Joulu vietetty, kinkut syöty ja sulatettu ja on aikaa taas kyykyttää sa(ar)namiestä. Joka kovasti kyselee kansalaissodan taisteluista tuolla alempana. No vastaillaan: Tässä kansalaissodan merkittävimmät taistelut ja vaikka ne päättyivätkin paunaisten tappioon osoittivat he useissa näissä taisteluissa suurta urhoollisuutta. Valkoset voittivat sen vuoksi nämä taistelut koska heillä oli parempi aseistus ja joukkojen hallinta ja organisaatio. Se oli saksassa koulutuksen saaneiden jääkärien ansiota. Punaisilla ei paria poikkeusta lukuunottamatta lainkaan omia upseereita ja venäläisiltä saatu apu joukkojen kouluttamiseen oli hyvin vähäistä. Sen sijaan valkoisilla oli hyvin järjestäytyneet joukot ja saksalta saadun aseistuksen ja ruotsalaisilta saadun prikaatin turvin he voittivat mm.kalevankankaan taistelun josta kuvauksen postaan tähän:
Kalevankankaalla olivat asemissa tamperelaiset, varsinais-suomalaiset, Vilppulan-Oriveden radan punakaartilaiset sekä Kyröskoskelta perääntynyt helsinkiläinen komppania.
Valkoiset joukot ryhmittyivät hyökkäykseen siten, että 2. jääkärirykmentti hyökkäsi suoraan harjun suunnassa idästä. Vasemmalla sivustalla aivan radan pohjoispuolella hyökkäsi jääkärikapteeni Maximilian Savoniuksen XII pataljoona. Näiden takana seurasi jääkärikapteeni Per Zilliacuksen VI pataljoona. Kalevankankaan ja nykyisen Teiskontien välisessä silloisessa peltomaastossa hyökkäsi ruotsalainen prikaati. Teiskontien pohjoispuolella olevassa metsikössä oli sijoitettuna majuri Malmbergin osasto.
Valkoiset kävivät ankarassa tulessa päin vihollista. Ruotsalainen prikaati joutui avoimella pellolla tuleen ja kärsi kovia tappioita. Yhden päivän aikana menetettiin myös 30 Saksasta tullutta jääkäriä, mikä oli enemmän kuin missään muussa taistelussa Misse-joelta 13.6.1916 Ihantalaan 5.8.1944.
Iltapäivän aikana olivat luutnantti Laakson johtamat 5. ja 8. vöyriläiskomppaniat edenneet Petsamon eteläpuolisissa metsissä kohti Tammelaa. Varsinaisen hyökkäyksen jo pysähtyessä Kalevankankaan länsilaitaan, hyökkäsi Malmberg Kaupinojan sahalle. Vöyriläiset pakottivat punaiset vetäytymään kohti keuhkotautiparantolaa. Luutnantti Eljas Erkon johtama 4. komppania valloitti 20 peräpohjalaisen kanssa kahden aikaan yöllä koko Lapinniemen.
Kalevankankaan taistelussa nousivat valkoisten tappiot lähes tuhanteen mieheen kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Punaisten tappiot jäivät tuntuvasti tämän alle.
TAMPERE 3.4.
Kalevankankaan taistelun jälkeen olivat valkoiset päässeet idässä kaupungin tuntumaan. Mannerheim muodosti kaupunkiin idästä ja etelästä hyökkäävistä joukoista yhden ryhmän.
Tampereen taistelun viimeinen vaihe, taistelu itse kaupungista alkoi aamuyöstä 3.4. kello 2.30. Tammelan ja Kyttälän pääosin puusta rakennetut kaupunginosat olivat pian tulessa.
Huhtikuun 3. päivän aikana vallattiin idästä alkaen kaupunki Tammerkoskeen asti järjestelmällisesti talo talolta ja kortteli korttelilta. Grafströmin osaston onnistui edetä etelästä käsin Ratinanniemelle ja jatkaa Hämeenkadulle sekä kosken partaalla olleelle verkatehtaalle.
Iltapäivällä alkoi puolustus Tammelassa ja Kyttälässä pesäke kerrallaan murentua ja punaiset joutuivat saarroksiin. Malmbergin joukot hyökkäsivät Lapinniemestä käsin Tampellan tehtaille ja täydensivät Tampereen itäpuolisen osan valtauksen iltaan mennessä.
TAMPERE 4.-6.4.
Huhtikuun 4. päivän vastainen yö sujui Tampereella tykki- ja kivääritulen merkeissä. Muutama sata punaista onnistui livahtamaan saartorenkaasta järvien jäitä pitkin.
Ausfeldin osastolle annettiin tehtäväksi mennä Tammerkosken yli pohjoisessa ja Grafströmille etelässä. Kupungin keskustan katutaistelut alkoivat kosken ylittämisen jälkeen.
Valta vaihtui hitaasti Tampereella 4.4.1918. Iltaan mennessä olivat valkoiset saartaneet ja ottaneet hallintaansa pohjoisesta ja etelästä keskustan aina Puistokadulle asti.
Tampereelle yritettiin 4.4. myös lännestä Epilänharjun suunnasta, mutta valkoisten eteneminen ei onnistunut. Tampereen taistelu ratkaistiin idässä.
Huhtikuun 5. päivänä jatkui kaupungin keskustan puhdistaminen. kaupungintalon 400 puolustajaa saatiin vaiennettua vasta pitkien taistelujen ja neuvottelujen jälkeen. Samaan aikaan peräytyivät viimeiset punaiset Pyynikille ja Pispalaan, minne vievät tiet olivat täynnä pakolaisia.
Huhtikuun 6. aamuna kello 8.30 antautuivat viimein Pyynikillä ja Pispalassa olleet punaiset ja 7.4. pidettiin tuomiokirkossa jumalanpalvelus. Taistelu Tampereesta oli päättynyt punaisten täydelliseen tappioon.
Siis vastauksena sinulle sa(ar)namies, että Tampereella kesti punaisten vastarinta pisimpään. Pari viikkoa kesti punaisten urhoollinen vastarinta.. Kyselit myös punaisten joukko-osastoista. Punaisilla ei käytännössä ollut komppaniaa suurempaa voimakeskittymää. Ei voi edes puhua pataljoonista. Punaiset lähtivät kansalais-sotaan yleensä ammattiosastoittain, joten heitä kutsuttiinkin ammattiosastojen nimillä. Myös saksalaisten samaan aikaan etelässä suorittamalla maihinnousulla oli suurta sotilaallista merkitystä, sitoihan se punaisten voimia. Ja myöhemmin Lahden taistelussa oli saksalaisten joukoilla suurin ja ratkaisevin merkitys. Copypastaan sinulle tähän lahden taistelun kulun:
Saksalainen prikaati lähestyi etelästä eversti von Brandensteinen johdolla kohti Lahtea. Taistelu kaupungista alkoi 19.4., jolloin saksalaiset hyökkäsivät koko prikaatin voimalla. Puolustajia oli parhaimmillaan 12 000-14 000.
Hennalan kasarmit ja rautatieasema joutuivat ensimmäisinä helposti hyökkääjien käsiin. Tämän jälkeen hyökkäys kuitenkin pysähtyi. Saksalaiset lähtivät uudelleen liikkeelle samalla kun heidän päävoimansa lähestyi kaupunkia idästä. Kiertäen järven etelä- ja pohjoispuolelta pääsivät saksalaiset tunkeutumaan kaupungin laitamille.
Yksi saksalaispataljoona kiersi Hennalan kasarmien sivuitse nykyisen Salpausselän hiihtostadionin maastoon. Lahti oli siten piiritetty joka suunnalta. Punaisten antutuminen alkoi ja viimeiset puolustajat Hautausmaanharjulla (nyk. Radiomäki) laskivat aseensa aamulla.
Lopullisesti kaupunki vallattiin 2.5. kiivaiden taistelujen jälkeen. Lännestä vetäytymässä olleet punaiset jäivät nyt saarroksiin. Yrityksistään huolimatta he eivät kyenneet murtamaan saartorengasta. Lahdessa jäi vangiksi 25 000 punakaartilaista sekä lisäksi saatiin suuri määrä sotasaalista, kuten 50 tykkiä ja 200 konekivääriä.
Mistä punaiset saivat aseensa? Näinhän sinä kysyit. Punaiset saivat aseensa venäläisiltä. Valkoiset saivat myös paljon aseita venäläisiltä riisuessaan venäläisiä joukkoja aseista pohjanmaalla. Myös Saksa aseisti runsain mitoin valkoisia. Kuten aiemmin mainitsin punaiset tekivät myös alueillaan veritöitä. Sillä ei ollut kuitenkaan sellaista järjestelmällisyyden luonnetta kuten oli valkoisten terrorilla kansalais-sodan jo loppuvaiheissa ja jo loputtua. Tässä linkki joka todistaa väitteeni: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Kysyit vielä punaisten lentoaseesta. Punaisilla oli kokonaista 2 kpl lentokonetta joiden käyttöön he saivat koulutuksen venäläisiltä. Kansalaissodanaikoihin lentoaseella ei vielä ollut merkitystä "sotia ratkaisevana" aseena. Lentokoneita käytettiinkin enemmän tiedutelutehtäviin kuin mihinkään varsinaisiin sotilasiskuihin vaikka punaisten puolella lentäjäsankari Eino Rahja kävikin tampereen taistelujen aikaan muutaman käsipommin heittämässä valkoisten niskaan. Ja tähän loppuun vielä yksi näkökulma kansalais-sotaan:Kapina jakoi rikkaat
ja köyhät jo 1918
@ Eduskunta hyväksyi itsenäisyyssenaatin antaman itse-
näisyysjulistuksen 4.12.1917. Vallankumousmieliala ja
väkivaltaisuudet alkoivat nostaa päätään työväestön kes-
kuudessa jo keväällä. Suojeluskunnat ja punakaarti hioi-
vat sotakirveitään. Taistelut alkoivat kun punakaarti mie-
hitti Helsingin keskustan 28.1.1918 asettaen oman halli-
tuksen. C.G.E. Mannerheim määräsi venäläiset varus-
kunnat riisuttaviksi aseista. Samanaikaisesti alkoikin oi-
keastaan kaksi sotaa - vapaussota ja kansalaissota. Se
oli katkera sisällissota, joka maaliskuussa kääntyi val-
koisten eduksi. Käyttöön oli otettu vuoden 1878 asevel-
vollisuuslaki, jonka turvin Mnnerheimin joukot saatiin
nopeasti iskukykyisiksi.
@ Kansalaissota oli siis vapaus-, sisällis- ja luokkasota,
jota kapinaksikin kutsuttiin. Ratkaisevin operaatio oli
Tampereella 15.3.-6.4.18. Siellä kaatui noin 2 000 pu-
naista ja 11 000 antautui. Huhtikuussa tulivat avuksi
saksalaiset joukot. Kaikkiaan kapinassa kuoli ainakin
34 000 ihmistä.
@ Kapinan päätyttyä 16.5.1918 käytiin valtiomuotosota.
Monarkistit uskoivat Saksan apuun aikeissa tehdä Suo-
mesta kuningaskunta. Friedrich Karl kuitenkin kieltäytyi
kunniasta ja Mannerheim valittiin valtionhoitajaksi mar-
raskuussa 1918. Hallitusmuoto vahvistettiin 17.7.1919.
Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K.J. Ståhlberg, jo-
ka oli virassaan 1919-25.
@ Kahinoiden aiheina käytettiin mm. kiistaa 8-tuntises-
ta työpäivästä. Palkoista tapeltiin: muonamies sai 100
markkaa kuukaudessa ja ylimmät tuomarit 10 000 mk,
oppikoulun opettajakin 4 000 mk. Kuka tahansa vähä-
osainen oli valmis vallankumoukseen. Järjestäytymises-
tä tuli sovittamaton ristiriita eri yhteiskuntaryhmien vä-
lille. Kansa jakaantui kahtia. Punaiset - työläiset - tais-
telivat raakaa sortovaltaa vastaan eli valkoista Suomea
ja sen hallitusta vastaan.
@ Tämän päivän Suomessa eivät taistelisi punaiset ja
valkoiset vaan osapuolina olisivat ilmeisesti vähäosaiset
ja maan hallitus.
No niin. Tulipa pitkä juttu. Mutta taas piti näyttää sa(ar)namiehelle mikä on totuus asiassa. Ja taidanpa laittaa tämän myös tuonne historia-sivulle. Joku täällä mainitsi en olevan oikea paikka tämänkaltaiselle keskustelulle. Kansalais-sotaa käsittelevä keskustelu jatkuu minun osaltani vain siellä. Jos minulle tulee asiaa joka koskee yleistä politiikasta tulen kirjoittamaan sitä tänne.
Kalevankankaalla olivat asemissa tamperelaiset, varsinais-suomalaiset, Vilppulan-Oriveden radan punakaartilaiset sekä Kyröskoskelta perääntynyt helsinkiläinen komppania.
Valkoiset joukot ryhmittyivät hyökkäykseen siten, että 2. jääkärirykmentti hyökkäsi suoraan harjun suunnassa idästä. Vasemmalla sivustalla aivan radan pohjoispuolella hyökkäsi jääkärikapteeni Maximilian Savoniuksen XII pataljoona. Näiden takana seurasi jääkärikapteeni Per Zilliacuksen VI pataljoona. Kalevankankaan ja nykyisen Teiskontien välisessä silloisessa peltomaastossa hyökkäsi ruotsalainen prikaati. Teiskontien pohjoispuolella olevassa metsikössä oli sijoitettuna majuri Malmbergin osasto.
Valkoiset kävivät ankarassa tulessa päin vihollista. Ruotsalainen prikaati joutui avoimella pellolla tuleen ja kärsi kovia tappioita. Yhden päivän aikana menetettiin myös 30 Saksasta tullutta jääkäriä, mikä oli enemmän kuin missään muussa taistelussa Misse-joelta 13.6.1916 Ihantalaan 5.8.1944.
Iltapäivän aikana olivat luutnantti Laakson johtamat 5. ja 8. vöyriläiskomppaniat edenneet Petsamon eteläpuolisissa metsissä kohti Tammelaa. Varsinaisen hyökkäyksen jo pysähtyessä Kalevankankaan länsilaitaan, hyökkäsi Malmberg Kaupinojan sahalle. Vöyriläiset pakottivat punaiset vetäytymään kohti keuhkotautiparantolaa. Luutnantti Eljas Erkon johtama 4. komppania valloitti 20 peräpohjalaisen kanssa kahden aikaan yöllä koko Lapinniemen.
Kalevankankaan taistelussa nousivat valkoisten tappiot lähes tuhanteen mieheen kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Punaisten tappiot jäivät tuntuvasti tämän alle.
TAMPERE 3.4.
Kalevankankaan taistelun jälkeen olivat valkoiset päässeet idässä kaupungin tuntumaan. Mannerheim muodosti kaupunkiin idästä ja etelästä hyökkäävistä joukoista yhden ryhmän.
Tampereen taistelun viimeinen vaihe, taistelu itse kaupungista alkoi aamuyöstä 3.4. kello 2.30. Tammelan ja Kyttälän pääosin puusta rakennetut kaupunginosat olivat pian tulessa.
Huhtikuun 3. päivän aikana vallattiin idästä alkaen kaupunki Tammerkoskeen asti järjestelmällisesti talo talolta ja kortteli korttelilta. Grafströmin osaston onnistui edetä etelästä käsin Ratinanniemelle ja jatkaa Hämeenkadulle sekä kosken partaalla olleelle verkatehtaalle.
Iltapäivällä alkoi puolustus Tammelassa ja Kyttälässä pesäke kerrallaan murentua ja punaiset joutuivat saarroksiin. Malmbergin joukot hyökkäsivät Lapinniemestä käsin Tampellan tehtaille ja täydensivät Tampereen itäpuolisen osan valtauksen iltaan mennessä.
TAMPERE 4.-6.4.
Huhtikuun 4. päivän vastainen yö sujui Tampereella tykki- ja kivääritulen merkeissä. Muutama sata punaista onnistui livahtamaan saartorenkaasta järvien jäitä pitkin.
Ausfeldin osastolle annettiin tehtäväksi mennä Tammerkosken yli pohjoisessa ja Grafströmille etelässä. Kupungin keskustan katutaistelut alkoivat kosken ylittämisen jälkeen.
Valta vaihtui hitaasti Tampereella 4.4.1918. Iltaan mennessä olivat valkoiset saartaneet ja ottaneet hallintaansa pohjoisesta ja etelästä keskustan aina Puistokadulle asti.
Tampereelle yritettiin 4.4. myös lännestä Epilänharjun suunnasta, mutta valkoisten eteneminen ei onnistunut. Tampereen taistelu ratkaistiin idässä.
Huhtikuun 5. päivänä jatkui kaupungin keskustan puhdistaminen. kaupungintalon 400 puolustajaa saatiin vaiennettua vasta pitkien taistelujen ja neuvottelujen jälkeen. Samaan aikaan peräytyivät viimeiset punaiset Pyynikille ja Pispalaan, minne vievät tiet olivat täynnä pakolaisia.
Huhtikuun 6. aamuna kello 8.30 antautuivat viimein Pyynikillä ja Pispalassa olleet punaiset ja 7.4. pidettiin tuomiokirkossa jumalanpalvelus. Taistelu Tampereesta oli päättynyt punaisten täydelliseen tappioon.
Siis vastauksena sinulle sa(ar)namies, että Tampereella kesti punaisten vastarinta pisimpään. Pari viikkoa kesti punaisten urhoollinen vastarinta.. Kyselit myös punaisten joukko-osastoista. Punaisilla ei käytännössä ollut komppaniaa suurempaa voimakeskittymää. Ei voi edes puhua pataljoonista. Punaiset lähtivät kansalais-sotaan yleensä ammattiosastoittain, joten heitä kutsuttiinkin ammattiosastojen nimillä. Myös saksalaisten samaan aikaan etelässä suorittamalla maihinnousulla oli suurta sotilaallista merkitystä, sitoihan se punaisten voimia. Ja myöhemmin Lahden taistelussa oli saksalaisten joukoilla suurin ja ratkaisevin merkitys. Copypastaan sinulle tähän lahden taistelun kulun:
Saksalainen prikaati lähestyi etelästä eversti von Brandensteinen johdolla kohti Lahtea. Taistelu kaupungista alkoi 19.4., jolloin saksalaiset hyökkäsivät koko prikaatin voimalla. Puolustajia oli parhaimmillaan 12 000-14 000.
Hennalan kasarmit ja rautatieasema joutuivat ensimmäisinä helposti hyökkääjien käsiin. Tämän jälkeen hyökkäys kuitenkin pysähtyi. Saksalaiset lähtivät uudelleen liikkeelle samalla kun heidän päävoimansa lähestyi kaupunkia idästä. Kiertäen järven etelä- ja pohjoispuolelta pääsivät saksalaiset tunkeutumaan kaupungin laitamille.
Yksi saksalaispataljoona kiersi Hennalan kasarmien sivuitse nykyisen Salpausselän hiihtostadionin maastoon. Lahti oli siten piiritetty joka suunnalta. Punaisten antutuminen alkoi ja viimeiset puolustajat Hautausmaanharjulla (nyk. Radiomäki) laskivat aseensa aamulla.
Lopullisesti kaupunki vallattiin 2.5. kiivaiden taistelujen jälkeen. Lännestä vetäytymässä olleet punaiset jäivät nyt saarroksiin. Yrityksistään huolimatta he eivät kyenneet murtamaan saartorengasta. Lahdessa jäi vangiksi 25 000 punakaartilaista sekä lisäksi saatiin suuri määrä sotasaalista, kuten 50 tykkiä ja 200 konekivääriä.
Mistä punaiset saivat aseensa? Näinhän sinä kysyit. Punaiset saivat aseensa venäläisiltä. Valkoiset saivat myös paljon aseita venäläisiltä riisuessaan venäläisiä joukkoja aseista pohjanmaalla. Myös Saksa aseisti runsain mitoin valkoisia. Kuten aiemmin mainitsin punaiset tekivät myös alueillaan veritöitä. Sillä ei ollut kuitenkaan sellaista järjestelmällisyyden luonnetta kuten oli valkoisten terrorilla kansalais-sodan jo loppuvaiheissa ja jo loputtua. Tässä linkki joka todistaa väitteeni: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Kysyit vielä punaisten lentoaseesta. Punaisilla oli kokonaista 2 kpl lentokonetta joiden käyttöön he saivat koulutuksen venäläisiltä. Kansalaissodanaikoihin lentoaseella ei vielä ollut merkitystä "sotia ratkaisevana" aseena. Lentokoneita käytettiinkin enemmän tiedutelutehtäviin kuin mihinkään varsinaisiin sotilasiskuihin vaikka punaisten puolella lentäjäsankari Eino Rahja kävikin tampereen taistelujen aikaan muutaman käsipommin heittämässä valkoisten niskaan. Ja tähän loppuun vielä yksi näkökulma kansalais-sotaan:Kapina jakoi rikkaat
ja köyhät jo 1918
@ Eduskunta hyväksyi itsenäisyyssenaatin antaman itse-
näisyysjulistuksen 4.12.1917. Vallankumousmieliala ja
väkivaltaisuudet alkoivat nostaa päätään työväestön kes-
kuudessa jo keväällä. Suojeluskunnat ja punakaarti hioi-
vat sotakirveitään. Taistelut alkoivat kun punakaarti mie-
hitti Helsingin keskustan 28.1.1918 asettaen oman halli-
tuksen. C.G.E. Mannerheim määräsi venäläiset varus-
kunnat riisuttaviksi aseista. Samanaikaisesti alkoikin oi-
keastaan kaksi sotaa - vapaussota ja kansalaissota. Se
oli katkera sisällissota, joka maaliskuussa kääntyi val-
koisten eduksi. Käyttöön oli otettu vuoden 1878 asevel-
vollisuuslaki, jonka turvin Mnnerheimin joukot saatiin
nopeasti iskukykyisiksi.
@ Kansalaissota oli siis vapaus-, sisällis- ja luokkasota,
jota kapinaksikin kutsuttiin. Ratkaisevin operaatio oli
Tampereella 15.3.-6.4.18. Siellä kaatui noin 2 000 pu-
naista ja 11 000 antautui. Huhtikuussa tulivat avuksi
saksalaiset joukot. Kaikkiaan kapinassa kuoli ainakin
34 000 ihmistä.
@ Kapinan päätyttyä 16.5.1918 käytiin valtiomuotosota.
Monarkistit uskoivat Saksan apuun aikeissa tehdä Suo-
mesta kuningaskunta. Friedrich Karl kuitenkin kieltäytyi
kunniasta ja Mannerheim valittiin valtionhoitajaksi mar-
raskuussa 1918. Hallitusmuoto vahvistettiin 17.7.1919.
Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K.J. Ståhlberg, jo-
ka oli virassaan 1919-25.
@ Kahinoiden aiheina käytettiin mm. kiistaa 8-tuntises-
ta työpäivästä. Palkoista tapeltiin: muonamies sai 100
markkaa kuukaudessa ja ylimmät tuomarit 10 000 mk,
oppikoulun opettajakin 4 000 mk. Kuka tahansa vähä-
osainen oli valmis vallankumoukseen. Järjestäytymises-
tä tuli sovittamaton ristiriita eri yhteiskuntaryhmien vä-
lille. Kansa jakaantui kahtia. Punaiset - työläiset - tais-
telivat raakaa sortovaltaa vastaan eli valkoista Suomea
ja sen hallitusta vastaan.
@ Tämän päivän Suomessa eivät taistelisi punaiset ja
valkoiset vaan osapuolina olisivat ilmeisesti vähäosaiset
ja maan hallitus.
No niin. Tulipa pitkä juttu. Mutta taas piti näyttää sa(ar)namiehelle mikä on totuus asiassa. Ja taidanpa laittaa tämän myös tuonne historia-sivulle. Joku täällä mainitsi en olevan oikea paikka tämänkaltaiselle keskustelulle. Kansalais-sotaa käsittelevä keskustelu jatkuu minun osaltani vain siellä. Jos minulle tulee asiaa joka koskee yleistä politiikasta tulen kirjoittamaan sitä tänne.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Älä tuolle "sa(ar)jamiehelle. Joten koska kirjoitu on osoitettu toiselle henkilölle en lue sitä. Eikä siitä mitään hyötyä ole jos lukeekin samanlaista punaista valetta tietenkin.
vastasit jos kerran koet ettet ole oikea kohde! Koko ajanhan noissa vanhoissa väittelyissä olet vastannut kun puhuttelen sinua sa(ar)namieheksi. Sehän on nimesi ;=). Ei viesteihini ole pakko vastata. Sinua taitaa harmittaa tämä verbaalinen ylivoimani ja tämä, että olen todistanut valheeksi kaikki väitteesi. Käy myös vilkaisemassa historia-sivustoa jossa löydät kirjoituksiani jotka kertovat totuuksia kansalais-sodasta. Kerrohan sinä vuorostasi miksi väität vastaan vaikka minulla on asioista raudanlujat ja puolueettomat todisteet? Ei se, että et ole samaa mieltä tee niistä kelvottomia. Toisaalta, minkäs aasi itsepäisyydelleen mahtaa...;=)
Valheen ylivoima on sinun puolellasi mutta ei totuus.
Siksi en vastannut kun ei ole minulle esitty kysymys mutta näin alkuteksteistä että tämä on sitä meiden käymää keskustelua.
"Kerrohan sinä vuorostasi miksi väität vastaan vaikka minulla on asioista raudanlujat ja puolueettomat todisteet"
Mitkä todisteet sinulla on? Onko jotkut hessu alirätin teos joku todiste vai? Se on vain yksi kirja siinä missä joku väinon pentinkulman valheet. Mutta mitään todisteita sinulla ei ole.''
Ja kaikki olemme yksimielisä siitä että sinä olet hävinnyt koko keskustelun ainakin 100-0. sinö nojaat vain punaiseen valheeseen mikä valehteli esim. talvisodan ja se piti vasta korjata kun venäjältä tuli toista tietoa oli pakko myös Suomessa asia korjata. Mutta koska korjataan Vapaussota? Ja aloitetaan puhumaan siitä oikealla nimellä?
Sinä arska et osaa edes henkilöitä kutsua oikealla nimellä saati sitten sodan nimeä. Minä olen kokoajan puhunut sinua oikealla nimellä ja käyttänyt sodasta oikeaa nieää mutta sinä väärää.
voi kutsua muuksi kuin sa(ar)namieheksi. Syy on se, että sinä et keskustele. Sinä saarnaat. Kaikki todisteet (eivätkä läheskään kaikki ole Ylikankaan muuten ansiokkaista tutkimuksista) sinä kumoat kommunistien sala-juonena. Etkö osaa lukea vai miksi kysyt vielä punaisten aseistamisesta? Punaiset saivat aseistuksensa venäläisiltä. Myös koulutusta tykkien käyttöön he saivat sieltä. Lentokoneita he saivat kokonaista 2 kpl ja myös koulutuksen niiden käyttöön. Mutta sen aikaisilla lentokoneilla ei ollut mitään merkitystä sodankäynnin kannalta. Senkin olen kirjoittanut aiemmissa viesteissäni? Sekin on hauskaa, että kiistät täysin sellaisen historiallisen tosiasian kuin ruotsalaisen prikaatin mukana olon Tampereen taisteluissa. Käy lukemassa tuolta todiste: http://www.vapaussota.com/taistelut/kalevankangas.html
Kyseinen sivusto on vapaus-sodan invalidien muistosäätiön ylläpitämä sivusto. He tuskin ovat kommunisteja, vai mitä luulet? Huomaatko nyt? Sitten vielä kysyt "missä punaiset saavutti voittonsa heidän ylivoimalla" . En tiedä missä apu-koulussa olet oppinut kirjoitustaitosi, mutta ne opettajat pitäisi ampua ;=) En tiedä mitä tarkoitat kysymyksellä? Punaisethan eivät saavuttaneet voittoa? Moraalisen voiton kyllä mutta aseellisen taistelun he hävisivät syistä joita olen sinulle kertonut jo useammassa viestissä. Taitaa olla niin, että samat opettajat jotka unohtivat opettaa sinua kirjoittamaan eivät muistaneet opettaa sinua lukemaankaan. Kysyt asioita joihin olen vastannut useasti.
Sitten kysymykseesi miksi kansalais-sota ylipäätään alkoi: Eniten alkuun vaikutti tietenkin epätasa-arvoiset yhteiskunnalliset olot Suomessa. Joka yhtään on tutustunut työväestön oloihin 1900-luvun alun suomessa ymmärtää tämän. Toiseksi keisarillisen venäjän sortuessa ja bolsevikkien ottaessa vallan se antoi mahdollisuuden myös suomessa työväestölle ottaa vallan käsiinsä. Valitettavaa että aseelliseen toimintaan ryhdyttiin mutta ymmärrettävää. Mutta pointti on myös se, että huolimatta punaisen venäjän aseellisesta avusta kansalais-sota oli ihan kotimainen kahina jossa aseelliseen taisteluun koko valtakunnan tasolla otti osaa vain n.2000-2500 venäläistä vapaaehtoista ja Tampereen taisteluun vain n.200 venäläistä. Tampereen taisteluun osallistuneet venäläiset tosin saivat maksaa hengellään osallistumisensa. Kaikki teloitettiin. Ja punaisten johto ei antanut poliittista valtaa missään vaiheessa venäläisille. Heidän päämääränsä oli itsenäinen, demokraattinen Suomi. Valitettavasti sen toteutumista joutui sitten odottamaan aina syyskuuhun -44.
Sen sijaan saksalaisten osuus valkoisten kouluttamisessa (jääkärit), aseistamisessa ja varsinaiseen sodankäyntiin osallistumisessa oli paljon merkittävämpi kuin venäläisten vastaava suhde punaisiin. Nämäkin tiedot käyvät ilmi samaisesta vapaus-sodan invalidien muistosäätiön ylläpitämästä linkistä jota edes sa(ar)namies tuskin erehtyy kutsumaan kommunistien valheeksi:
http://www.vapaussota.com/taistelut/helsinki.html
ja
http://www.vapaussota.com/taistelut/lahti.html
Sinä kerrot haluavasi asiallista keskustelua. Sitähän minä teen. Keskustelen asiallisesti. Sinä et sitä tee. Sinä keskustelet epäasiallisesti. Kuten sanoin, kaikki kiistattomat todisteeni sinä kumoat kommunistisina, jopa valtioneuvoston kanslian yllpitämän sivuston Suomen sotasurmista:
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Jo tämän keskustelun paikka on väärä. Tämä kaikki kuuluu historia osastoon. Jonne postaan myös tämän viestin. Arska vs. sa(ar)namies. 16-0.