Voiko vaatia laskut nähtäviksi

Isännöitsijä ei vastaa puhelimeen, ei hoida asioita ja kun ottaa uudestaan yhteyttä useamman kerran sähköpostilla se on sähköpostiterrosismia. Näin kävi esim. taloyhtiön turvallisuusasioiden kohdalla. Minun kiintiöni sinne päin täyttyi hyvin nopeasti ja osittain ihan muiden turvallisuusasioilla. Ei yhteysmahdollisuutta.

Ei kai ihan noin? Vuosittain taloyhtiöiden menot ja tulot arvioidaan ja pyydetään ja annetaan vastuuvapaus. Miten yhtiön osakkaat voivat antaa vastuuvapauden asikirjoille, joita he eivät edes näe.(sehän on sama kuin todistaisi oikeaksi minkä tahansa asiakirjan, jota ei ole nähnyt tai henkilön henkilöllisyyden, jota ei tunne) Silloin tällöin saa lukea milloin tilintarkastaja, milloin hallituksen jäsen tai isännöitsijä on käyttänyt väärin yhtiön varoja (kauniisti sanottuna), mutta aika paljon vaaditaan niiden esiin saamiseksi. Onneksi uuden yhtiölain mukaan (tulossa) taloyhtiöiden hallituksella ja isännöitsijällä on entistä suurempi velvollisuus tiedottaa asioista. Jos oletetaan että asioissa on epäselvyyksiä esim. isännöitsijän taholta niin häneltätähän sitä tosiaan voi kysästä. Eikös laki vaadi asiakirjojen näytettmistä, jos asukaat (asukas) ovat huolestuneita tai epäilee onko lyhennyksiä suoritettu tai asukkailta kiskotaan paljon korkeampaa korkoa kuin mitä pankki veloittaatai yleinen korkokanta edellyttää.

Ei kai sentään kirjoitti:

Ei kai ihan noin? Vuosittain taloyhtiöiden menot ja tulot arvioidaan ja pyydetään ja annetaan vastuuvapaus. Miten yhtiön osakkaat voivat antaa vastuuvapauden asikirjoille, joita he eivät edes näe.(sehän on sama kuin todistaisi oikeaksi minkä tahansa asiakirjan, jota ei ole nähnyt tai henkilön henkilöllisyyden, jota ei tunne) Silloin tällöin saa lukea milloin tilintarkastaja, milloin hallituksen jäsen tai isännöitsijä on käyttänyt väärin yhtiön varoja (kauniisti sanottuna), mutta aika paljon vaaditaan niiden esiin saamiseksi. Onneksi uuden yhtiölain mukaan (tulossa) taloyhtiöiden hallituksella ja isännöitsijällä on entistä suurempi velvollisuus tiedottaa asioista. Jos oletetaan että asioissa on epäselvyyksiä esim. isännöitsijän taholta niin häneltätähän sitä tosiaan voi kysästä. Eikös laki vaadi asiakirjojen näytettmistä, jos asukaat (asukas) ovat huolestuneita tai epäilee onko lyhennyksiä suoritettu tai asukkailta kiskotaan paljon korkeampaa korkoa kuin mitä pankki veloittaatai yleinen korkokanta edellyttää.

Lue lisää

Jos haluat, saat omista tiedoistasi ihan koska haluat selvityksen. Ei hallitus eikä isännöitsijäkään ole mikään salaseura. Taloyhtiön taseen saat yhtiökokouksen vuosikokouksessa. Harvoin mitään väärinkäsityksiä esiintyy. Yhtiökokousta ennen osakkaille jaetaan tarvittava tietopaketti yhtiön toiminnasta ja sen mukaan jokainen voi tehdä päätelmän yhtiön hallinnon toimista. Parhaiten voit seurata yhtiösi toimintaa käydä kokouksissa ja ottamalla yhteyttä hpj:aan. Yhteispelillähän tässä toimitaan.

Ei kai sentään kirjoitti:

Ei kai ihan noin? Vuosittain taloyhtiöiden menot ja tulot arvioidaan ja pyydetään ja annetaan vastuuvapaus. Miten yhtiön osakkaat voivat antaa vastuuvapauden asikirjoille, joita he eivät edes näe.(sehän on sama kuin todistaisi oikeaksi minkä tahansa asiakirjan, jota ei ole nähnyt tai henkilön henkilöllisyyden, jota ei tunne) Silloin tällöin saa lukea milloin tilintarkastaja, milloin hallituksen jäsen tai isännöitsijä on käyttänyt väärin yhtiön varoja (kauniisti sanottuna), mutta aika paljon vaaditaan niiden esiin saamiseksi. Onneksi uuden yhtiölain mukaan (tulossa) taloyhtiöiden hallituksella ja isännöitsijällä on entistä suurempi velvollisuus tiedottaa asioista. Jos oletetaan että asioissa on epäselvyyksiä esim. isännöitsijän taholta niin häneltätähän sitä tosiaan voi kysästä. Eikös laki vaadi asiakirjojen näytettmistä, jos asukaat (asukas) ovat huolestuneita tai epäilee onko lyhennyksiä suoritettu tai asukkailta kiskotaan paljon korkeampaa korkoa kuin mitä pankki veloittaatai yleinen korkokanta edellyttää.

Lue lisää

Sen takia yhtiökokouksessa valitaan tilintarkastajat, että he kiinnittävät tuollaisiin asioihin huomiota. Ja jokainen osakas saa ennen yhtiökokousta taseen ja tilinpäätöksen, jota kannattaa lukea. Ja et voi mennä noin vain pyytämään taloyhtiön kirjanpitoa luettavaksi. Kuten edellinen sanoi, niin jos jokin asia vaivaa, niin kysele vaikka hpj:ltä asiasta tai sitten tilintarkastajalta. Ja jos väärinkäytöksiä epäilet, niin silloin keinosi on vaatia ylimääräistä yhtiökokousta (10% osakkeista taakse) ja asialistalle ylimääräinen tilintarkastus. Ilman perusteita ei tuota kannata vaatia, koska maksumiehenä saatat olla sinä, jos väärinkäytöksiä ei löydy. Mutta peruskysymykseesi, niin et saa ihan noin vain nähtäväksesi yhtiö kirjanpitoa.

laakka kirjoitti:

Jos haluat, saat omista tiedoistasi ihan koska haluat selvityksen. Ei hallitus eikä isännöitsijäkään ole mikään salaseura. Taloyhtiön taseen saat yhtiökokouksen vuosikokouksessa. Harvoin mitään väärinkäsityksiä esiintyy. Yhtiökokousta ennen osakkaille jaetaan tarvittava tietopaketti yhtiön toiminnasta ja sen mukaan jokainen voi tehdä päätelmän yhtiön hallinnon toimista. Parhaiten voit seurata yhtiösi toimintaa käydä kokouksissa ja ottamalla yhteyttä hpj:aan. Yhteispelillähän tässä toimitaan.

Lue lisää

Omista asioistahan on kyse, jos ja kun esim. taloyhtiön ottama kahden vuoden remonttilaina muuttuukin 2 vuoden 7 kuukauden lainaksi ja yhteiskorkoprosenttiksi tulee 30%. Yhtiökokousta ennen on hyvä selvittää faktat, jotta tietää mistä puhuu ja mitä kysyy. Yleinen korkkanta on maksimissaan 5% luokkaa ja kokonaiskorkokannaksi tulee silloin noin 12,5% , jos lainaa lyhennetään kaksi kertaa vuodessa. Laina olisi päättynyt kahden vuoden maksuilla tai korkeintaan 1-2kk yli 2 vuoden. Asukkaathan päättävät asioista viimekädessä, olen ollut yhtiökokouksissa ja itse ollut puoltamassa ja ehdottamassa ko. lainoja, mutta en ikinä voinut kuvitellakkaan. kyseisiä korkoja ja maksujen venymistä ja vanumista. Voihan ne maksut venyttää vaikka 30 vuodeksi, kyllä korkoa kertyy, jos lainoja ei lyhennellä vaikka kerätäänkin maksuja joka kuukausi niitä varten. Ammattitaitoinen isännöitsijä ja hyvä hallitus hoitaa kyllä lainat toisin. Onhan olemassa ja käytettävissä vielä eri pankkien lainalaskurit. Asia arveluttaa vielä lisää kun maksujen päättymisestä ilmoitettiin vasta kun koko laina piti olla jo lähes maksettu. Pitää vaan kai sitten kiltisti maksaa 7 kuukautta ylitse. Aiemmin ilmoitettiin kerran että rahoitusvastiketta maksetaan 5 kuukautta päälle sen 2 vuoden, joka jo tuntui kohtuuttomalle nykykorkokokannan vastaiselle.

Tarkastaja kirjoitti:

Sen takia yhtiökokouksessa valitaan tilintarkastajat, että he kiinnittävät tuollaisiin asioihin huomiota. Ja jokainen osakas saa ennen yhtiökokousta taseen ja tilinpäätöksen, jota kannattaa lukea. Ja et voi mennä noin vain pyytämään taloyhtiön kirjanpitoa luettavaksi. Kuten edellinen sanoi, niin jos jokin asia vaivaa, niin kysele vaikka hpj:ltä asiasta tai sitten tilintarkastajalta. Ja jos väärinkäytöksiä epäilet, niin silloin keinosi on vaatia ylimääräistä yhtiökokousta (10% osakkeista taakse) ja asialistalle ylimääräinen tilintarkastus. Ilman perusteita ei tuota kannata vaatia, koska maksumiehenä saatat olla sinä, jos väärinkäytöksiä ei löydy. Mutta peruskysymykseesi, niin et saa ihan noin vain nähtäväksesi yhtiö kirjanpitoa.

Lue lisää

Taloyhtiö otti kolme erilaista lainaa ja osakkaita on eri suhteessa kuhunkin lainaan nähden.Vain muutamalla on kaikki kolme lainaa yhtiölainana. Kaikilla kolmella lainalla on vielä ihan erilaiset maksuperusteet. Tulo- ja menoarvioissa ei ole lainkaan ollut näkyvissä ko. rahoitusvastiikkeita, pelkät yhtiövastikkeet. Asukkaita informoitiin, että yksityislainat kannattavat paremmin, koska niillä on verovähennysoikeus. vastoin totuutta kelle kannattavat kelle ei. Oikein hoidettu yhtiölaina olisi ollut paljon edusllisempaa muutaman prosenttin korolla ja alhaisella lainanhoitomaksulla. Nyt kuitenkin yhtiölainalle tulee Ellos-lainan korot ilman vähennysoikeuksia. Kuitenkin osakkeet ovat lainojen takuuksina, Elloslainaa saa ilman takuita, mutta korko on suuri juuri siksi. Mitä pienempi laina sitä kalliimpaa rahaa suhteessa, joten yhtiölaina on edeullista lainaa ammattitaitosten hoitajien käsissä tai olisi ollut.

Se sama kirjoitti:

Taloyhtiö otti kolme erilaista lainaa ja osakkaita on eri suhteessa kuhunkin lainaan nähden.Vain muutamalla on kaikki kolme lainaa yhtiölainana. Kaikilla kolmella lainalla on vielä ihan erilaiset maksuperusteet. Tulo- ja menoarvioissa ei ole lainkaan ollut näkyvissä ko. rahoitusvastiikkeita, pelkät yhtiövastikkeet. Asukkaita informoitiin, että yksityislainat kannattavat paremmin, koska niillä on verovähennysoikeus. vastoin totuutta kelle kannattavat kelle ei. Oikein hoidettu yhtiölaina olisi ollut paljon edusllisempaa muutaman prosenttin korolla ja alhaisella lainanhoitomaksulla. Nyt kuitenkin yhtiölainalle tulee Ellos-lainan korot ilman vähennysoikeuksia. Kuitenkin osakkeet ovat lainojen takuuksina, Elloslainaa saa ilman takuita, mutta korko on suuri juuri siksi. Mitä pienempi laina sitä kalliimpaa rahaa suhteessa, joten yhtiölaina on edeullista lainaa ammattitaitosten hoitajien käsissä tai olisi ollut.

Lue lisää

Osakkeet eivät koskaan ole yhtiöläinan vakuutena, vaan kiinteistöön haetut kiinnitykset (=panttikirjat). Tuossa aikaisemmin laskit korot aika mielenkiintoisella tavalla, jos korko on esim. 5 % ja lyhennykset 6 kk välein, niin korko ei kuitenkaan ole 6 x 5 % (= 30 %), vaan yhä edelleen 5 %.

Se sama kirjoitti:

Taloyhtiö otti kolme erilaista lainaa ja osakkaita on eri suhteessa kuhunkin lainaan nähden.Vain muutamalla on kaikki kolme lainaa yhtiölainana. Kaikilla kolmella lainalla on vielä ihan erilaiset maksuperusteet. Tulo- ja menoarvioissa ei ole lainkaan ollut näkyvissä ko. rahoitusvastiikkeita, pelkät yhtiövastikkeet. Asukkaita informoitiin, että yksityislainat kannattavat paremmin, koska niillä on verovähennysoikeus. vastoin totuutta kelle kannattavat kelle ei. Oikein hoidettu yhtiölaina olisi ollut paljon edusllisempaa muutaman prosenttin korolla ja alhaisella lainanhoitomaksulla. Nyt kuitenkin yhtiölainalle tulee Ellos-lainan korot ilman vähennysoikeuksia. Kuitenkin osakkeet ovat lainojen takuuksina, Elloslainaa saa ilman takuita, mutta korko on suuri juuri siksi. Mitä pienempi laina sitä kalliimpaa rahaa suhteessa, joten yhtiölaina on edeullista lainaa ammattitaitosten hoitajien käsissä tai olisi ollut.

Lue lisää

Siis minkälaista porukkaa teillä on oikein hallituksessa? On pikkaisen sekaavaa tuo touhu, jos asiat on noin kuin selität. Yhtiölle on otettu kolme lainaa. Tämä ok, mutta sitten menee sekavaksi. Ilmeisesti lainojen kohteiden valmistuttua on halukkaat voineet maksaa osuutensa pois. Tämäkin ok. Vai oliko näin? Miten tilinpäätöksessä ei muka lainoja näy, jos yhtiö on ne kerran ottanut? Oliko näin? Tulo ja menoarviossa ei lainoja ja niistä perittäviä rahoitusvastikkeita pidäkkään näkyä, koska nehän eivät ole tuoloa/menoa yhtiölle. Miksi ei ole verovähennysoikeutta, jos lainat otettu perusparannuslainoina. Siis jotkut ottaneet omat lainansa maksaakseen yhtiölainan pois. Etukäteenhän ei voi yksityistä lainaa ottaa yhtiön remonttiin. Vai mitä noilla yhtiön ottamilla lainoilla rahoitettiin? Ja ei kai osakkaat ole pantanneet yhtiön lainojen vakuuksiksi omia osakkeitaan? Yhtiön lainat hoidetaan aina kiinnityksiä panttaamalla. Summa summarum. En oikein ymmärtänyt sepustuksesi jutun juurta, joten voitko selventää.

Ei kai sentään kirjoitti:

Ei kai ihan noin? Vuosittain taloyhtiöiden menot ja tulot arvioidaan ja pyydetään ja annetaan vastuuvapaus. Miten yhtiön osakkaat voivat antaa vastuuvapauden asikirjoille, joita he eivät edes näe.(sehän on sama kuin todistaisi oikeaksi minkä tahansa asiakirjan, jota ei ole nähnyt tai henkilön henkilöllisyyden, jota ei tunne) Silloin tällöin saa lukea milloin tilintarkastaja, milloin hallituksen jäsen tai isännöitsijä on käyttänyt väärin yhtiön varoja (kauniisti sanottuna), mutta aika paljon vaaditaan niiden esiin saamiseksi. Onneksi uuden yhtiölain mukaan (tulossa) taloyhtiöiden hallituksella ja isännöitsijällä on entistä suurempi velvollisuus tiedottaa asioista. Jos oletetaan että asioissa on epäselvyyksiä esim. isännöitsijän taholta niin häneltätähän sitä tosiaan voi kysästä. Eikös laki vaadi asiakirjojen näytettmistä, jos asukaat (asukas) ovat huolestuneita tai epäilee onko lyhennyksiä suoritettu tai asukkailta kiskotaan paljon korkeampaa korkoa kuin mitä pankki veloittaatai yleinen korkokanta edellyttää.

Lue lisää

Tilinpäätöksessä pitää esittää ns. jälkilaskelmat, josta näkyy kerätyt vastikkeet ja lainaosuussuoriukset ja niiden käytöt lainanlyhennyksiin, korkoihin ja kuluihin. Noita laskelmia tarkastelemalla voi käytännössä todeta, onko homma kunnossa vai ei.

Tarkastaja kirjoitti:

Siis minkälaista porukkaa teillä on oikein hallituksessa? On pikkaisen sekaavaa tuo touhu, jos asiat on noin kuin selität. Yhtiölle on otettu kolme lainaa. Tämä ok, mutta sitten menee sekavaksi. Ilmeisesti lainojen kohteiden valmistuttua on halukkaat voineet maksaa osuutensa pois. Tämäkin ok. Vai oliko näin? Miten tilinpäätöksessä ei muka lainoja näy, jos yhtiö on ne kerran ottanut? Oliko näin? Tulo ja menoarviossa ei lainoja ja niistä perittäviä rahoitusvastikkeita pidäkkään näkyä, koska nehän eivät ole tuoloa/menoa yhtiölle. Miksi ei ole verovähennysoikeutta, jos lainat otettu perusparannuslainoina. Siis jotkut ottaneet omat lainansa maksaakseen yhtiölainan pois. Etukäteenhän ei voi yksityistä lainaa ottaa yhtiön remonttiin. Vai mitä noilla yhtiön ottamilla lainoilla rahoitettiin? Ja ei kai osakkaat ole pantanneet yhtiön lainojen vakuuksiksi omia osakkeitaan? Yhtiön lainat hoidetaan aina kiinnityksiä panttaamalla. Summa summarum. En oikein ymmärtänyt sepustuksesi jutun juurta, joten voitko selventää.

Lue lisää

"Tulo ja menoarviossa ei lainoja ja niistä perittäviä rahoitusvastikkeita pidäkkään näkyä, koska nehän eivät ole tuoloa/menoa yhtiölle." Kyllähän aktivoimattoman lainan rahoitusvastike ja korkokulut näkyvät budjetissa ja tuloslaskelmassa. Taseessa näkyy lainan määrä.

Kysyjä ihan itse kirjoitti:

Omista asioistahan on kyse, jos ja kun esim. taloyhtiön ottama kahden vuoden remonttilaina muuttuukin 2 vuoden 7 kuukauden lainaksi ja yhteiskorkoprosenttiksi tulee 30%. Yhtiökokousta ennen on hyvä selvittää faktat, jotta tietää mistä puhuu ja mitä kysyy. Yleinen korkkanta on maksimissaan 5% luokkaa ja kokonaiskorkokannaksi tulee silloin noin 12,5% , jos lainaa lyhennetään kaksi kertaa vuodessa. Laina olisi päättynyt kahden vuoden maksuilla tai korkeintaan 1-2kk yli 2 vuoden. Asukkaathan päättävät asioista viimekädessä, olen ollut yhtiökokouksissa ja itse ollut puoltamassa ja ehdottamassa ko. lainoja, mutta en ikinä voinut kuvitellakkaan. kyseisiä korkoja ja maksujen venymistä ja vanumista. Voihan ne maksut venyttää vaikka 30 vuodeksi, kyllä korkoa kertyy, jos lainoja ei lyhennellä vaikka kerätäänkin maksuja joka kuukausi niitä varten. Ammattitaitoinen isännöitsijä ja hyvä hallitus hoitaa kyllä lainat toisin. Onhan olemassa ja käytettävissä vielä eri pankkien lainalaskurit. Asia arveluttaa vielä lisää kun maksujen päättymisestä ilmoitettiin vasta kun koko laina piti olla jo lähes maksettu. Pitää vaan kai sitten kiltisti maksaa 7 kuukautta ylitse. Aiemmin ilmoitettiin kerran että rahoitusvastiketta maksetaan 5 kuukautta päälle sen 2 vuoden, joka jo tuntui kohtuuttomalle nykykorkokokannan vastaiselle.

Lue lisää

Valitettavasti olet ymmärtänyt koron merkityksen ja laskentatavan väärin, kuten sulle tuossa alempana huomautetaankin.

aktivointi kirjoitti:

"Tulo ja menoarviossa ei lainoja ja niistä perittäviä rahoitusvastikkeita pidäkkään näkyä, koska nehän eivät ole tuoloa/menoa yhtiölle." Kyllähän aktivoimattoman lainan rahoitusvastike ja korkokulut näkyvät budjetissa ja tuloslaskelmassa. Taseessa näkyy lainan määrä.

Lue lisää

Ne ovat menoa maksajalle ja isännöitsijä ja hallitus niistä huolehtiva ja vastaava instanssi. Rahoitusvastikkeet ja/tai suoraan maksettavat remonttikulut ovat suuruusluokkana ja kolmen vuoden remonttiputken jälkeen suurempi menoerä kuin taloyhtiön hoidosta aiheutuvat kustannukset ja hoitovastikkeet. JA NIITÄKÖ EI TARVITSE NÄKYÄ MISSÄÄN EI EDES LAINOJEN KORKOPROSENTTIA JA TAKAISINMAKSUAIKAA? En minä ole ulkona, mutta en voi esittää asioita joita ei ole virallisesti taloyhtiön hallinnon taholta ilmoitettu ja selvitetty. Tiedän vain, että esim. yksi lainoista noin 1000 euron remontti piti olla kahden vuoden laina-ajalla ja rahoitusvastike noin 42 euroa kuukaudessa eli 24kk x 42 =1008 euroa. Kun maksut jatkuvatkin vielä 7 kk niin 7x42= 294 euroa, joten kokonaiskorko on 294/1000x100= 29,4% Eli Kun sitä lainaa oli maksettu kaksi vuotta, ilmoitettiin, että maksuja on vielä 7 kuukautta jäljellä. TÄLLÄ ISÄNNÖITSIJÄN ILMOITTAMALLA MAKSUTAVALLA kokonaiskoroksi tulee siis 29,4% . EN TIEDÄ MITEN LAINAA ON LYHYENNETTY, en voi silloin myöskään tietää mikä on vuosittainen korko. Senhän voin laskea vasta sitten kun on tiedossa onko lainaa lyhennetty 3kk:n puolen vuoden tai vuoden välein tai ei lainkaan. Jos lainaa olisi lyhenennetty kaksi kertaa vuodessa ja maksuaika olisi se alunperin ilmoitettu 2 vuotta ja korko olisi ilmoitettu olevan 3-5%, voisin sen tarkkaan laskea. Kokonaiskorko jää useimmiten paljon alle 10% taloyhtiöiden ottamille kahden vuoden lainoille. Eli runsaan kahden vuoden kokonaiskorko jotakin 100 euroa. Pankeilla on lainalaskurit, joiden avulla voi laskea tarkat summay ja olisi voinut esim. lisätä pari eurooa 42 euron kuukausieriin, niin korkokoin olisi tullut samalla maksettua.

... kirjoitti:

Tilinpäätöksessä pitää esittää ns. jälkilaskelmat, josta näkyy kerätyt vastikkeet ja lainaosuussuoriukset ja niiden käytöt lainanlyhennyksiin, korkoihin ja kuluihin. Noita laskelmia tarkastelemalla voi käytännössä todeta, onko homma kunnossa vai ei.

Lue lisää

Meillä luki talousarviossa,jossa oli edellisen vuoden kulut ja seuraavan 2009 vuoden arvion kohdalla ainoastaan esim. pienimpien asuntojen kohdalla hoitovastike (pyöristetty) noin 100 euroa vesimaksu, autopaikkamaksu jne. mutta rahoitusvastikkeen kohdalla 0 euroa, vaikka ko. lainoista ensimmäiset on otetu jo vuonna 2007 kevättalvella ja viimeiset 2008 keväällä. Ainakin vastikkeita on alettu kerätä ko. ajankohtana. Tilinpäätös on nyt niin laaja ja sekava ja monta ja montaa eri remonttia koskevaa lukua, että siitä on mahdotonta selvittää yksittäisten lainojen korkokantoja. Ne ovat kuitenkin kokonaislukuja ja asunnotkin ovat eri kokoisia.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Osakkeet eivät koskaan ole yhtiöläinan vakuutena, vaan kiinteistöön haetut kiinnitykset (=panttikirjat). Tuossa aikaisemmin laskit korot aika mielenkiintoisella tavalla, jos korko on esim. 5 % ja lyhennykset 6 kk välein, niin korko ei kuitenkaan ole 6 x 5 % (= 30 %), vaan yhä edelleen 5 %.

Lue lisää

Arvoisa kiintesitövälittäjä. Jos olen pihalla, muut ovat sitä sitäkin enemmän. Sinäkin tunnut olevan laskutaidoton vaikka ammatiksesi niitä tavailet. Laskin vastikkeiden perusteella syntyvän koron ja sitten toisen käyttäen käytettävää korkeimmasta päästä olevaa pankkilainan korkoa. Enhän voi laskea todellista korkoa, kun en tiedä lyhenyksiä. Pankkikorko vaihtelee 3-5% välillä ja riippuu maksutavasta , kuinka korkeaksi kokonaiskorko koko lainalle muodostuu, usein korkot ilmoitetaan molempina jo otettaessa.

Äiti oli jo vanha (nyt jo kuollut), eikä aina ymmärtänyt asioita. Yritin kysellä taloyhtiön asioita (olipa jopa äidiltä valtakirja). Minulle sanottiin, että ei osakkaalle mitään tietoja anneta. Tilinpäätöksen jälkeen tuli kyllä tuloslaskelma ja tase. Ne olivat kovin suppeita, ei käynyt selville, mitä mikäkin kulu sisältää lähemmin. Juuri tätä tietoa ei annettu. Ei siis äiti itsekään olisi saanut. Olin siksi kiinnostunut, kun huomasin, että taloyhtiö tuottaa aika paljon tappiota. Oliko tuossa tapauksessa toimittu oikein? Äiti kyllä aina silloin tällöin muisti mitä oli tehty. Minusta oli paljon sellaista, mikä oli väärin. Oli esimerkiksi korjattu sellaista hallituksen puheenjohtajan asuntoon, joka ei mielestäni kuuluisi taloyhtiölle. Itse on omista (myin äkkiä asunnon pois kun äiti kuoli)omaa asuntoa, mutta olisi sellainen tuntuma, että ei yhdelle ihmiselle voi korvata jotain. Pitäisi kaikilla osakkailla olla oikeus samaan.

oli asunto-osake kirjoitti:

Äiti oli jo vanha (nyt jo kuollut), eikä aina ymmärtänyt asioita. Yritin kysellä taloyhtiön asioita (olipa jopa äidiltä valtakirja). Minulle sanottiin, että ei osakkaalle mitään tietoja anneta. Tilinpäätöksen jälkeen tuli kyllä tuloslaskelma ja tase. Ne olivat kovin suppeita, ei käynyt selville, mitä mikäkin kulu sisältää lähemmin. Juuri tätä tietoa ei annettu. Ei siis äiti itsekään olisi saanut. Olin siksi kiinnostunut, kun huomasin, että taloyhtiö tuottaa aika paljon tappiota. Oliko tuossa tapauksessa toimittu oikein? Äiti kyllä aina silloin tällöin muisti mitä oli tehty. Minusta oli paljon sellaista, mikä oli väärin. Oli esimerkiksi korjattu sellaista hallituksen puheenjohtajan asuntoon, joka ei mielestäni kuuluisi taloyhtiölle. Itse on omista (myin äkkiä asunnon pois kun äiti kuoli)omaa asuntoa, mutta olisi sellainen tuntuma, että ei yhdelle ihmiselle voi korvata jotain. Pitäisi kaikilla osakkailla olla oikeus samaan.

Lue lisää

Kun kyse on useimpien ihmisten arvokkaimmasta omaisuudesta ja vuosien säästöistä, pitää olla oikeus valvoa miten omaisuutta hoidetaan. Yhtiölaki on muuttumassa ja mm. aikaväli yhtiökokouksen ilmoittamisesta kokouksen pitämiseen muuttuu kahdeksi viikoksi, samoin yhtiöiden ilmoittamisvelvollisuus ja tiedottamisvelvollisuus lisääntyy. Hallituksen ja isännöitsijän tehtäviin kuuluu yhtenä osana nimenomaan asukkaiden tasa-arvosta huolehtiminen. Tehtävää on usein laiminlyöty etenkin taloyhtiöissä, joissa pieniä osakkeita on suuriin verrattuna paljon vähemmän ja hallitus ja isännöitsijä omistavat vielä itse niitä suuria, joten "pienemmistä" huolehtimen ei oikein ota sujuakseen. Tiedottamisvelvollisuus lisääntyy myös asukkailla.

Tarkastaja kirjoitti:

Siis minkälaista porukkaa teillä on oikein hallituksessa? On pikkaisen sekaavaa tuo touhu, jos asiat on noin kuin selität. Yhtiölle on otettu kolme lainaa. Tämä ok, mutta sitten menee sekavaksi. Ilmeisesti lainojen kohteiden valmistuttua on halukkaat voineet maksaa osuutensa pois. Tämäkin ok. Vai oliko näin? Miten tilinpäätöksessä ei muka lainoja näy, jos yhtiö on ne kerran ottanut? Oliko näin? Tulo ja menoarviossa ei lainoja ja niistä perittäviä rahoitusvastikkeita pidäkkään näkyä, koska nehän eivät ole tuoloa/menoa yhtiölle. Miksi ei ole verovähennysoikeutta, jos lainat otettu perusparannuslainoina. Siis jotkut ottaneet omat lainansa maksaakseen yhtiölainan pois. Etukäteenhän ei voi yksityistä lainaa ottaa yhtiön remonttiin. Vai mitä noilla yhtiön ottamilla lainoilla rahoitettiin? Ja ei kai osakkaat ole pantanneet yhtiön lainojen vakuuksiksi omia osakkeitaan? Yhtiön lainat hoidetaan aina kiinnityksiä panttaamalla. Summa summarum. En oikein ymmärtänyt sepustuksesi jutun juurta, joten voitko selventää.

Lue lisää

Kyllä se ymmärrettyä tuli harvinaisen hyvin. Yhtiökokouksessa asiat on esitetty siten attä lainat otetaan osakkeita vastaan. Siksi minäkin kirjoitan siten. Lainoista yksi viimeinen on ilmoiettu muita asianmukaisemmin ja sen päättymisajankohtakin jo vaikka se päättyy vasta viiden vuoden maksamisen jälkeen. Kaksi muuta on hillumassa jossakin utopiassa ja korot siellä pilvissä myös. Olen lukenut jostakin, että jos yhtiölainat ovat rahoitusvastikkeissa, ne voi ilmoittaa (oman korko-osuuden) verotuksessa, mutta jos hoitovastikkeissa, niin ei voi tehdä. Näitä lainoja ei voi ilmoittaa missään virallisesti, koska korkokin on arvoitus ja reippaasti ylikorkoinen laski asian miten tahansa. Pankin maksamaan talletuskorkoon nähden huima. Jos tililläni olisi 1000 euroa pankissa, saisin kahden vuoden jälkeen korkotuloja 5 euroa. Velkana korko on yhteensä 300 euroa. MIKÄ ERO!!!

Kysyja itse kirjoitti:

Kyllä se ymmärrettyä tuli harvinaisen hyvin. Yhtiökokouksessa asiat on esitetty siten attä lainat otetaan osakkeita vastaan. Siksi minäkin kirjoitan siten. Lainoista yksi viimeinen on ilmoiettu muita asianmukaisemmin ja sen päättymisajankohtakin jo vaikka se päättyy vasta viiden vuoden maksamisen jälkeen. Kaksi muuta on hillumassa jossakin utopiassa ja korot siellä pilvissä myös. Olen lukenut jostakin, että jos yhtiölainat ovat rahoitusvastikkeissa, ne voi ilmoittaa (oman korko-osuuden) verotuksessa, mutta jos hoitovastikkeissa, niin ei voi tehdä. Näitä lainoja ei voi ilmoittaa missään virallisesti, koska korkokin on arvoitus ja reippaasti ylikorkoinen laski asian miten tahansa. Pankin maksamaan talletuskorkoon nähden huima. Jos tililläni olisi 1000 euroa pankissa, saisin kahden vuoden jälkeen korkotuloja 5 euroa. Velkana korko on yhteensä 300 euroa. MIKÄ ERO!!!

Lue lisää

Ei asunto-osakeyhtiö voi pantata osakkeita millään yhtiökokouksen päätöksellä! Pankki edellyttää että olet itse paikan päällä allekirjoittamassa panttaussitoumusta. Ja mikäli sinulla on lainaa osakkeitasi vastaan, niin osakeirjat ovat ja pysyvät omassa pankissasi. Toki voit vapaaehtoisesti antaa jälkipanttioikeuden toisellekin pankille, mutta jälkipanttiasiakirjat laatii sinun pankkisi.

Kysyja itse kirjoitti:

Kyllä se ymmärrettyä tuli harvinaisen hyvin. Yhtiökokouksessa asiat on esitetty siten attä lainat otetaan osakkeita vastaan. Siksi minäkin kirjoitan siten. Lainoista yksi viimeinen on ilmoiettu muita asianmukaisemmin ja sen päättymisajankohtakin jo vaikka se päättyy vasta viiden vuoden maksamisen jälkeen. Kaksi muuta on hillumassa jossakin utopiassa ja korot siellä pilvissä myös. Olen lukenut jostakin, että jos yhtiölainat ovat rahoitusvastikkeissa, ne voi ilmoittaa (oman korko-osuuden) verotuksessa, mutta jos hoitovastikkeissa, niin ei voi tehdä. Näitä lainoja ei voi ilmoittaa missään virallisesti, koska korkokin on arvoitus ja reippaasti ylikorkoinen laski asian miten tahansa. Pankin maksamaan talletuskorkoon nähden huima. Jos tililläni olisi 1000 euroa pankissa, saisin kahden vuoden jälkeen korkotuloja 5 euroa. Velkana korko on yhteensä 300 euroa. MIKÄ ERO!!!

Lue lisää

Jos laina on yhtiön nimissä korot saa vähentää vain ja ainostaan yhtiö. Sillä ei ole mitään merkitystä miten ne yhtiölle maksetaan. Lainan korot saa vähentää vain omista lainoista. Pankista saa kahden vuoden tilille nykyään vajaan kaksi prosenttia korkoa eli kahdessa vuodessa noin 40 euroa. Ei kai kukaan maksa nykyään lainalle korko muuta kuin kulutusluotoissa vuotuista korkoa 15 %.

Se sama kirjoitti:

Arvoisa kiintesitövälittäjä. Jos olen pihalla, muut ovat sitä sitäkin enemmän. Sinäkin tunnut olevan laskutaidoton vaikka ammatiksesi niitä tavailet. Laskin vastikkeiden perusteella syntyvän koron ja sitten toisen käyttäen käytettävää korkeimmasta päästä olevaa pankkilainan korkoa. Enhän voi laskea todellista korkoa, kun en tiedä lyhenyksiä. Pankkikorko vaihtelee 3-5% välillä ja riippuu maksutavasta , kuinka korkeaksi kokonaiskorko koko lainalle muodostuu, usein korkot ilmoitetaan molempina jo otettaessa.

Lue lisää

Rahotuslaskelmasta saa laskettua korot ja maksut. Jos Rahotuslaskelma puuttuu, niin saat ne selville taseestakin ja tilinpäätöksestä laskemalla. Pitää muistaa myös muut rahoituskulut, jos katselee vain rahoitusvastiketta.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Ei asunto-osakeyhtiö voi pantata osakkeita millään yhtiökokouksen päätöksellä! Pankki edellyttää että olet itse paikan päällä allekirjoittamassa panttaussitoumusta. Ja mikäli sinulla on lainaa osakkeitasi vastaan, niin osakeirjat ovat ja pysyvät omassa pankissasi. Toki voit vapaaehtoisesti antaa jälkipanttioikeuden toisellekin pankille, mutta jälkipanttiasiakirjat laatii sinun pankkisi.

Lue lisää

Selittelyt lainan otoista on ollut melko ylimielisiä ja ylimalkaisia, pitää ottaa selvää tarkemmin lainaehdoista. Uusi yhtiölaki on tulossa ,joka velvoittaa tiedottamaan paremmin ja pitämään asukkaat, jotka asioista itse asiassa päättävät tietoisempana siittä mistä päättävät. Taloyhtiöllä ei pitäisi olla kaiken järjen mukaan ainakaan ongelmia lainanotossa. Niin se selitettiin, että taloyhtiön osakkeet ovat vakuutena. Ne eivät kuitenkaan voi mitä todennäköisemmin olla yksityisten henkilöiden osakkeita. Taloyhtiö otti muutenkin heti ennen remonttien alkua lainaa, jotta suurempi remontti pystytään aloittamaan, korjausten suunnitteluun ym. Minulla on ainakin osakekirjat itselläni eikä pankissa.Taloyhtiö on ollut ko. remontteihin asti monet vuodet täysin velaton, ainakin asukkaille tiedottamisen perusteella. Voi olla että lainat korkoineen on mennyt hieman sekaisin.

apupoju2 kirjoitti:

Rahotuslaskelmasta saa laskettua korot ja maksut. Jos Rahotuslaskelma puuttuu, niin saat ne selville taseestakin ja tilinpäätöksestä laskemalla. Pitää muistaa myös muut rahoituskulut, jos katselee vain rahoitusvastiketta.

Lue lisää

Vaikuttaa siltä tasetta luettaessa, että lainoja ei ole lyhennetty, vaan ne ovat menneet ko. remonttin nimiseen rahastoon. Korkomenojakin on lueteltu,(siis kokonaissummana) mutta niistä ei käy ilmi minkä otetun lainan ja lainasumman korot ovat kyseessä, vain maininta että pitkä-aikaiset tai lyhytaikaiset lainat ei siis selviä heti minkälaisen lainasumman koroista on kyse. Täytyy yrittää ottaa selvää asioista kokouksessa, mutta pelkään että kunnon vastausta en tule saamaan.

apupoju2 kirjoitti:

Rahotuslaskelmasta saa laskettua korot ja maksut. Jos Rahotuslaskelma puuttuu, niin saat ne selville taseestakin ja tilinpäätöksestä laskemalla. Pitää muistaa myös muut rahoituskulut, jos katselee vain rahoitusvastiketta.

Lue lisää

Vaikuttaa siltä tasetta luettaessa, että lainoja ei ole lyhennetty, vaan ne ovat menneet ko. remonttin nimiseen rahastoon. Korkomenojakin on lueteltu,(siis kokonaissummana) mutta niistä ei käy ilmi minkä otetun lainan ja lainasumman korot ovat kyseessä, vain maininta että pitkä-aikaiset tai lyhytaikaiset lainat ei siis selviä heti minkälaisen lainasumman koroista on kyse. Täytyy yrittää ottaa selvää asioista kokouksessa, mutta pelkään että kunnon vastausta en tule saamaan.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Osakkeet eivät koskaan ole yhtiöläinan vakuutena, vaan kiinteistöön haetut kiinnitykset (=panttikirjat). Tuossa aikaisemmin laskit korot aika mielenkiintoisella tavalla, jos korko on esim. 5 % ja lyhennykset 6 kk välein, niin korko ei kuitenkaan ole 6 x 5 % (= 30 %), vaan yhä edelleen 5 %.

Lue lisää

Olit oikeassa, että laskin omituisesi, mutta kun tietoja ei ole eikä tule. Pyysin yhtiökokouksessa selvitystä siitä, miten rahoitusvastiketta on käytetty tänä aikana ja millä korolla laina on siihen otettu ja onko lainaa lyhennetty vastikkeilla ja miten. EI ANNETTU VASTAUSTA.Sanottiin vielä, että ei voida vastata. Laskin sitä korkoa siten kun se yhtiökokouksessa esitettiin eli kahdeksi vuodeksi ja korot päälle. Laskin myös niin, että lyhensin lainaa puolen vuoden välein eli laina oli 1000 euroa ja vastikkeet 42x6 eli 252 euroa 5% vuosikorolla , joka ensimmäisen lyhennyksen kohdalla olisi 25 euroa jne. maksuajaksi tuli siten vain 2 vuotta 2 kuukautta. Joudun maksammaa 2 vuotta ja 7 kuukautta. Koska teko on petos ja koska kiristystä hädänalaisessa tilanteessa?

... kirjoitti:

Tilinpäätöksessä pitää esittää ns. jälkilaskelmat, josta näkyy kerätyt vastikkeet ja lainaosuussuoriukset ja niiden käytöt lainanlyhennyksiin, korkoihin ja kuluihin. Noita laskelmia tarkastelemalla voi käytännössä todeta, onko homma kunnossa vai ei.

Lue lisää

Pitääkö jälkilaskelma tehdä rahoitusvastikkeista vuosittain vai vasta kun koko laina on maksettu. Lainoista kaksi päättyy tämän vuoden aikana ja pitempiaikainen vasta 3 vuoden kukuttua. Jos/kun lainaa vielä maksetaan loppulaskelmaa ei ole mahdollista tehdä, toisaalta jos ja kun kaikki rahoitusvastikkeet on jo maksettu niihin ei voi enää vaikuttaa. Paha laiminlyönti mielestäni on myös se, että vastikkeiden maksukuukausien määrästä tuli lyhyempien kahden vuoden lainojen osalta tieto vasta kun vastikkeita oli jo maksettu 1 vuosi ja 9 kuukautta.

apupoju2 kirjoitti:

Jos laina on yhtiön nimissä korot saa vähentää vain ja ainostaan yhtiö. Sillä ei ole mitään merkitystä miten ne yhtiölle maksetaan. Lainan korot saa vähentää vain omista lainoista. Pankista saa kahden vuoden tilille nykyään vajaan kaksi prosenttia korkoa eli kahdessa vuodessa noin 40 euroa. Ei kai kukaan maksa nykyään lainalle korko muuta kuin kulutusluotoissa vuotuista korkoa 15 %.

Lue lisää

Tavalliselle tilille saa 1000 eurosta korkoja kahden vuoden aikana 5 euroa, eli korkoprosentti on 0,25%, vaikka rahamäärä eli ylin saldo olisi koko ajan sama. Jos laittaa rahat muille tileille, niistä on "tilivelvovollinen" ja rahoja ei saa pois tarvittaessa. Melkoinen ero koroilla on jos 1000 euron velka tuottaa 300 euron korkomenot.

Kysyjä itse kirjoitti:

Pitääkö jälkilaskelma tehdä rahoitusvastikkeista vuosittain vai vasta kun koko laina on maksettu. Lainoista kaksi päättyy tämän vuoden aikana ja pitempiaikainen vasta 3 vuoden kukuttua. Jos/kun lainaa vielä maksetaan loppulaskelmaa ei ole mahdollista tehdä, toisaalta jos ja kun kaikki rahoitusvastikkeet on jo maksettu niihin ei voi enää vaikuttaa. Paha laiminlyönti mielestäni on myös se, että vastikkeiden maksukuukausien määrästä tuli lyhyempien kahden vuoden lainojen osalta tieto vasta kun vastikkeita oli jo maksettu 1 vuosi ja 9 kuukautta.

Lue lisää

Jälkilaskelma jokaisesta vastikkeesta tehdään joka vuosi tilinpäätökseen. Jos on vaikka hoitovastike ja kolme eri rahoitusvastiketta kolmesta eri remontista (joista jokaisesta on normaalisti yksi laina), esitetään kaikki neljä laskelmaa tilinpäätöksesta. Siinä näkee, miten eri vastikkeiden tuotot ja kulut on käytetty, rahoitusvastikkeiden osalta korkoihin, lyhennyksiin, ylimääräisiin lyhennyksiin ja muihin rahoituskuluihin. Tää nyt ei varmaan aukea maallikolle, mutta tässä yleisohje AsOy:ille http://www.edilex.fi/virallistieto/kilaohje/asunto/ ja tässä liitteessä kohdassa "VASTIKERAHOITUSLASKELMA" näet, millainen laskelma tilinpäätöksessä pitäisi olla http://www.edilex.fi/data/kilaohje/20050412L.pdf

... kirjoitti:

Jälkilaskelma jokaisesta vastikkeesta tehdään joka vuosi tilinpäätökseen. Jos on vaikka hoitovastike ja kolme eri rahoitusvastiketta kolmesta eri remontista (joista jokaisesta on normaalisti yksi laina), esitetään kaikki neljä laskelmaa tilinpäätöksesta. Siinä näkee, miten eri vastikkeiden tuotot ja kulut on käytetty, rahoitusvastikkeiden osalta korkoihin, lyhennyksiin, ylimääräisiin lyhennyksiin ja muihin rahoituskuluihin. Tää nyt ei varmaan aukea maallikolle, mutta tässä yleisohje AsOy:ille http://www.edilex.fi/virallistieto/kilaohje/asunto/ ja tässä liitteessä kohdassa "VASTIKERAHOITUSLASKELMA" näet, millainen laskelma tilinpäätöksessä pitäisi olla http://www.edilex.fi/data/kilaohje/20050412L.pdf

Lue lisää

Tietopaketti oli todella hyvä. Jos vain saisi isännöisijän ja hallituksenkin ymmärtämään, että heilläkkin on velvotteita ja vastaamisvelvellisuus ylimielisyyden sijaan. Joudun kysymään niin yksinkertaisesti, kun meillä hoidetaan asiat väärin/puutteelisesti, varmistaakseni ja vahvistaakseni, että oikeudentajuni on oikeassa. Ihan suoraa lausetta en löytänyt, pitääkö rahoitusvastikkeet tilittää vuosittain vai vasta kun koko laina on maksettu. Meillä pelataan juuri näillä kirjoitetun tekstin aukkopaikoilla.

Mutta tulihan juteltua. En ole mukään jeesustelija. Herran nimeen kuiteskin pyydän herra Hermannin ottavan kantaa tähänkin asiaan. Kyrväkästä Vappua lukijoille!

ilmajarrumies kirjoitti:

Mutta tulihan juteltua. En ole mukään jeesustelija. Herran nimeen kuiteskin pyydän herra Hermannin ottavan kantaa tähänkin asiaan. Kyrväkästä Vappua lukijoille!

Kiitos kahdelle viimeiselle palstanpilaajalle. Niitä löytyy joka palstalta hörisijöitä, jotka vesittävät kaiken asiallisen keskustelun

Järkevä ja rehellinen kirjoitti:

Kiitos kahdelle viimeiselle palstanpilaajalle. Niitä löytyy joka palstalta hörisijöitä, jotka vesittävät kaiken asiallisen keskustelun

kyselijöitä saamasta vastauksia kysymyksiinsä. Ja se mikä noita eniten ilahduttaisi, on, että kukaan ei rohkenisi kysellä mitään. Sijoittajat yhdessä isännöitsijän kanssa keksivät keinoja hankkia lisätuloja tietämättömiä ihmisiä hyväksikäyttämällä.

on estää kirjoitti:

kyselijöitä saamasta vastauksia kysymyksiinsä. Ja se mikä noita eniten ilahduttaisi, on, että kukaan ei rohkenisi kysellä mitään. Sijoittajat yhdessä isännöitsijän kanssa keksivät keinoja hankkia lisätuloja tietämättömiä ihmisiä hyväksikäyttämällä.

Lue lisää

Ikävää, jos tunnette itsenne pimitetyiksi. Tosiasia kuitenkin on, että tämä kirjoitusketju on täynnä toinen toistaan asiantuntemattomampia sepustuksia, joita tutkimalla kukaan ei oppisi juurikaan mitään käyttökelpoista. Muutama tiedonjyvä toki löytyy. Jos haluatte oppia taloyhtiön tilinpitoa, käykää kirjastossa ja/tai menkää työväenopiston isännöitsijäkursseille. Ammattikurssejakin on, mutta ne ovat kalliita hyvä tietää -opiskelijalle.

ölkdsnfoi kirjoitti:

Ikävää, jos tunnette itsenne pimitetyiksi. Tosiasia kuitenkin on, että tämä kirjoitusketju on täynnä toinen toistaan asiantuntemattomampia sepustuksia, joita tutkimalla kukaan ei oppisi juurikaan mitään käyttökelpoista. Muutama tiedonjyvä toki löytyy. Jos haluatte oppia taloyhtiön tilinpitoa, käykää kirjastossa ja/tai menkää työväenopiston isännöitsijäkursseille. Ammattikurssejakin on, mutta ne ovat kalliita hyvä tietää -opiskelijalle.

Lue lisää

Ei ole kyse tilinpidosta, vaan koko järjestelmän aukoista. Tilinpidosta ei näy alkuperäiset laskut ja niiden oikeellisuus, ei myöskään se onko lainoja ja velkoja lyhennetty, ei edes mihin pankiin ja millä korolla. Miten asukkaat yleensä voivat valvoa, onko vastikkeet ja rahoitusvastiikeet käytetty niille nimettyihin tarkoituksiin? Tietysti kirjanpito on yksi tärkeä osa ja voidaan sekin tehdä väärin, mutta vaikka kirjanpito olisi ihan oikein tai lähes oikein laadittu se ei kerro juurikaan vielä mitään. Nyt kun yhtiölaki on muuttumassa se tulisi muuttaa myös siten, että laskujen oikeellisuuskin on valvonnassa ja etenkin rahoitusvastikkeet ja suuret remonttikulut. Kyse on myös siitä, että miten hallitus ja isännöitsijä toimivat, oli laki ja järjestys mikä tahansa. Isännöitsijän ja hallituksenhan ei tarvitse edes tuntea yhtiölainsäädäntöä ja omia velvollisuuksiaan.

Hyödytöntä ajanhaaskua kirjoitti:

Ei ole kyse tilinpidosta, vaan koko järjestelmän aukoista. Tilinpidosta ei näy alkuperäiset laskut ja niiden oikeellisuus, ei myöskään se onko lainoja ja velkoja lyhennetty, ei edes mihin pankiin ja millä korolla. Miten asukkaat yleensä voivat valvoa, onko vastikkeet ja rahoitusvastiikeet käytetty niille nimettyihin tarkoituksiin? Tietysti kirjanpito on yksi tärkeä osa ja voidaan sekin tehdä väärin, mutta vaikka kirjanpito olisi ihan oikein tai lähes oikein laadittu se ei kerro juurikaan vielä mitään. Nyt kun yhtiölaki on muuttumassa se tulisi muuttaa myös siten, että laskujen oikeellisuuskin on valvonnassa ja etenkin rahoitusvastikkeet ja suuret remonttikulut. Kyse on myös siitä, että miten hallitus ja isännöitsijä toimivat, oli laki ja järjestys mikä tahansa. Isännöitsijän ja hallituksenhan ei tarvitse edes tuntea yhtiölainsäädäntöä ja omia velvollisuuksiaan.

Lue lisää

Hankkiudu hallitukseen. Kirjanpito on hallituksen vastuulla, joten saat joka lippulappusen katsottavaksesi, kun vain pyydät isännöitsijältä. Vaihtoehtoisesti hankkiudu tilintarkastajaksi. Monissa yhtiöissä on ammattitarkastaja osakkaista valittu tarkastaja. " Isännöitsijän ja hallituksenhan ei tarvitse edes tuntea yhtiölainsäädäntöä ja omia velvollisuuksiaan. " Tyhmyyksiä saa tehdä, mutta ei laittomuuksia. Suomessa edellytetään, että jokainen meistä tuntee lain.