Kirjoitan tätä, kun 'joulua' aletaan 'viettää'...
Hyvät, kristilliset tavat ovat länsimaista todellisuutta. Joulurauhaa pidetään perustuslaillisena, rikkomattomana. (Sitä toki on uskonnonvapauskin.) Muun muassa.
Joulun juhliminen on vähän samanlaista kuin... ns lapsikaste!
Mitä ns kristillisiä, kauniita (sielullisia?) tapoja kristinuskon nimissä harjoitetaankin? Ja joita vastaan ei olisi lupaa argumentoida?
Ketä me palvelemme?
Jeesus-lapsi ei synny kenenkään sydämeen, vaan Ylösnoussut Jumalan Poika vaikuttaa uskon sydämessä, joka nöyrtyy parannukseen Pyhän Hengen vaikutuksesta! (Mikä lahja!)
Joulun rauha ja tunnelma on käsillä vuoden joka päivä siellä, missä lähimmäisemme on ilman tulevaisuutta ja toivoa. (Kaikilla ei ole varaa ns joulukinkkuun.)
Jeesus Kristus ei ole avuton seimilapsi, vaan ainoa Vapahtaja.
Jeesus syntyi talliin - osin salassa!
Ja Hän saapuu takaisin!
Kaikilta, jotka tänään muistelevat Jeesuksen syntymää, kysytään Jumalan Pojan uskoa Hänen saapuessaan takaisin.
*Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.* Matt. 16:27
Löytyykö sydämistämme Jumalan Pojan teko? Se rakkaus, millä rakastamme toisiamme - teossa ja totuudessa?
Hyvät, kristilliset tavat ovat länsimaista todellisuutta. Joulurauhaa pidetään perustuslaillisena, rikkomattomana. (Sitä toki on uskonnonvapauskin.) Muun muassa.
Joulun juhliminen on vähän samanlaista kuin... ns lapsikaste!
Mitä ns kristillisiä, kauniita (sielullisia?) tapoja kristinuskon nimissä harjoitetaankin? Ja joita vastaan ei olisi lupaa argumentoida?
Ketä me palvelemme?
Jeesus-lapsi ei synny kenenkään sydämeen, vaan Ylösnoussut Jumalan Poika vaikuttaa uskon sydämessä, joka nöyrtyy parannukseen Pyhän Hengen vaikutuksesta! (Mikä lahja!)
Joulun rauha ja tunnelma on käsillä vuoden joka päivä siellä, missä lähimmäisemme on ilman tulevaisuutta ja toivoa. (Kaikilla ei ole varaa ns joulukinkkuun.)
Jeesus Kristus ei ole avuton seimilapsi, vaan ainoa Vapahtaja.
Jeesus syntyi talliin - osin salassa!
Ja Hän saapuu takaisin!
Kaikilta, jotka tänään muistelevat Jeesuksen syntymää, kysytään Jumalan Pojan uskoa Hänen saapuessaan takaisin.
*Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.* Matt. 16:27
Löytyykö sydämistämme Jumalan Pojan teko? Se rakkaus, millä rakastamme toisiamme - teossa ja totuudessa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hienoa, että joku ajattelee joulun todellistakin sanomaa eli Vapahtajamme syntymäjuhlaa.
Joulun viettämien ei mielestäni ole lainkaan samanlaista kuin kasteoppin erilaisuus .
Ei voi verrata kasteoppi ja joulun viettoa tosiinsa.
Jokainen joka uskoo Jeesukseen Vapahtajanaan, ei vietä joulua kevein mielin.
Jokainen kristitty, jolle on opetettu joulun sanoma ja sen perimmäinen tarkoitus varmasti osaa kunnioittaa tuota päivää Vapahtajansa juhlapäivänä.
Se on totta, että Jeesus syntyi miedän Vapahtajaksemme, mutta se mihin kirkko/-uskontokuntaan kuulumme ei voi viedä pois sitä, miksi tai miten joulua vietämme.
Itse ajattelen, että jokainen , joka hiljentyy
joulun aikaan miettimään Vapahtajamme syntymää ja juhlistamaan sitä on oikeassa.
Ei ole vain oikein ajattelevia/toimivia kristittyjä vaan meitä on monenlaisia.
Joulu ja varsinkin pääsiäinen ovat niitä päiviä jolloin miedän pitäisi ajatella rakentavasti ja yhtenäisesti, juuri sitä Kristuksen sanomaa tuoden esille; jokainen lähimmäinen on rakas, kuten Jeesus on rakas meille.
"Niin on Jumala maailmaa rakastanut..."
Tuo Jumalan sanoma tulee taas esille tänä jouluna.
Me kukin voimme joko toteuttaa sitä Kristuksen sanomaa tai sitten unohtaa sen.
Mikään seurakunta tai kirkko ei sitäpuolestamme tee.
Oikein hyvää joulun aikaa sinulle toivotan witness, tovon, että edes joulun ajan voisit nukkua rauhassa meidän "syntisten" luterilaisten tavoistamme huolimatta.
Sinä siunatta Jeesuksen lapsi, ole levollisin mielin, kukaan ei vie sinulta sitä paikkaa , jonka olet Jeesuksen sydämessä saanut.
Herra kanssasi;)))
Muistan monta joulua miettineeni, mikä ihmeen Jeesus?
Olin monesti täpötäydessä joulukirkossa - iltapäivällä tai aamusella. Katselin alttaritaulua, jossa Jeesus on ristillä - jo kuolleena.
Ymmärrykselläni en käsittänyt.
Elin elämää, jota 'kaikki muutkin elivät'. Jonka sittemmin Pyhä Henki osoitti synniksi. Josta sain halun tehdä parannuksen. Sitä mielenmuutosta en voinut vaikuttaa itsessäni.
Pääsiäistä ei olisi ilman ensimmäistä 'joulua'.
En vietä uskoontuloni merkkipäivää, sillä tärkeää on vain se, että tänä päivänä on usko Jeesukseen. Ja tärkeintä, että on valveilla silloin, kun Jeesus tulee takaisin.
(Vaikka kesken joulun vieton.)
Sitä hetkeä ei tiedä kukaan meistä.
"Muistan monta joulua miettineeni, mikä ihmeen Jeesus?"
Tässä ei ole olennaista se, mihin 'kuuluu'. Kerroin tilasta, jossa järki ei käsitä Jumalan Sanaa, ennenkuin Pyhä Henki sen avaa ja kirkastaa.
(Tiedät, etten kuulu mihinkään hengelliseen instituutioon.)
'Joulun' voi ymmärtää järjellä. Ihminen kaipaa sielullista actionia. Mutta se ei voi koskaan tyydyttää henkeämme.
Jumalan Sanan edessä jään mieluummin hiljaa. Käsitän siitä vain vähän. Mutta tuo vähän saa kiittämään ja ylistämään Jumalaa Hänen ihmeellisistä teoistaan!
Pyhän Hengen siunaamaa loppuvuotta. Jeesus elää!
...juuri onkin!
>>Sanot-
>> , jännää vain, että SE EI OLE SAMA PAIKKA KAIKILLE.
Kristus on sama, mutta paikka ja seurakunta saattaa olla eri.>Room. 10:10
sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.>Ap. t. 2:41
Jotka nyt (ottivat hänen SANANSA)! vastaan, ne KASTETTIIN, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
Tähän sopiikin tämä:
"Se on taas joulu kaikkine siivouksineen, kinkkuineen, rosolleineen ja lahjoineen.
On kiirettä sinne ja tänne, on tehtävä tuo, tämä ja vielä se jota ei eilen ehtinyt, tämä kaikki ansiotyön kiireen keskellä. Ansiotyön jossa et saa pudota kelkasta, ei saa unohtaa, älä selitä, vaan ole jo ajoissa paikalla. Muista soittaa, muista laittaa, ota ja vie, tuo ja hae. Kello 12 alkaa palaveri ja samaan aikaan…samaan aikaan on oltava jossain muualla sekä hoidettava puhelinkokous….tai jotain muuta, en enää muista. Ja se pleikkarikin on ostettava joka tuli luvattua joululahjaksi murrosikäiselle nuorukaisella jonka kanssa ei ole ehtinyt kunnolla jutella kotona, että mitä sulle oikein kuuluu?
Tätäkö on joulu? Ja jos ei ole niin mitä se oikein on? Miksi joulua vietetään? Missä vaiheessa joulusta oikein tuli lahjomistapahtuma? Onko joulun päähenkilö Joulupukki? Varmaankin lasten mielestä jotka odottavat kovia paketteja.
Joulupukki koputtaa oveen ja isä leikkii yllättynyttä, että hyvänen aika täällähän on itse Joulupukki.
Punaiseen nuttuun sonnustautunut, tyynyn avulla pönäköitynyt naapurin setä tai sukulaispoika pelmahtaa sisälle olohuoneeseen amerikkalaisittain hohottaen ja kysyy, että onkos täällä kilttejä lapsia ja puolen tunnin kuluttua poistuu 50€ rikkaampana koputtamaan naapurin oveen toistamaan samaa litaniaa.
Onko täällä kilttejä lapsia?
Joulun varsinainen sankari, Jeesus, tuo ristillä riipunnan kiistaton maailmanmestari, ei kysy kuten satuhahmo Joulupukki, että onko täällä kilttejä lapsia. Hän kysyy onko täällä tuhmia ja eksyksissä olevia. Meitä tuhmia ja eksyneitä Hän haluaa etsiä, ja löytääkin.
Kerran koittaa se päivä, jolloin Herra itse tulee noutamaan omansa taivaaseen juhliin, joilla ei ole
loppua ja joissa pidot senkuin paranevat."
Ja Joulun Satu muuttuu todeksi heidän kohdallaan, joiden vaatteet ovat valkaistut Karitsan verellä.
Se satu ei pääty:
*Ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.*