisesti, kuten fyysisesti. Eli jos ei ole oikealla paikalla, nii työ käy raskaaksi. Toinen asia mikä mulla sydämmelle tuli tän aloituksen tehtailussa, että jos hengellinen näkökyky on viallinen, niin emme näe Kristuksen tahtoa, oman seurakuntansa johdossa, vaan kunnioitamme ehkä vain omaa näkyämme. Tosin sehän on selvää, että kerromme siitä mikä meitä lähiten kiinostaa ja on rakas, mutta siinä saattaa jäädä ulos muita seurakunnan tärkeitä tehtävä alueita. Esim. usein olen huomioinut, että lapsi-työstä ei niin paljoa informoida, kun kuljen eri paikoissa ja sehän on yksi elin-tärkeä alue. Toinen ehkä vielä tärkeämpi on rukoilijat, joiden tehtävä kenttä on "hiljainen", tuskin heitä liiaksi kannustetaan. Jätin tuosta aloituksesta pois "kirppis" työn, koska itse siinä askartelen ihan laiskuuteeni asti. Kirpis homma tosin tuo markkina touhun mieleen ja sehän on laajentunut valtavaksi , jossa rahasummatkin hipovat evoluution lukemiin. No minulla on tää rattaitten päällä eläminen kohta tullu elämän tavaksi ja hiukan joskus Jumalan kans oon purnannu, et tekis mieli jo lopettaa nää kuljetukset, mut onhan tässä "värikkyyttä" ollu ja ei oo samanlaisia päiviä montaa. Herra lapsiaan armossaan ohjatkoon, että askeleemme olisi niissä valmiissa askelissa, jotka Hän kullekin on valmistanut. Muistetaan myös, että saamme levätä, kuten Vapahtajammekin teki.
yhden tärkeän tehtäväsi! * Rukous illan vetäjä, johon sinut on pyydetty, Sanaa jakamaan ja keskustelua ja rukousta johtamaan! * Sinulla on siinä vastuunalainen, ja Jumalan armoa minäkin sinulle rukoilen yhä enenevässä määrin, sillä tuota paikkaa ei omissa voimissa kukaan kykkene vimemään kunnialla, ellei Jumalan armo ole ylimpän voimana? * Siunausta siihen tehtävään, ja toki muutenkin!
Niinpä jäi mainitsematta, sisällytin sen todistajan ja kehoittajan virkaan. Kyllä noitakin iltoja on, sekä joskus kastajana.
Kun kaahailee hengellisellä näkökyvyllä, niin punaisia päin se tosiaan menee, vaikkei olisikaan värisokea ;)
* Olisik ihan niinkuin ivan ja jotenkin halveksivasti sanottu? Ihan turhaan ja pelkkää ilkeyttäsi sait ilmentää, sisimpäsi paljastit! Sinä olet raukkis! Osaatkohan hävetä?
Ei käy kateeksi. Muistatkos mikä oli Siimein kohtalo?
Sinä uskosta osattomana ja katkeruutesi sapessa uiden tulkitset kirjoitukset värisokean tavoin ja näytät ajelevan vielä yks suuntaista väärään suuntaan, et ikävä on sinunkin elämä, jos oli ystäväskin, joka pusikkoon lähti hetkeks, ainakin omien sanojensa mukaan. Kristitty, joka vaeltaa Herran tahdossa ajelee rauhallisesti ja näkökyky on tarkka joka suhteen, tosin uskosta osattomalla sitä hengellistä näkökykyä ei ole laisinkaan ja sen näkee sinun kirjoituksista. Nekatiivisyytesi on, kuin eräällä pojalla, joka tuumi suunnilleen näin "eilen oli huono päivä, mut tänään on huonompi, vaan mitäs siitä, kun huomenna on vieläkin huonompi", eli olet hengellisyyden tasolla juuri tuon pojan tapainen.
niinkuin itse kirjoitit ja laitoin perään "huumorimerkinkin". Huumorin seurauksena oli kolmikolta tuomioita, sun muuta mukavaa joten kai se niin on että kun, tunkiota pöyhäsee, niin vasta se haisee :))
Kolehdinkantajakin hengellinen "virka"? Ja onko proviisio korvaus moisesta työstä? Siis mitä isompi kolehti sitä enemmän sen kerääjä tienaa...:)).Vitsi.
kysymys.laitto oikee miettii.itselläni ei oikein ole juuri mitään seurakunta yhteyttä.olen tietoinen että juuri silloin jää helposti perkeleen kiusattavaksi.ystävä piirini on pääasiassa ateisteja mutta parempia ystäviä kuin tuntemani ns;uskovaiset.mut jossakiha munki pitää olla.Shalom