pakanalliset

Jehovantodistajat ovat kyllä farisealaisia pilkunnussijoita. Mutta heidän pilkunnussintansa on epäloogista ja valikoivaa.

Jehovantodistaja ei saa viettää syntymäpäiviä, koska Raamatussa kaksilla synttäreillä tapahtui murha (annamunkaikkikestää).
Synttärikiellon syynä on myös se, ettei ihmisiä saa nostaa jalustalle. Kuitenkin hääpäivää saa viettää ja hallintoelimen käppänöitä palvoa.

Jehovantodistaja ei saa viedä cocacolaa armeijan kanttiiniin, tai hänet erotetaan (Crisis-kirjassa). Toisaalta hän saa perustaa kaupan kasarmin lähelle ja myydä cocacolaa soltuille.

Jehovantodistaja ei saa sanoa "terveydeksi" tai ostaa arpalippua, koska se on Onnettaren puoleen kääntymistä.

Ristiä ei saa käyttää, koska se on "alkujaan pakanallinen". Mutta Vartiotorni-symboli on ihan OK, vaikka se on pakanajumalatar Artemiin symboli.

Jehovantodistaja saa käyttää leikkauksen aikana vuotavaa verta, jos se johdetaan puhdistuskoneeseen ja siitä suoraan uudelleen elimistöön. Jos veri valutetaan pussiin ja sen "kierto" katkeaa, ei JT saa ottaa verta. Ei mitään logiikkaa tässä farisealaisessa pilkunnussimisessa.

"Onnea sinullekin, älä koskaan mene naimisiin, ettet joudu pakanallisten tapojen orjaksi."

Puhut kuin Rutherford ja Knorr, jotka "kielsivät menemästä naimisiin", aivan kuten Raamatussa ennustettiin...

Moi Zaaritar, laittaistko sen sun kirjoituksen joulun alkuperästä (sä kirjoitit täällä sen 4.12.klo 08.54), tekis hyvää monille. Itselläni se on tässä printattuna mutta en kehtaa kirjoittaa ilmoille kun se on sun tekstiä. Tosi asiaa!!! (please) T: Juha J (ex-jt).

Juha J kirjoitti:

Moi Zaaritar, laittaistko sen sun kirjoituksen joulun alkuperästä (sä kirjoitit täällä sen 4.12.klo 08.54), tekis hyvää monille. Itselläni se on tässä printattuna mutta en kehtaa kirjoittaa ilmoille kun se on sun tekstiä. Tosi asiaa!!! (please) T: Juha J (ex-jt).

Minä en pelkää "Zaarittaren vihaa" niin paljoa, että en uskaltaisi hänen kirjoittamaansa tekstiä täällä lainata.

Seuraavasta tekstistä ei kunnia kuulu siis minulle, vaan nimimerkki Zaarittarelle:

"Koko hommahan lähtee siitä, että Roomassa oli vallalla eri uskontojen sulauttaminen yhteen... ja näin ollen Rooman silloinen keisari Konstantinus keksi erilaisia keinoja, millä esim. kristityille&juutalaisille&pakanoille saataisiin 'jotain yhteistä', että uskontokuntien väliset yhteenotot vähentyisivät.

Jokainen voikin seuraavasta tekstistä päätellä, mikä uskonto sovitteli=hyväksyi pakanalliset tavat liitettäväksi omiin tapoihinsa ja mistä nuo pakanalliset tavat alunperin tulivat. Tässä ainoastaan muutamia jouluun liittyviä pakanallisia tapoja, joille 'kristityt' ovat antaneet kultaisen sädekehän.

Ohessa löytyy alkuperä mm. joulukinkulle, joulukuuselle sekä varsinaiselle joulun ajankohdalle (jolla ei todellisuudessa näin ollen ole mitään tekemistä Jeesuksen syntymän kanssa)

Joulukuun 25. päivä oli Roomassa moninkertainen juhlapäivä Roomalaisen uskonnon pohjalta. Se oli talvipäivänseisauksen, auringonjumalan, Mithra-jumalan ja lopulta myös keisarin syntymäpäivä, riippumatta siitä, milloin keisari oli todellisuudessa syntynyt. Lisäksi Roomassa vietettiin joulukuussa kauheaa ja irstasta Saturnaalia-juhlaa, jossa uhrattiin saastainen sika epäjumalalle.

Myös muinaiset germaanit ja skandinaavit juhlivat vuoden pimeimpänä aikana talvipäivänseisausta ja sadonkorjuun loppua. Freijalle, sateen ja auringonpaisteen, hedelmällisyyden ja kasvun jumalalle uhrattiin porsas.

Konstantinus siirsi joulukuun 25. päivälle kristillisen sisällön ja teki muinaisesta Tammuksen (hedelmällisyyden jumala, symbolina oli T-kirjain, jonka vaakaviivaa oli laskettu hieman alaspäpin, kuvasi miehen sukupuolielintä, nykyiseltä nimeltään RISTI) syntymäjuhlasta muka Kristuksen syntymäjuhlan. Eräiden tietojen mukaan joulu virallistettiin v. 354 jKr. Mukaan tuli Tammukselle pystytetty puu, joulukuusen nimellä nykyään, sekä Saturnaalia-juhlan sikauhri eli joulukinkku. Joulukuusi tuli Suomeen Saksasta 1800-luvun alussa. Saksassa joulupuu juhlisti joulua jo 1500-luvulla. Tämä on meidän ns. kristillisen joulumme alku.

Baabelin kuningatar Semiramis määräsi myös, että tulisi viettää hänen poikansa Tammuksen syntymäjuhlaa, joka oli auringonjumala Nimrodin eli Baalin ruumiillistuma. Hän asetti joulukuun 25. päivän Tammuksen syntymäpäiväksi, koska Baabelin astrologit selittivät, että tuona päivänä eli talvipäivän seisauksena, aurinko oli kaikkein kauimmaisessa pisteessään kiertoradallaan. Astrologit selittivät, että 21. päivä joulukuuta auringonjumala Baal eli Nimrod kuoli ja sitten 24. päivä joulukuuta hän alkoi palata jälleen elämään ja 25. päivä joulukuuta oli hänen syntymäpäivänsä. Tammuksen syntymäjuhlasta tuli vuotuinen merkkipäivä, jolloin juhlittiin, juopoteltiin, irstailtiin ja uhrattiin lapsia Baalille. Elämän symbolista, ikivihreästä puusta, tehtiin tammuksen symboli ja sitä käytettiin keskitalvella Tammuksen syntymäjuhlan aikaan. Tammukselle pystytetty havupuu koristeltiin pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa. (Raamattu kieltää epäjumalille koristeltujen puiden pystyttämisen (Jer. 10;1-4 )).


Oheista jokainen voikin sitten muistella koristelleessaan Tammus-jumalan symbolia ja tanssiessaan sen ympärillä iloista Saturnalia juhlaa viettäessään. Ja muistakaa toki kaikki laittaa kaulaanne pienet kultaiset peniksen-symbolit, kuvaahan se omalla tavallaan irvokkaasti nykyajan 'kristillisyyttä'."

:-D kirjoitti:

Minä en pelkää "Zaarittaren vihaa" niin paljoa, että en uskaltaisi hänen kirjoittamaansa tekstiä täällä lainata.

Seuraavasta tekstistä ei kunnia kuulu siis minulle, vaan nimimerkki Zaarittarelle:

"Koko hommahan lähtee siitä, että Roomassa oli vallalla eri uskontojen sulauttaminen yhteen... ja näin ollen Rooman silloinen keisari Konstantinus keksi erilaisia keinoja, millä esim. kristityille&juutalaisille&pakanoille saataisiin 'jotain yhteistä', että uskontokuntien väliset yhteenotot vähentyisivät.

Jokainen voikin seuraavasta tekstistä päätellä, mikä uskonto sovitteli=hyväksyi pakanalliset tavat liitettäväksi omiin tapoihinsa ja mistä nuo pakanalliset tavat alunperin tulivat. Tässä ainoastaan muutamia jouluun liittyviä pakanallisia tapoja, joille 'kristityt' ovat antaneet kultaisen sädekehän.

Ohessa löytyy alkuperä mm. joulukinkulle, joulukuuselle sekä varsinaiselle joulun ajankohdalle (jolla ei todellisuudessa näin ollen ole mitään tekemistä Jeesuksen syntymän kanssa)

Joulukuun 25. päivä oli Roomassa moninkertainen juhlapäivä Roomalaisen uskonnon pohjalta. Se oli talvipäivänseisauksen, auringonjumalan, Mithra-jumalan ja lopulta myös keisarin syntymäpäivä, riippumatta siitä, milloin keisari oli todellisuudessa syntynyt. Lisäksi Roomassa vietettiin joulukuussa kauheaa ja irstasta Saturnaalia-juhlaa, jossa uhrattiin saastainen sika epäjumalalle.

Myös muinaiset germaanit ja skandinaavit juhlivat vuoden pimeimpänä aikana talvipäivänseisausta ja sadonkorjuun loppua. Freijalle, sateen ja auringonpaisteen, hedelmällisyyden ja kasvun jumalalle uhrattiin porsas.

Konstantinus siirsi joulukuun 25. päivälle kristillisen sisällön ja teki muinaisesta Tammuksen (hedelmällisyyden jumala, symbolina oli T-kirjain, jonka vaakaviivaa oli laskettu hieman alaspäpin, kuvasi miehen sukupuolielintä, nykyiseltä nimeltään RISTI) syntymäjuhlasta muka Kristuksen syntymäjuhlan. Eräiden tietojen mukaan joulu virallistettiin v. 354 jKr. Mukaan tuli Tammukselle pystytetty puu, joulukuusen nimellä nykyään, sekä Saturnaalia-juhlan sikauhri eli joulukinkku. Joulukuusi tuli Suomeen Saksasta 1800-luvun alussa. Saksassa joulupuu juhlisti joulua jo 1500-luvulla. Tämä on meidän ns. kristillisen joulumme alku.

Baabelin kuningatar Semiramis määräsi myös, että tulisi viettää hänen poikansa Tammuksen syntymäjuhlaa, joka oli auringonjumala Nimrodin eli Baalin ruumiillistuma. Hän asetti joulukuun 25. päivän Tammuksen syntymäpäiväksi, koska Baabelin astrologit selittivät, että tuona päivänä eli talvipäivän seisauksena, aurinko oli kaikkein kauimmaisessa pisteessään kiertoradallaan. Astrologit selittivät, että 21. päivä joulukuuta auringonjumala Baal eli Nimrod kuoli ja sitten 24. päivä joulukuuta hän alkoi palata jälleen elämään ja 25. päivä joulukuuta oli hänen syntymäpäivänsä. Tammuksen syntymäjuhlasta tuli vuotuinen merkkipäivä, jolloin juhlittiin, juopoteltiin, irstailtiin ja uhrattiin lapsia Baalille. Elämän symbolista, ikivihreästä puusta, tehtiin tammuksen symboli ja sitä käytettiin keskitalvella Tammuksen syntymäjuhlan aikaan. Tammukselle pystytetty havupuu koristeltiin pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa. (Raamattu kieltää epäjumalille koristeltujen puiden pystyttämisen (Jer. 10;1-4 )).


Oheista jokainen voikin sitten muistella koristelleessaan Tammus-jumalan symbolia ja tanssiessaan sen ympärillä iloista Saturnalia juhlaa viettäessään. Ja muistakaa toki kaikki laittaa kaulaanne pienet kultaiset peniksen-symbolit, kuvaahan se omalla tavallaan irvokkaasti nykyajan 'kristillisyyttä'."

Tuossahan tuo joulun vietto lyhykäidysessään tuli käsiteltyä, repikää siitä huumoria mm. ev.lutit. ja pistäkää kuukkelit pyörimään varmistaaksenne tietolähteenne!!

Juha J kirjoitti:

Tuossahan tuo joulun vietto lyhykäidysessään tuli käsiteltyä, repikää siitä huumoria mm. ev.lutit. ja pistäkää kuukkelit pyörimään varmistaaksenne tietolähteenne!!

Ei se mitä Semiramis aikoinaan päätti merkitse mitää vaan ainoastaan se millä mielellä me juhlaamme vietämme. Hoitakaa te JT:t ne lapsiuhrit niin me hoidamme loput.

:-D kirjoitti:

Minä en pelkää "Zaarittaren vihaa" niin paljoa, että en uskaltaisi hänen kirjoittamaansa tekstiä täällä lainata.

Seuraavasta tekstistä ei kunnia kuulu siis minulle, vaan nimimerkki Zaarittarelle:

"Koko hommahan lähtee siitä, että Roomassa oli vallalla eri uskontojen sulauttaminen yhteen... ja näin ollen Rooman silloinen keisari Konstantinus keksi erilaisia keinoja, millä esim. kristityille&juutalaisille&pakanoille saataisiin 'jotain yhteistä', että uskontokuntien väliset yhteenotot vähentyisivät.

Jokainen voikin seuraavasta tekstistä päätellä, mikä uskonto sovitteli=hyväksyi pakanalliset tavat liitettäväksi omiin tapoihinsa ja mistä nuo pakanalliset tavat alunperin tulivat. Tässä ainoastaan muutamia jouluun liittyviä pakanallisia tapoja, joille 'kristityt' ovat antaneet kultaisen sädekehän.

Ohessa löytyy alkuperä mm. joulukinkulle, joulukuuselle sekä varsinaiselle joulun ajankohdalle (jolla ei todellisuudessa näin ollen ole mitään tekemistä Jeesuksen syntymän kanssa)

Joulukuun 25. päivä oli Roomassa moninkertainen juhlapäivä Roomalaisen uskonnon pohjalta. Se oli talvipäivänseisauksen, auringonjumalan, Mithra-jumalan ja lopulta myös keisarin syntymäpäivä, riippumatta siitä, milloin keisari oli todellisuudessa syntynyt. Lisäksi Roomassa vietettiin joulukuussa kauheaa ja irstasta Saturnaalia-juhlaa, jossa uhrattiin saastainen sika epäjumalalle.

Myös muinaiset germaanit ja skandinaavit juhlivat vuoden pimeimpänä aikana talvipäivänseisausta ja sadonkorjuun loppua. Freijalle, sateen ja auringonpaisteen, hedelmällisyyden ja kasvun jumalalle uhrattiin porsas.

Konstantinus siirsi joulukuun 25. päivälle kristillisen sisällön ja teki muinaisesta Tammuksen (hedelmällisyyden jumala, symbolina oli T-kirjain, jonka vaakaviivaa oli laskettu hieman alaspäpin, kuvasi miehen sukupuolielintä, nykyiseltä nimeltään RISTI) syntymäjuhlasta muka Kristuksen syntymäjuhlan. Eräiden tietojen mukaan joulu virallistettiin v. 354 jKr. Mukaan tuli Tammukselle pystytetty puu, joulukuusen nimellä nykyään, sekä Saturnaalia-juhlan sikauhri eli joulukinkku. Joulukuusi tuli Suomeen Saksasta 1800-luvun alussa. Saksassa joulupuu juhlisti joulua jo 1500-luvulla. Tämä on meidän ns. kristillisen joulumme alku.

Baabelin kuningatar Semiramis määräsi myös, että tulisi viettää hänen poikansa Tammuksen syntymäjuhlaa, joka oli auringonjumala Nimrodin eli Baalin ruumiillistuma. Hän asetti joulukuun 25. päivän Tammuksen syntymäpäiväksi, koska Baabelin astrologit selittivät, että tuona päivänä eli talvipäivän seisauksena, aurinko oli kaikkein kauimmaisessa pisteessään kiertoradallaan. Astrologit selittivät, että 21. päivä joulukuuta auringonjumala Baal eli Nimrod kuoli ja sitten 24. päivä joulukuuta hän alkoi palata jälleen elämään ja 25. päivä joulukuuta oli hänen syntymäpäivänsä. Tammuksen syntymäjuhlasta tuli vuotuinen merkkipäivä, jolloin juhlittiin, juopoteltiin, irstailtiin ja uhrattiin lapsia Baalille. Elämän symbolista, ikivihreästä puusta, tehtiin tammuksen symboli ja sitä käytettiin keskitalvella Tammuksen syntymäjuhlan aikaan. Tammukselle pystytetty havupuu koristeltiin pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa. (Raamattu kieltää epäjumalille koristeltujen puiden pystyttämisen (Jer. 10;1-4 )).


Oheista jokainen voikin sitten muistella koristelleessaan Tammus-jumalan symbolia ja tanssiessaan sen ympärillä iloista Saturnalia juhlaa viettäessään. Ja muistakaa toki kaikki laittaa kaulaanne pienet kultaiset peniksen-symbolit, kuvaahan se omalla tavallaan irvokkaasti nykyajan 'kristillisyyttä'."

Kun minä vietän joulua, vietän lasteni kanssa lasten juhlaa. Yksikseni todennäköisesti viettäisin joulua oman lapsuuteni muistoksi.

Tuota 25. joulukuuta on vietetty halki historian monella eri nimellä. MYÖS JEESUS JUHLI VUODENTAITETTA eli nimenomaan 25. joulukuuta ja siihen liittyviä 8 päiväisiä syöminkejä!!!

Jos ihminen viettää joulua epäjumalia palvoen, hän viettää pakanallista joulua. Jos hän ei taikauskoisesti palvo esim. Mithraa tai Tapiota, hän ei myöskään vietä pakanallista juhlapäivää, vaan juhlii omista motiiveistaan.

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=uskojaelama&t=9842