Kokoomuksen olisi nyt syytä hyvin vakavasti pohtia mediamaksua ja Ylen toiminnan määrittelyä, eli paljon puhuttua julkista mediapalvelua.
Maksun perimisen tekniikka on vain yksi puoli asiasta. Se on pakko muuttaa, koska nyyinen, laitepohjainen perimistapa on vanhentunut.
Toinen, paljon vakavampi asia on se, miten määritellään julkinen mediapalvelu. Siinä kokoomuksella riittää pohtimista, josta Kimmo Sasi on syytä jäävätä, koska Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja puhuisi omassa asiassaan.
STT on nostanut esiin ulkomainostaulut, jota on pidetty pikkuasioihin puuttumisena. Tulkinta on väärä, koska kyse on hyvin periaatteelliseta rajanvedosta, vaikka seen käytännön ilmenemismuoto onkin toistaiseksi melko pieni.
Kun Yle rahoittaa toimintansa julkisin varoin, niin on kokoomuksenkin hyvä ottaa kantaa siihen, antaako tämä Ylelle vapauden jakaa julkisesti maksetun uutistoimintansa tuloksia minne se haluaa niin, että se ottaa vastikkeeksi mainostilaa verkkosivujensa kävijämäärän lisäämiseksi.
Toinen kysymys on yhtä periaatteellinen: Miten Ylen toimilupa on oikeuttnut sen laajentumaan sellaiseen verkkopalveluun, jossa Yle kilpailee riippumattomien sanomalehtien j kaupallisten tv-yhtiöiden kanssa reaaliaikaisten uutisten tuottamisesta?
Edellisillä kysymyksillä en halua sanoa, etteikö Yle saisi näin tehdä. Haluan sanoa vain sen, että näitä päätöksiä ei pitäisi jättää Ylen sisällä tehtäviksi itsestäänselvyyksiksi, koska Yle toimii julkisella rahoituksella ja eduskunnan valvonnassa.
Tämän luokan päätökset pitäisi minun mielestäni tehdä eduskunnassa, mistä syystä odotan, että kokoomus muodosta asiaan kantansa myös puolueena eikä vain Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajan suulla.
-Jäbä
Mediamaksu ja kokoomus
Hiukka mietittävää
4152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suuntaus on, jos se on joltain jäänyt huomaamatta, että rikkaiden rahoja pitää säästää. Maksakoon köyhät, niillä on niin vähän rahaa, ettei niillä ole väliä mihin ne laittaa.
Minä taas olen aina ajatellut niin, että ensin piää miettiä, mitä pitäisi saada aikaan, sitten suunnitella, mitä pitäisi tehdä, että saadaan aikaan se, mitä on haluttukin ja vasta tämän jälkeen lasketaan, mitä kaikki maksaa ja suunnitellaan rahoitus. Tästä syystä en osaa pitää viisaana sitä, että nyt on otettu lähtökohdaksi joku "Ylen nykyisen toiminnan laajuus", katsottu paljonko se maksaa ja päätetty periä rahat tasasummina kotitalouksilta. Kokoomus voisi minusta miettiä mieluummin ensin, mitä julkiselta mediapalvelulta yleensä odotetaan, suhteuttaa sen Ylen nykyiseen toimintaan, katsoa paljonko se maksaa ja sen jälkeen valmistella lakiesitys koko kokonaisuudeta ja sen osana rahoituksesta, jossa tietenkin pitää ottaa huomioon kotitalouksien erilainen maksukyky. Puheet siitä, että budjettirahoitus aiheuttaisi riippuvuutta poliittisista päätöksistä on potaskaa, koska kiinteä maksukin päätetään aina poliittisesti ja se aiheuttaa ihan saman riippuvuuden. -Jäbä
Minä en aio minkään ylisuuren yrityksen laskuja makselemaan 175e/vuosi. Menkööt sitten vaikka luottotiedot, ihan sama mutta sosialismia en tue! Ylen rahoitus pitäisi vetää pois ja yhtiön pitäisi saada osansa niistä vapaista markkinoista joita Kokoomus jaksaa puoltaa. Ohjelmat maksullisiksi tai mainoksia väliin. Neljästä televisiokanavasta voi pudottaa pari pois ja keskittyä siihen mitä ihmiset todella tukevat. Yle ei ole riippumaton ollut aikoihin ja HBO:n sarjojen ostaminen onnistuu ihan mainoskanaviltakin. Jos joku haluaa YLE:n "taidetta" rahoittaa niin voi sen tehdä aivan omista rahoistaan, koko kansan pakottaminen valtion yrityksen laskuja maksamaan on jotain mitä Vasemmistoliitto voisi esittää.
Minustakin Ylen kanavat ja lähetysoikeudet voisi myydä eniten tarjoavalle. Ei julkisen mediapalvelun tarvitse nykymaailmassa enää mitään lähetyskanavia omistaa, koska ei niistä ole sellaista pulaa kuin aikanan tadio- ja tv-kanavista oli. Silloinhan monopolit ja sääntelyn tarve syntyivät taajuuksien niukkuudesta, mistä syystä ne annettiin kansallisvaltioiden päätettäviksi ja luvanvaraisiksi. Yle voitaisi siis aivan hyvin irrottaa kokonaan kanavatoiminnasta ja eriyttää pelkäksi sisällöntuottajaksi, tai vaikkapa vain julkisen mediapalvelun sisältöjen suunnittelijaksi. Tuottamiseenhan meillä on pilvin pimein hyvin ammattimaisia tuotantoyhtiöitä, joille Yle jo nytkin on ulkoistanut ohjemiensa tuotannon. Yle voitaisi minusta aivan hyvin erikoistaa vain sisällöntuotantoon kaikille niille ohjelma-alueille, joissa katsotaan tarvittavan julkista mediapalvelua tai sen ohjelmaostojen muodostamaa tukea, kuten ovat nimenomaan musiikki- ja teatteritaiteet, mutta myös kansansivistys, opetus ja vähemmistöryhmien kulttuurit. Yksityiset kanavat voitaisi sitoa Ylen tuottamien ohjelmien jakelijoiksi toimilupaehtojen kautta, jolloin Ylellä olisi käytössään kaikki kanavat eikä vain nykyiset omansa, ja kilpailu katsojista käytäisi selvemmin ohjelmien sisällällä eikä kanavien mielikuvilla tai sillä onko jollain kanavalla mainoksia vai ei. Nin kannattaisi minun mielestäni menetellä juuri siksi, ettei Ylellä ole omia rahoja vaan pelkästään meidän veronmaksajien rahoja, jotka kannattaisi silloin keskittää nimenomaan ohjelmasisältöjen laatuun eikä kanavien väliseen katsojakilpailuun. -Jäbä