Tuolla on niin vähän kävijöitä, että haluaisin teidän aktiivisten näkemyksen asiasta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000256&posting=22000000043464892
Mitäs mieltä te olette?
Saakohan näin tehdä?
11424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
..omat lapseni ovat pitäneet ET-tunneista erityisesti, mukava opettaja ja hyviä tunteja. Olen tutustunut aiheisiin ja pidin laajana kokonaisuutena.
Uskontotuntien sanoma kuulemma saattaa tunkeutua luokanseinän läpi ateistivanhempien lapsen korviin. Koska uskonto nähdään ateistitaholla vaarana lapsille, pitäisikö uskontotunnit sitten pitää jossain paksubetoniseinäisessä bunkkerissa?
:D Hieman ontuvaa, mutta ok. En minä pelkää, että lapseni kuulee uskonnosta. PÄIN VASTOIN. Minä vain en halua, että sitä opetetaan totuutena. Mutta se on ilmesesti väärin? Koska lapsestani tulee moraaliton? En minä esimerkiksi kiellä lastani leikkimästä uskovaisten lasten kanssa. Johan tuolla on kavereitakin, jotka on syvästi uskonnollisesta perheestä. Sellainen olisi jo kiihkoateismia. Tietääkseni perheeni ei ole sellainen?
...Ateistivanhemmat yleisesti opettavat lapsilleen suvaisevaisutta ja erilaisten ihmisten hyväksymistä. Minä en tuomise ketään, mutta en pidä lasten pelottelusta. On sairasta aivopestä lasta helvetin tulilla ja jumalan kyttäämisellä.... Usein uskovaiset on kasvatettu tuomisemaan muut, varsinkin toisin ajattelevat ihmiset...
Uskonto-tartunnan saaminen on ateistin suurin pelko lapsensa puolesta. Se voittaa kaikki muut pelot. Keskustelua: ”…minultahan kysyttiin, saako lapseni osallistua ruuan siunaamisen. Vaihtoehtoina oli poistuminen luokasta. Sitä en halua, mielestäni lasta on turha "rangaista" opettajan toiminnan vuoksi. Toinen vaihtoehto on jäädä luokkaan, mutta ei tarvitse tietenkään käsiä ristiin (kuulemma) panna. Sellaista vaihtoehtoa, että rukoilu ja hengelliset aamunavaukset jäisivät pois, ei yksinkertaisesti ole olemassa, ei tämän opettajan luokassa. Tätä kysyin myös rehtorilta, koska olin täysin tyrmistynyt ja kuvitellut ettei koulussa enää sentään rukoilla. Rehtorin mukaan tätä ei voi kieltää, ja on kuulemma hyvin yleistä varsinkin vanhempien opettajien keskuudessa…” ”… Rukoushetkien pitäminen luokassa ei saisi olla mikään äänestysasia. Lapsi, jonka vanhempi kieltää rukouksiin osallistumisen, jää niistä yksinkertaisesti pois. Jos tämä lapsi olisi uskonnonopetuksen sijaan ET:ssä ja vain uskonnon tunneilla rukoiltaisiin, ongelmaa ei olisi, siis ainakaan tällä lapsella. Silti uskonnon opetuksenkaan ei pitäisi olla intensiivistä uskonnon harjoittamista, vain tutustumista uskonnollisiin käytäntöihin. "vaihtoehtoa, että rukoilu ja hengelliset aamunavaukset jäisivät pois, ei yksinkertaisesti ole olemassa, ei tämän opettajan luokassa" Tämä on se vaihtoehto, jonka minä näen ainoaksi lailliseksi. Mutta pitäisi tietää se oikea laki, johon voi vedota. Valitettavasti en ole lain tuntija. Perustuslaissa on taattu yksilön perusoikeutena myös oikeus olla osallistumatta uskonnon harjoitukseen, mutta se ei oikeudellisesti sido ketään. Niin, uskonnottoman ongelma on tällaisessa asiassa se, että hän on "vain" uskonnoton. Se varmaankin ymmärretään ja myönnetään, ainakin melko yleisesti, että toisuskoista ei voi velvoittaa tietyn uskonnon harjoittamiseen, mutta kun on "vain" uskonnoton, "vain" kirkosta eronnut mutta muuten syntyperäinen suomalainen ja suomalaiseen kulttuuriin assosioitunut, niin ei ymmärretä! Koska et ole saanut ymmärrystä rehtoriltakaan, kaipa sinun, Joanna, pitäisi kääntyä koulutoimenjohtajan puoleen…” http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskustelu/read.php?3,20381
Taas johtopäätöksiä, joiden mukaan niputetaan kaikki ateistit? Et voi yhdellä esimerkillä niputtaa kaikkia samaan. Se ei vain toimi niin. En minä voi sanoa huonojen kokemusteni takia, että kaikki uskovaiset olisivat ahneita ja itsekkäitä. Se ei vain toimi niin. Se, että lapselle annetaan vaihtoehto olla osallistumatta uskonnollisiin tapoihin on minusta tärkeää. Itse olen aikoinani istunut ET-tunneilla. Kouluni opettajat olivat järjestään uskovaisia. Kun oli ruokarukouksen hetki, jätin käteni ristimättä enkä rukoillut. Minua ei pakotettu siihen, eikä varmasti olisi ryhdyttykään. Jos olisi pakotettu, sitten olisi älähdetty. Ei se uskonto tartu noin helposti. Tämä on siis minun kokemukseni, enkä voi puhua jokaisen ateistin suulla. Sen sijaan se, että esikoinen PAKOTETTIIN laulamaan uskonnollisessa aamunavauksessa. Hän ei halunnut ja oli loukkaantunut siitä, että opettaja suuttui silminnähden ja hän sai huudot (tuo lapsi, josta nyt puhun toisessa topikissa on toinen lapsemme ja anoppi vähän patistelee, kun ei esikoisen kohdalla onnistunut. Lapsi kun istui jo ET-tunneilla. Siltikään ei ole perustelua minulta väittää, ettei lasta kiusata, vaikka esikoista ei ole kiusattukaan). Opettajan käytös oli väärä. Uskonnottomana hänellä olisi pitänyt olla mahdollisuus mielipiteeseensä, koska SE ON USKONNONVAPAUTTA. Ja koska kieltäytyi, häntä rangaistiin.
Asian voi siis esittää myös näin. Uskonnollisesta perheestä tuleva lapsi pakotetaan penkille ja sanotaan, että osallistut nyt aamunavaukseen. Sano, Jumalaa ei ole olemassa ja toista se koko koululle mikrofonin kautta 20 kertaa. Jos et tee niin, saat huudot ja jälki-istunnon. Kenen asiaa se ajaa ja nouseeko siitä hyviä kokemuksia ja oikeudenmukaisuuden tunnetta vai kenties jotain muuta?
..minä en henkilökohtaisesti pelkää ja tiedän monia, jotka ovat selvinneet ilman hankaluuksia lasten ET-tunneista ym. asioista. En myöskään pelkää, että lapseni saavat joulupukista mitään traumoja...niin eikä hammaskeijuista...lapset ovat fiksuja..
sen takia kiusata, mutta jos lasta kiusataan muuten, kaikki vähäkin poikkeuksellinen kelpaa syyksi. Alakoulussa nelisenkymmentä vuotta sitten minua kutsuttiin, tai pikemminkin minun todettiin olevan ateisti, pakana ja jumalankieltäjä. Ei koulukaverit kiusanneet, totesivatpahan vain, mitä olivat vanhemmiltaan kuulleet. Se ei ollut mitenkään tavallista siihen aikaan Itäisen-Suomen syrjäseuduilla. En minä sen enempää kuin kaveritkaan juuri ymmärtäneet em. sanojen tarkempaa merkitystä, sen verran tajusin, että olen erilainen nuori. Ja aloin miettiä asioita. Istuin kiltisti uskontotunneilla, silloin ei tunnettu vaihtoehtoja. Mutta ei se tartu, kun on epäilevä mieli.
kiusataanko lasta, jos hänet laitetaan et-tunneille. Toki. Koko koululaitos on hetimiten lopetettava, koska kukaan lapsi ei halua mennä kouluun ja on silkkaa kiusantekoa sellaista vaatia.
Nykyään kaikenlaista lapsiin kohdistuvaa toimintaa tai toiminnan rajoittamista perustellaan tuolla kiusaamis-kortilla. Jos tietyn uskonnon omaavien vanhempien lasta ei ympärileikata, niin lasta kiusataan. Jos lapsella on samaa sukupuolta olevat vanhemmat, niin lasta kiusataan... Sitten tämän kiusaamisen välttäminen on mukamas peruste jollekin toiminnalle tai toiminnan estämiselle. Mistä asti lapsille on alettu opettaa, että jos sinua kiusataan jostakin, niin vika on sinussa ja sinun on muututtava? Kiusatuksi tulemista pitää välttää ennakoimalla mahdolliset piirteet, joihin kiusaaminen voi kohdistua, ja alkaa häivyttämään näitä piirteitä jo ennen kuin kiusaaminen edes alkaa? Kuka on kaikessa viisaudessaan esittänyt, että näin pitää toimia? Ilmeisesti jotkin kykenemättömät suomalaiset johtajat, jotka eivät osaa kuin nöyristellä ja valehdella. Tyhmästäkin tulee viisas kun pitää turpansa kiinni.