Mitäs feministit olette mieltä tästä:
Suoraan Suomen perustuslakia lainaten: "Lait ovat samoja jokaiselle. Kaikki ovat lakien edessä
yhdenvertaisia. Ketään ei saa kohdella eri tavoin esimerkiksi _sukupuolen_, iän, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi."
Silti maassamme asevelvollisuus on vain miehillä. Kun valtio kohtelee kansalaisiaan tasavertaisina ihmisinä, ei miehinä ja naisina, ei ole olemassa mitään perusteluja sille, että armeija olisi pakollinen vain miehille.
Miesten asevelvollisuutta perusteellaan ehkäpä näin: "Sotatilanteessa valtion täytyy puolustaa itsenäisyyttään, mutta lapset tarvitsevat huoltajan. Koska lapsen synnyttänyt äiti on lähinnä lastaan, on paras, että miehet sotivat ja naiset hoitavat lapsia kriisitilanteissa", mutta asia ei ole yhtä yksinkertainen. Jokaisella
naisella ei ole lasta, ja on olemassa yksinhuoltajaisiä.
Toisenlaiset perustelut ovat puhtaasti fyysisiä: miesten fyysiset vahvuudet verrattuna naisiin. Muinaisissa kulttuureissahan miehet metsästivät ja taistelivat. Samoin fyysisten perustein voitaisiin kuitenkin muuttaa esimerkiksi eläkeikärajoja: miehet elävät lyhempään kuin naiset, joten miesten pitäisi päästä aiemmin eläkkeelle. Miksi naisia on suosittu fyysisillä perusteilla ja miehiä ei ole? Luulen tietäväni vastauksen: päättäjämiehet(huom!) olisivat vanhoillisia, sovinistisia (naisten missio: lapset) tai naisia aliarvioivia ("ei heistä armeijaan ole"). Kaukana ollaan yksilön tasavertaisuudesta valtion jäsenenä.
Pitäisikö teidän naisten mielestä asevelvollisuuden koskea myös teitä? Minun käsitykseni mukaan feministit ajaisivat tasa-arvoa.
Suoraan Suomen perustuslakia lainaten: "Lait ovat samoja jokaiselle. Kaikki ovat lakien edessä
yhdenvertaisia. Ketään ei saa kohdella eri tavoin esimerkiksi _sukupuolen_, iän, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi."
Silti maassamme asevelvollisuus on vain miehillä. Kun valtio kohtelee kansalaisiaan tasavertaisina ihmisinä, ei miehinä ja naisina, ei ole olemassa mitään perusteluja sille, että armeija olisi pakollinen vain miehille.
Miesten asevelvollisuutta perusteellaan ehkäpä näin: "Sotatilanteessa valtion täytyy puolustaa itsenäisyyttään, mutta lapset tarvitsevat huoltajan. Koska lapsen synnyttänyt äiti on lähinnä lastaan, on paras, että miehet sotivat ja naiset hoitavat lapsia kriisitilanteissa", mutta asia ei ole yhtä yksinkertainen. Jokaisella
naisella ei ole lasta, ja on olemassa yksinhuoltajaisiä.
Toisenlaiset perustelut ovat puhtaasti fyysisiä: miesten fyysiset vahvuudet verrattuna naisiin. Muinaisissa kulttuureissahan miehet metsästivät ja taistelivat. Samoin fyysisten perustein voitaisiin kuitenkin muuttaa esimerkiksi eläkeikärajoja: miehet elävät lyhempään kuin naiset, joten miesten pitäisi päästä aiemmin eläkkeelle. Miksi naisia on suosittu fyysisillä perusteilla ja miehiä ei ole? Luulen tietäväni vastauksen: päättäjämiehet(huom!) olisivat vanhoillisia, sovinistisia (naisten missio: lapset) tai naisia aliarvioivia ("ei heistä armeijaan ole"). Kaukana ollaan yksilön tasavertaisuudesta valtion jäsenenä.
Pitäisikö teidän naisten mielestä asevelvollisuuden koskea myös teitä? Minun käsitykseni mukaan feministit ajaisivat tasa-arvoa.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Tässä tapauksessa kun perätään miehiä syrjivän asian perään, feminismi ajaa pelkästään naisten etuja mutta silloin kun naiset havittelevat miesten etuja, feminismi halutaankin esittää tasa-arvoa edistävänä asiana. Kaksinaamaisuutta sanon minä ja se mitätöi koko feminismin.
aivan. samaa mieltä.
Joo.
Kyllä.
Feministit ovat tietenkin keksineet fyysisen väkivallan käytön konfliktien ratkaisukeinona
ja sitten ovelasti mutta raukkamaisesti ujuttaneet sen toteuttamisen viattomille miespoloille.
Mitäs jos sanon, ttä feministinä ajaisin nyt ihan mielelläni vaihteeksi sellaista mallia missä asevelvollisuuspakkoa ei olisi enää _kenelläkään_?
Et vastannut kysymykseeni.
Olisi pitänyt sanoa myös, että oletetaan tilanne, jossa armeija on välttämätön turvallisuustakuu, asevelvollisuudesta luopumisen seuraus olisi liian pieni vapaaehtoisryhmä ja palkka-armeija tulisi liian kalliiksi tai ei olisi tarpeeksi asennoitunut maanpuolustustehtäviin. Pitipä asia tehdä hankalaksi.
Elämää luovana, synnyttävänä ja vaalivana sukupuolena ajatus joutua osaksi tuhokoneistoa tuntuu kaikissa muodoissaan äärimmäisen vastenmieliseltä.
On ensisiaisesti maanpuolustuksellinen. Torjua ulkovaltojen hyökkäys maamme rajojen sisälle. Suomen ns. kansanarmeja, jossa koko ikäluokka miehiä koulutetaan sotilaiksi on paitsi tehoton myös suunnattoman kallis. Suomella ei olisi varaa lisätä puolella varusmiesten lukumäärää. Siksi naisten asevelvollisuus ole koskaan noussut aktuelliksi kysymykseksi. Palkka-armeijassa, niissä maissa joissa se toimii, on myös taistelutehtävissä naisia. Jos naisten määrää halutaan armejassa lisätä, miesten on vastaavasti vähennettävä. Sovinismin linnakkeena tunnetulla Suomen puolustusvoimilla on siihen tuskin halukkuutta.
On eettisesti epäilyttävää palkata joku sotimaan puolestaan. Silloin ajatellaan että jotkut yksilöt kärsivät enemmistön saadessa etua. Haluaisitko, että sinun poikasi tai tyttäresi olisi juuri partioimassa Tikritin kaduilla varmistamassa halpaa öljyä meille kaikille?
Ammattisotilaan käyttö on samanlaista kuin prostittoidun työ, taloudellisesti pakotettu tekemään "likainen työ" muiden hyväksi. Sekä prostituoidun ja sotilaan ammatti on terveydelle tuhoisa. Ammattiarmeijan ongelmina kaikkialla maailmassa on entisten sotilaiden erittäin vaikea sopeutuminen yhteiskuntaan ammatti uran päätyttyä.
Mielenkiintoinen huomio tuo vertauksesi palkkasotilaista prostituutioon, enpä ole tullut ajatelleeksi koskaan tuolta kantilta!
Mitä tulee armeijaan ja miesten pakollisuudesta ja naisten vapaaehtoisuudesta, niin kyllä minä myönnän, että se on epäoikeudenmukaista. Ymmärrän myös sen, että maanpuolustuksellisesti sellaisen laitoksen on pakko olla olemassa, vaikka ehkä nuorempana olisin tyytynyt toteamaan, että eihän mitään armeijoita ole pakko pitää, se nyt kuitenkin on aika naiivia idealismia, jos ottaa huomioon todellisuuden ja minkälaisia muita maita ja niistä koituvia uhkia on todella olemassa.
Mutta jos siihen lähdettäisiin, että armeija on pakollinen molemmille sukupuolille, sen toimintoja ja rakenteita pitäisi radikaalisti muuttaa. Itse en lähtisi inttiin niillä ehdoilla, mitä se voi tällä hetkellä tarjota. Luultavasti, jos naisillekin olisi minun nuoruudessani ollut armeija pakollinen, olisin ollut linnassa istumassa tuomiota, en luultavasti olisi taipunut pakolla edes siviilipalvelukseen..
Siitä pitäisi muokata monimuotoinen, yksilöiden erityistaitoja hyödyntävä instanssi, jossa olisi valinnanvaraa itse kullekin, joutumatta tuntemaan itsensä pakotetuksi 'tappamiskouluun' vaan pikemminkin, että se muodostaisi maanpuolustuskoulutushengen hyödyntäen erilaisten ihmistyyppien erilaisia kykyjä siten, että heillä olisi valinnanvaraa. Hmm, jumalauta, jos sitä alettaisiin oikeasti kehittämään, niin siitähän irtoaisi aikamoinen työllistäjä tälle yhteiskunnalle! Tässähän vallan innostuu!! Kirkollisvero yrityksiltä pois ja sen suuntaus maanpuolustukselle voisi olla ensimmäinen rahoitava askel muutokseen!
Myöskään tyttäreni olevan sotimassa Irakissa, tai missään. En halua palkka-armeejaa Suomeen, ajatikseni ettei puolustusvoimien kustannuksia kannata lisätä, samalla kun tehottomuus kasvaa. Naisten pekottaminen armejaan tekisi juuri sen, ikävä kyllä. Tasa-arvoa ei voi toteuttaa näin. Nykyaikainen sodankäynti ei niinkään toimi miesvahvuuden varassa, vaan teknologian.
Saahan sinne armeijaan mennä, jos ketä kiinnostaa.
Kyllä se on miesten ja "miesten" paikka. Maanpuolustukseen joutuisivat osallistumaan kaikki.
Se nyt vaan ON niin... Asia sinänsä että SE VAAN ON miehillä se asevelvollisuus.
Ihan kiva ehdotus kaikille miehille ja naisille pakollisesta asepalveluksesta, mutta miten on sen toteutumisen laita? Täytyisi palkata paljon väkeä lisää, hankkia varusteita ja rakentaa varuskuntarakennuksia mokoman "tasa-arvon" takia.
Tasa-arvo on kaikille sama arvo. En olisi huolissani miesten arvo-asemasta pakollisen asepalveluksen suhteen, vaan päinvastoin. Jossakin viidakon amatsoniheimossa voivat naiset olla miehiä velvollisempia osallistumaan sodankäyntiin, mutta tekeekö se heistä miesten rinnalla siellä vähempiarvoisia. Eipä suinkaan.
Luulisi miesten puolustavan arvokkuuttaan ja haluavan pitää asevoimat miehisyyden linnakkeena, vaikka eihän se ole enää mahdollista sekään.
En osaa vaatia tasa-arvoa sukupuolten kesken koska en ymmärrä miksi naisten pitäisi laskeutua miesten tasolle.
on kai monia.
Eräs historiallinen syy on se, että entisaikaan sotiminen vaati enemmän voimia, kestävyyttä ja nopeutta, kuin naisilla yleensä oli. Naisten olkapään rakenne ei myöskään sovellu yleensä esim. heittokeihään, tapparan tai lyömämiekan käyttöön tai raskaalla kiväärillä ampumiseen yhtä hyvin kuin miehillä. Naiset olisivat siis olleet keskimäärin melkoisen avuttomia sotilaita. Kun sota on teknistynyt, tällä seikalla ei ole enää samaa merkitystä kuin ennen: naiset voivat ohjata taistelulentokoneita, panssarivaunuja jne., ampua ohjuksia ja käyttää keveitä kaasumäntätuliaseita siinä kuin miehetkin.
Toinen historiallinen peruste oli lasten synnyttäminen ja hoito, jotka estivät naisia osallistumasta täysipainoisesti sodassa vaadittavien taitojen harjoittelemiseen. Tällä perusteella on nykyäänkin oma merkityksensä, joskin sukupuoliroolien muuttuessa tilanne on muuttunut ja muuttumassa edelleen. Synnyttäminen on vähentynyt, joten se ja lastenhoito eivät sido naisia samassa määrin kuin aiemmin, varsinkin kun miehet osallistuvat enenevässä määrin jälkimmäiseen.
Kolmas historiallinen ja myös nykyään aika tärkeä peruste on se, että sodassa pitää olla jotain, jonka vuoksi ja puolesta sitä käydään. Oman yhteisön tai valtion naisilla ja lapsilla on ollut tässä suhteessa olennainen rooli sekä puolustauduttaessa että hyökättäessä. Esim. viime sodissa suomalaiset miehet kokivat luultavasti tärkeimmäksi motiivikseen perheittensä - siis ennen kaikkea äitien, sisarten, vaimojen ja yleensä naisten sekä tietenkin lasten suojelemisen. Samaa motiivia on käytetty ja käytetään yhä myös manipulaation välineenä.
Neljäs peruste lienee se, että naisten harjoittaminen sotilaiksi militarisoisi väistämättä yhteiskuntaa entisestään. Se myös tekisi koko väestöstä sotilaallisen kohteen. Tosin sodan totaalistumisen myötä näin on jo pitkälti tapahtunut ja naisia käytetään enenevässä määrin eri maiden armeijoissa.
On siis varsin mahdollista, että jos jokin sotilaallisesti merkittävä valtio alkaisi systemaattisesti harjoittaa naisia sotilaiksi, järjestelmä leviäisi nopeasti muihin maihin. Sen jälkeen koko maapallo koostuisi jonkinlaisista kasarmivaltioista. Loppurytinästä tulisi varsin komea, kun maapallon kaikki kynnelle kykenevät tappaisivat kaikin voimin toisiaan ketään säästämättä.
1. SA-joukot koostuvat 300 000 henkilöstä, miesten kouluttaminen riittää sen joukon luomiseen.
2. Keskimääräinen mies on fyysisesti paremmin soveltunut sotilaaksi. Omien kokemukseni perusteella, keskimääräinen mies on lisäksi henkisesti paremmin (tai yhtä hyvin) soveltunut sotilaaksi kuin keskimääräinen nainen.
3. Naisten vaatimat erikoisjärjestelyt (sekä viralliset että epäviralliset), tekevät systeemistä kannattamattoman. Erikoistehtävät tietysti erikseen, esimerkiksi lentäjäksi halutaan paras, ei "tarpeeksi hyvä".
4. Asevelvollisen kouluttaminen RA-joukoon ei ole erityisen järkevää.
Puolustusvoimien motto voisi olla, "vitutuksen keskittäminen" - joillakin on erittäin vaarallinen/vastenmielinen tehtävä, jotta muiden ei tarvititsisi siitä kärsiä.
Tärkeintä olisi tietysti päästä eroon ruikuttajista, sukupuoleen katsomatta.
että nämä "tasa-arvoa kannattavat" feministitkin ajattelevat lopulta vain omaa napaansa. Eli tasa-arvo unohdetaan heti, kun naisilla on parempi asema jossain asiassa.
Armeijassa on monenlaista työtä. Tarvitaan myös esimerkiksi tutkajoukkoja ja luulen, että siellä eivät nämä "fyysiset vahvuudet" suo parempia toimintamahdollisuuksia.
Sinun perusteillasi:
-Miesten eläkeikärajan pitäisi olla naisia alempi
-Miesten ei tarvitsisi suostua tekemään sorminäppäryyttä vaativia tehtäviä, sillä naisilla tämä kyky on keskimääräisesti parempi
Emme muuten ole keskustelemassa Suomen taloudellisista resursseista, vaan nykyisen asevelvollisuuslain oikeudenmukaisuudesta.
Olet ensimmäinen joka on kutsunut minua feministiksi, feministit sanovat sovinistiksi.
Kohdassa yksi edellisessä viestissäni oli asiavirhe, maavoimien vahvuudeksi vuoteen 2008 tulee 350 000 henkilöä. Tämä on kuitenkin 150 000 miehen vähennys nykyisestä.
Tutkajoukkoon nainen saattaisi sopia, mutta koska ne olisivat vastustajan erikoisjoukkojen todennäköinen kohde, ja jokaisen sotilaan on pystyttävä toimimaan jv-taistelijana, miehen sopivuus on todennäköisempää.
Kohdat 1 ja 2 eivät koske taloudellisia resursseja. Kohta 3 voidaan tutkia myös muussa kun taloudellisessa valossa.
Puolustusvoimat ovat olemassa estääksen sotaa, ja jos ensisijainen tehtävä epäonnistuu, toimiakseen sodan aikana. Se on hieman eri tilanne kuin normaalielämä, silloin pätevät hieman eri säännöt.
taloudellisuudella, että katsot asiaa valtion hyötynäkökulmasta. Valtiomme ei näytä tässä asiassa perustuslakeaan noudattavan kovinkaan hyvin, ei itse hyväksymäänsä etiikkaa, vaan ajavan puhtaasti valtaansa ja taloudellista etuaan.
Näen epäeettisenä sen, että miehet velvoitetaan uhraamaan henkensä valtion puolesta, kun naiset pääsevät kuin koira veräjästä. Pidätkö sinä oikeudenmukaisena vapauttaa naiset maanpuolustustehtävistä fyysisten ominaisuuksien perusteella? Luulen muuten, että juuri naisille sopivia töitä niinkin suuresta organisaatiosta kuin armeijasta löytyy.
Jos asiaa katsotaan ihan mistä kannalta paitsi hyötynäkökulmasta armeija romuutettaisin nopeammin kuin ehtisit sanoa "hyötynäkökulmasta". PVn idealistinen tutkinta ei kannata.
>Luulen muuten, että juuri naisille sopivia töitä
>niinkin suuresta organisaatiosta kuin armeijasta
>löytyy.
Löytyy ehkä. Lotatkin teki arvokasta työtä vime sodien aikana. Mutta minä en ainakaan halua naista alaisekseni SA-joukkoon.
Näkisin puolustautumisen eettisenä ja Suomen Puolustusvoimat ovat nimenomaan puolustamista varten, ainakin nimensä mukaan.
Puolustuksen eettisyyttä on tosin hieman hankala käsitellä.
Se, joka tuhoaa vastustajansa, on hengissä.
Se, joka voittaa mediasodan, on oikeassa.
Molempiin saa kotikenttäetua.
Olisihan se kivaa jos säännöt olisivat toiset...
Miehen ja naisen erilaisuutta ajatellen luontaisesti perinteinen armeija sopii paremmin miehille kuin naisille. Voivathan naisetkin siihen nykyisin osallistua niin halutessaan, siellä pärjäävät fyysisiltä ominaisuuksilta kestävät naiset.
Naisten kenttäsotilaaksi kouluttamisen sijasta voisi harkita paremminkin naisten kouluttamista armeijan johtotehtäviin jossa naisten kyvyt tulisivat paremmin hyödynnettyä.
Sotatilannetta ajatellen kyllä naisten pitäisi huolehtia siitä että jokaisella olisi jonkinlainen valmius osallistua maanpuolustukseen. Joissakin maissa sotilaaksi joutuvat kaikki riippumatta siitä onko armeija käyty vai ei, myös naiset ja lapset.
..kaluttu aihe, mutta vastaan nyt taas, varsinkin kun JiiPee tuntuu hirnuvan ylenkatseellista voitonriemua tuolla alempana.
Kannatan vapaehtoista maanpuolustusta miehille ja naisille. Vastuunkantajia löytyy riittävästi, olen varma.
Jos asevelvollisuus on pakollinen, kannatan sen pakollisuutta naisillekin, mutta vasta sinä päivänä, kun tasa-arvo on toteutunut muuallakin yhteiskunnassa: naisia on puolet poliittisista päättäjistä, talouselämän eliitistä ym. yhteiskunnan kermasta ja naisten palkat ja ansiotaso nostetaan (myös "naisammateissa") miesten tasolle.
Tätä ennen on turha teidän miesruikuttajien vinkua tasa-arvosta. Hävetkää.
No, tuosta "naisammattien" palkkauksesta en sano mitään, mutta tasa-arvo toteutuu kyllä edustuksellisessa demokratiassa. Kertoisitko esimerkkejä, mihin poliittisiin tehtäviin valitaan Suomessa päättäjiä sukupuolen mukaan?
Miten miehistä koostuva talouselämän eliitti kuvastaisi epätasa-arvoa? Suomessa periaatteessa jokaisella on mahdollisuus saada haluamansa koulutus ja mahdollisuus luoda oma uransa kykyjensä mukaan. Väitätkö, että esimerkiksi yritysjohtajia valittaisiin sukupuolen mukaan? Luulen pikemminkin, että miehet olisivat kunnianhimoisempia, ja kenties kiinnostuneempia esimerkiksi talousalasta.
"naisia on puolet poliittisista päättäjistä, talouselämän eliitistä"
tasa-arvoa politiikassa ja talouselämässä on se että jokaisella on samanlainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan sukupuoleen riippumatta. tasa-arvo ei ole mitkään kiintiöt. minun puolestani hallituksessa saisi olla vaikka kaikilla henkilöillä molemmat vehkeet jalkojen välissä(onhan tälläisiäkin olemasssa), kunhan he vain olisivat osaavia ja päteviä henkilöitä.
"naisten palkat ja ansiotaso nostetaan (myös "naisammateissa") miesten tasolle."
tätä olen joskus miettinyt ja ihmetellyt että miksi ne on huonosti palkattuja. samoilla aloilla on käsittääkseni myös esiintyy työttömyyttä, eli on työntekijöistä on ylitarjontaa.
otetaan esimerkiksi lääkärit (kai miesvaltainen ala). heidän palkka on kova, mutta en usko että se johtuisi pelkästään siitä että he ovat miehiä, vaan siitä että heistä on huutava pula(kiitos lääkäriliiton ja hölmön koulutuspolitiikan). eli työntekijöitä ei ole tarpeeksi ja silloin palkka on niin paljon kuin kehtaa pyytää, kun ei ole pelkoa että otettaisiin työttömien reservistä joku muu joka tekisi työn halvempana.
sitä en myöskään ymmärrä miksi joku haluaa kouluttautua johonkin työhön mistä tietää jo etukäteen että työ on raskasta ja huono palkasta ja varsinkaan jos itse työkään ei kiinnosta, ellei sitten kyseessä ole ns. kutsumustyö.
..valitaan kaikkiin johtotehtäviin. Fiksuimmissa piireissä muistetaan jossain vaiheessa, että ai niin, nainenkin pitäis ottaa. Ja valitaan yksi. Huippuyksilö tietysti, päihittää useimmat miehet mennen tullen, muttei ole vaara yksinään.
Missä maailmassa elät? Seuraatko aikaasi, seuraatko tutkimustietoa, seuraatko polemiikkia?
...tai ne "tutkijat" tietävät mitä päättäjien salaisissa päissä pyörii? En usko kaikkeen, mitä media minulle syöttää. Se on nimittäin vain median kirjoittama totuus.
Millähän tavoin tutkitaan päättäjien aivotoimintaa? Miesten valinta johtotehtäviin ei ole mikään todistus tietynlaisesta toiminnasta, sen pohjalta voi tehdä vain oletuksia.
Annapa minulle lähde, jossa päättäjät paljastavat aivoituksensa julkisesti.
-----
Oman yrityksensä johtoon saa muuten valita ihan kenet vain täytymättä joutua arvostelun kohteeksi ja oman yrityksen saa perustaa kuka vain. Naiset eivät kai ole huomanneet sitä.
..riittää ihan vain tilastot, en tarvitse kallotutkimuksia. Ja aivan, oman yrityksensä, tai itse JOHTAMANSA YRITYKSEN johtoon voi valita ihan kenet vaan, siis jonkun miehen.
" tai itse JOHTAMANSA YRITYKSEN johtoon voi valita ihan kenet vaan, siis jonkun miehen."
mikset voi valita naista firmasi johtoon? onko nainen mielestäsi jotenkin automaattisesti huononpi valinta? olitko nyt tasa-arvon puolella vai et?
Oletko kuullut monesta naisen perustamasta yrityksestä, joka olisi kasvanut suureksi ja vahvaksi? Minä en ainakaan. Länsimaissa naisilla siihen kuitenkin on mahdollisuus, mitä tarkoitin viime viestini loppukappaleessa. Osoittaisiko tämä jotain naisten kunnianhimosta, kiinnostuksesta alaan tai jopa kyvyistä alalle? Painotan sanoja: tälle alalle ja keskimääräisen naisen kyvyistä.
..väärinkäsitys varmaan. Minä kyllä valitsisin naisia tai miehiä kykyjen, en sukupuolen mukaaan (luultavasti lievästi suosisin naisia, ihan vain poljetun aseman vuoksi). Miehet johtavat perinteisesti firmoja, tekevät perinteisiä valintoja.
..miten kauan olet seuraillut palstaa. Minäkin olen kirjoitellut lukuisia kertoja siitä, miten vaikeata naisten on ollut päästä esiin perinteisestä roolistaan. Suomessa se on tapahtunut jota kuinkin viime vuosisadan kuluessa ja silloinkin äärettömän hitaasti. Naiset on pidetty tiukasti kodin piirissä, vailla tieteellistä koulutusta, uraa tai yhtään mitään muuta, kuin hyvää naimakauppaa. Jos sinulla on yhtään empaattista tajua, tiedät, mistä puhun. Muuten se on turhaa.
Kyllä niitä naisten perustamia yrityksiä vielä tulee, onkin jo. Kirsti Paakkastakin mourutaan vaikka mihin, korkokengissä tepsuttelevaa tosinaisellista naista.
Olen täysin tuore tapaus tällä palstalla.
Viestisi varsinaiseen sisältöön:
Tiedostan kyllä tämän asian ja luulen tietäväni tunteen. En kuitenkaan pysty yhdistämään suuren yrityksen johtohahmoa ja epäluottamusta toiseen sukupuoleen. Eivät kuulosta yhteensopivilta: suuren yrityksen johtoon pääsemisenhän luulisi edellyttävän ihmiseltä suurta viisautta, enkä osaa myöskään kuvitella sukupuolirasismia tämän viisauden rinnalla.
Taidan kyllä nyt puhua asioista, joista en tiedä mitään. Harvojen herkkuahan suuryrityksen johto onkin.
..että suuren yrityksen johtaja olisi suuri viisas. Kovin moni guru on kuitenkin ajanut jättifirmat nurin tai tahrinut skandaaleihin. Huipulle voi päästä erilaisin avuin ja niiden avujen joukossa ei välttämättä ole viisaus.
Tunnettuja naisjohtajia on innovatiivisissa yrityksissä. Veikkaan, että parissakymmenessä vuodessa määrä kasvaa, jos ei aivan eksponentiaalisesti, niin tuntuvasti kumminkin. Aletaan ymmärtää, että naisten osaamista kannattaa hyödyntää.
..mainitsemistasi asioista ajattelen melko samalla tavalla. Tasa-arvossa on mielestäni kyse samanlaisista mahdollisuuksista naisille ja miehille, sukupuolesta riippumatta. Ei siis ole kyse tasajaosta.
Suhtaudun epäillen kiintiöajattelun laajentamiseen. Parhain ratkaisu olisi asenteiden muuttaminen siten, että kyvykkäitä naisia valitaan ennakkoluulottomasti tehtäviin, joiden vaatimuskriteerit he täyttävät.
Naiset ja miehet hakeutuvat yhä ammatteihin suhteellisen perinteisesti, vanhojen sukupuolimallien mukaan. Eli naiset menevät naisten töihin, vaikka palkat ovat matalat. Kun naiset ovat ruvenneet rynnimään "miesten aloille", on kyseisten ammattien arvostuksen usein todettu laskeneen, se näkyy aikaviipeellä palkkatason laskuna. Vrt. naislääkärit, naispapit, naistuomarit jne. Siinä vaiheessa kun naiset ovat vallanneet autonasentajan duunit, laskevat palkat ja sitä mukaa korjaus- ja huoltokulut, eikö?
Lääkäriliiton roolista olen täsmälleen samaa mieltä. On hämmästyttävää, miten yksi edunvalvontaliitto on saanut sellaisen vallan, että alimitoitetuilla koulutuskiintiöillä se pitää yllä tarjonnan niukkuutta ja pystyy kilpailuttamaan palkkansa niin korkealle kuin haluaa. Liitto vahtii myös mustasukkaisesti, ettei hoitajia saisi kouluttaa lääkärikunnan "perinteisiin" tehtäviin, edes pieneltä osin.