Miksi ihmeessä puolet päättäjistä pitäisi olla naisia ja puolet miehiä?
Eikö pääasia ole se, että päättäjät osaavat hommansa hyvin? Tuntuu siltä että feministejä kiinnostaa vaan raha ja kilpailu.
Eikö pääasia ole se, että päättäjät osaavat hommansa hyvin? Tuntuu siltä että feministejä kiinnostaa vaan raha ja kilpailu.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuka on vaatinut, että puolet päättäjistä pitäisi olla naisia ja puolet miehiä?
Miksei feministejä saisi kiinnostaa raha ja kilpailu, siinä missä muitakin ihmisiä? Tuskin se kuitenkaan on ainut asia, mikä feministejä kiinnostaa - miten lienee sitten muiden ihmisten kohdalla.
"Kuka on vaatinut, että puolet päättäjistä pitäisi olla naisia ja puolet miehiä?"
Sohvi.
"Miksei feministejä saisi kiinnostaa raha ja kilpailu, siinä missä muitakin ihmisiä?"
Miksei pedofiileja saisi päästää lastentarhoihin töihin, siinä missä muitakin ihmisiä?
"Tuskin se kuitenkaan on ainut asia, mikä feministejä kiinnostaa"
No sano edes pari esimerkkiä muista asioista jotka feministejä kiinnostaa?
Itse asiassa vaatimus siitä, että puolet päättäjistä pitäisi olla miehiä, alkaa tuntua järkevältä. Kehitys voi nimittäin pian johtaa siihen, että naispäättäjiä tulee olemaan huomattavasti enemmän kuin miespuolisia... Te miehet tervehditte tätä vaatimusta vielä joskus innolla!
Mitä pedofiiliydellä on tekemistä rahanahneuden ja kilpailuvietin kanssa? Eikö tämä markkinatalousyhteiskuntamme juuri perustu yksilön yritteliäisyyteen, kilpailuun ja pyrkimykseen parantaa omaa elämäänsä mm. taloudellisesti? Miksi juuri feministit ovat tässä silmätikkunasi?
Feministejä voi kiinnostaa muukin kuin raha ja kilpailu, esim.: työ, opiskelu, miehet (tai yksi mies), käsityöt, liikunta, arkeologia, viinit, matkustaminen, koti, lemmikkieläimet, lapset, lukeminen, yhteiskunnallinen toiminta (puolueet, järjestöt, yhdistykset), kalastaminen, marjastaminen, etsaus, savityöt, kalligrafia, pitsinnypläys, extreme-lajit, sotilaspolitiikka, kuorolaulu, vapaaehtoistyö, mietiskely, uskonnot, valokuvaus...
Osa tämän palstan miehistä pitää feministiä naisihmisenä, joka hokee koko ajan "olen feministi"; josta näkee heti päälle päin, että hän on feministi; joka ajattelee koko valveillaolonsa ajan vain feminismiä ja tutkii feminismin käsikirjasta ennen jokaista tointaan, onko se feminismin määritelmän mukainen.
Minuakin kiinnostaa moni luettelemistasi asioista.
Mitä te FEMINISTIT oikein ajatte takaa?
Myönnätkö tosiaan että feminismissä on kuin onkin kyse vain ja ainoastaan rahasta ja kilpailusta?
Tiesitkö, että monet feministit ovat ihmisiä, eivät mitään Siriukselta tulleita kummajaisia? Feministi saattaa jopa keittää kaurapuuroa, koska se on terveellistä. Outoa väkeä, vain raha ja kilpailu mielessä.
Eli feministi ei eroa ns "tavallisesta ja perinteisestä" naisesta millään tavalla? Miksi sitten kutsutte itseänne feministeiksi?
Emme ainakaan haukkuaksemme itseämme kutsu itseämme feministeiksi.
Feminismi on "veteen piirretty viiva". "Tavallinen ja perinteinen" nainen voi tehdä feministisiä ratkaisuja ja esittää feministisiä mielipiteitä edes tiedostamatta, että hänessä on feministiä pätkääkään. Monet yhteiskuntamme perusihanteet ovat myös feministisiä ihanteita, ja ne näyttävät kelpaavan niille naisille, jotka eivät pidä itseään feministeinä, samoin kuin miehille.
Nykyajan "tavallista ja perinteistä" naista, joka kuitenkin sanoo, ettei ole feministi, pidettäisiin esim. 1800-luvun alun mittapuun mukaan todellisena kummajaisena. Ansiotyö kodin ulkopuolella, ei palveluskuntaa, tekee itse kotityöt, ehkäisymenetelmät raskauden estämiseksi, seurustelee intiimisti ennen avioliittoa, elää ehkä miehen kanssa ilman papin siunausta, matkustelee yksin, opiskelee niin pitkälle kuin haluaa...
Feministiksi itseään kutsuva on kriittisesti kiinnostunut naisen asemasta sekä omassa ympäristössään että globaalisti. Kuitenkin feministeiksi itseään kutsuvat ovat tämän lisäksi kaiken kaikkiaan hyvin erilaisia: on tutkijoita, poleemisia ja kaunokirjallisia tuottajia, esittävän ja kuvataiteen alalla naisnäkökulmaa rikastavia, politiikassa naisasiaa korostavia (heitä ei nykyään ole montaa!), arkipäivän ei-julkkis-feministejä, jotka omassa elämässään tuovat esille naisen ryhtiä ja tahtoa.
Jospa siis feministi ei eroa "tavallisesta ja perinteisestä" naisesta hälyttävällä tavalla?
Sitähän tässä herrajumala peljätäänkin!
Jo yliopistojen naisvaltaisuus kuulostaa uhkaavalta.
..Äijä kulta, en ole mitään edes feministien keskuudessa, saati laajemmin. Minun vaatimukseni liittyi siihen polemiikkiin, että jos ne noin kaksi asiaa maailmankaikkeudessa, joissa naisia "suositaan" (armeija tässä tapauksessa) verrattuna miesten ylivertaisiin etuisuuksiin halutaa ns. tasa-arvoisiksi, niin olkoon kaikki muukin hiisi vieköön tasa-arvoista siinä vaiheessa.
Eli mitään ei saa tehdä tasa-arvoiseksi jos se sattuu olemaan naisille jotenkin epämukavaa?
Eikö tarkoituksena ole nimenomaan saada yksi asia kerrallaan tasa-arvoiseksi? Vai eikö tasa-arvo olekaan tärkeintä?
..tärkeimmät ja kiireellisimmät tasa-arvoasiat ensimmäisiksi. Naisten pakollinen asevelvollisuus ei ole sitä. On se kumma, jos naisilla on noin kaksi asiaa paremmin kuin miehillä (en millään keksi, mikä se toinen voisi olla) ja miehillä tuhat etua naisiin verrattuna, niin ne naisten "edut" pitää vetästä pois ensimmäiseksi. Muuta ei sitten tarvitsekaan tehdä. Sitä te äijät nimitätte "tasa-arvoksi".
Muistan, kun tasa-arvolaki säädettiin. Muuta ei tapahtunut, kuin että naisten eläkeikää nostettiin ja miesten laskettiin tasa-arvon nimissä ja mieslesket saivat samat oikeudet kuin naislesket. Naisten tilanne ei ole parantunut muuten, kuin julkishallinnon kiintösäädösten ansiosta ja eräissä virkanimityksiä koskevissa kiista-asioissa. Kai siitäkin vähästä on oltava kiitollinen.