melkein aina kun puhutaan uskonasioista, niin aina tulee jossain vaiheessa lausahdus "mutta entäs jos..." mä uskon Jumalaan, ja kuolemanjälkeiseen, ja kaikkeen siihen, mutta joskus muutaman sekunnin ajaksi mä saatan pysähtyä ja miettiä että entäs jos se kaikki mihin mä uskon onkin valetta? että kun tulee kuolema, mä vaan lakkaan olemasta? ja entä mistä mä voin koskaan tietää sen varmuudella? mutta vain muutama sekuntti ja mä työnnän ne ajatukset pois... oonks mä jotain muutakin kun tää kroppa tässä?
entäs jos...
maija
11411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"entäs jos se kaikki mihin mä uskon onkin valetta?"
Luulenpa että se mihin uskot, onkin vain uskoa.
"että kun tulee kuolema, mä vaan lakkaan olemasta?"
Ethän ollut olemassa ennen syntymääsikään? Oliko se oikeastaan niin kauheaa?
"oonks mä jotain muutakin kun tää kroppa tässä?"
Jos olisit, kysyisitkö olenko vain se mikä olen? (kroppa se jokin muu)
Kaikki olemme olleet ennen syntymäämme taivaassa, jonne synnyimme Jumalan henkilapsiksi. Ei meitä turhan tähden ole neuvottu rukoilemaan "Isä meidän,joka olet taivaassa.."
Jätä pois uskostasi se kuolemanjälkeinen homma. Se oli jo Saatana kun alkoi moisia laverrella ihmisille (Silloin käärme sanoi naiselle: "Ei, ette te kuole). Enpä ole nähnyt kenenkään selvinneen hengissä elämästä...
Saarnaaja 9:5, Elävät tietävät sen, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään.
Kuolema ei ole kaiken loppu, vaan olotilan muutos. Aadam ja Eeva joutuivat lankeemuksen jälkeen eroon Jumalasta eli he kuolivat hengellisesti. Kyllä he tulivat myös fyysisesti kuolevaisiksi. Ei ole syytä luottaa saatanan sanoihin.
Olen lukenut muutamista filosofeista jotka ovat yrittäneet tosissaan perustella
sielun olemassa olon puolesta, kaikki ovat epäonnistuneet, tai heidän ajasuksilleen
on löydetty hyviä vasta argumentteja.
Yksi hauska artikkeli sattui joskus eteeni, vai olko se joku tv-juttu, mutta se ja sama
ajatus oli se, että jotkut venäläiset tiedemiehet olivat pystyneet todistamaan sielun
irtoamisen ruumiista, muistaakseni jonkun magneettikuvauksen avulla. No kaikkihan
maailmassa luottaa venäläisiin tiedemiehiin.
Johtopäätös: on enemmän todisteita sen puolesta, ettei sielua ole olemassa.
(mielenkiintoinen keskustelun aihe olisi se miten sielu määritellään...)
....mitenköhän se sitten määriteltäisiin??
No mä kokeilen, korjaa jos olet erimieltä.
Sielu on kuolematon. Ja näin ollen ruumiista riippumaton. Sielu ei ole materiaa, vaan se on fysiikasta riippumaton. Sielu siirtyy ruumiin kuoleman jälkeen johonkin. Sielu on ihmisen ydin, se riippumaton tekijä, olematta kuitenkaan ihminen. Sielun on mahdollista siirtyä fyysiseen ihmis ruumiiseen. Sielu ei tiedosta yksinään, vaan se vaatii ruumiin tiedostamista varten.
No tässä jotain ominaisuuksia. Ei varmaan kaikenkattava lista mut mitä sinä lisäisit tai poistaisit?
Sielu on ruumis ja henki yhdessä. Kun ihminen kuolee henki jättää ruumiin ja menee henkimaailmaan. Ihmisestä tulee kuolematon sielu vasta ylösnousemuksessa. Voitanee puhua myös henkisielusta, joka on ikuisen ja luomattoman älyn ja henkiaineen yhdistymä, mutta meille konkreettisin sielu on ruumiin ja hengen kokonaisuus.
minä olen ilmeisesti ymmärtänyt, että tämä henki on yhtäkuin sielu.
Pari tarkentavaa kysymystä.
Jos sielu vaatii ruumiin, niin saako henki uuden ruumiin ylösnousemuksessa?
Minkälainen tämä henki sitten on(mitä ominaisuuksia)?
Henki saa uuden ruumiin ylösnousemuksessa. Se on kuolematon luu- ja liharuumis, mutta siinä ei ole verta. Olemme ylösnousseinakin näköisiämme,mutta täydellisiä. Emme tiedä, miten se saa elinvoimansa, mutta jostain samasta kuin hengen elämänvoimakin täytyy olla kysymys.
Millainen sitten on henki? On ilmoitettu, että henkikin on ainetta, mutta hienompaa kuin tämä nyt fysisesti kokemamme. Pelkkänä henkenä emme voisi kehittyä edelleen. Siksi saimme syntyä tähän fyysiseen olotilaan saadaksemme kokemusta ja lopulta ylösnousseen kuolemattoman ruumiin. Henkiruumissamme meillä oli jo vapaa tahto.
kiitos selvennyksestä ja mielenkiintoisesta näkökulmasta.