Natossa päätökset tehdään konsensusperiaatteella, käytännössä isännän ääntä käyttää Yhdysvallat.
"Sen sotilaalliset resurssit, kuten itsenäisen maanpuolustuksen vastustajat täällä hyvin totesivat, ovat muihin jäsenmaihin nähden ylivoimaiset ja se painii omassa sarjassaan myös poliittisessa ja taloudellisessa vaikutusvallassa."
Varsinkin kriisitilanteissa Yhdysvaltain johtava rooli korostuu. Vaikka esimerkiksi Kosovon brutaali hyökkäyssota vuonna 1999 oli Naton operaatio, Yhdysvallat dominoi sitä täysin sekä sotilaallisesti että poliittisesti.
Kuvaavaa on, että esimerkiksi Ranskan tiedustelun päähuomio sodan aikana keskittyi Yhdysvaltoihin: ranskalaiset halusivat tietää, mitä kohteita seuraavaksi aiotaan pommittaa.
Irakin kysymykseen ja Turkin suojelemiseen liittynyt Naton sisäinen kiista helmikuussa 2003 oli yksi osoitus siitä, millaisiin ongelmiin joudutaan heti, jos jotkin jäsenmaat eivät suostu toimimaan Yhdysvaltojen tahdon mukaaan.
Tuolloin Saksa, Ranska ja Belgia kieltäytyivät sitoutumasta etukäteen Turkin aseelliseen suojeluun mahdollisen Irakin vastaisen sodan aikana, koska halusivat kriisin rauhanomaista ratkaisua.
Tilanteesta seurasi kriisi, jossa lopulta Yhdysvallat käytännössä sai tahtonsa läpi, vaikka Ranskan ei muodollisesti tarvinnut olla mukana sovintoesityksen tekemisessä.
Jos yksittäisen jäsenmaan veto-oikeus Natossa olisi todellinen. Yhdysvaltain olisi pitänyt perääntyä, mutta niin ei käynyt.
Jotakin Yhdysvaltain johtavasta roolista kertoo myös se, että Naton ydinaseet ovat vahvasti sen hallinnassa. Sotilasliiton ylintä ydinase-elintä Nuclear Planning Groupia johtaa aina Yhdysvaltojen edustaja, eivätkä amerikkalaiset luovuta päätösvaltaa ydinaseidensa käytöstä millekään monikansalliselle elimelle.
"Sen sotilaalliset resurssit, kuten itsenäisen maanpuolustuksen vastustajat täällä hyvin totesivat, ovat muihin jäsenmaihin nähden ylivoimaiset ja se painii omassa sarjassaan myös poliittisessa ja taloudellisessa vaikutusvallassa."
Varsinkin kriisitilanteissa Yhdysvaltain johtava rooli korostuu. Vaikka esimerkiksi Kosovon brutaali hyökkäyssota vuonna 1999 oli Naton operaatio, Yhdysvallat dominoi sitä täysin sekä sotilaallisesti että poliittisesti.
Kuvaavaa on, että esimerkiksi Ranskan tiedustelun päähuomio sodan aikana keskittyi Yhdysvaltoihin: ranskalaiset halusivat tietää, mitä kohteita seuraavaksi aiotaan pommittaa.
Irakin kysymykseen ja Turkin suojelemiseen liittynyt Naton sisäinen kiista helmikuussa 2003 oli yksi osoitus siitä, millaisiin ongelmiin joudutaan heti, jos jotkin jäsenmaat eivät suostu toimimaan Yhdysvaltojen tahdon mukaaan.
Tuolloin Saksa, Ranska ja Belgia kieltäytyivät sitoutumasta etukäteen Turkin aseelliseen suojeluun mahdollisen Irakin vastaisen sodan aikana, koska halusivat kriisin rauhanomaista ratkaisua.
Tilanteesta seurasi kriisi, jossa lopulta Yhdysvallat käytännössä sai tahtonsa läpi, vaikka Ranskan ei muodollisesti tarvinnut olla mukana sovintoesityksen tekemisessä.
Jos yksittäisen jäsenmaan veto-oikeus Natossa olisi todellinen. Yhdysvaltain olisi pitänyt perääntyä, mutta niin ei käynyt.
Jotakin Yhdysvaltain johtavasta roolista kertoo myös se, että Naton ydinaseet ovat vahvasti sen hallinnassa. Sotilasliiton ylintä ydinase-elintä Nuclear Planning Groupia johtaa aina Yhdysvaltojen edustaja, eivätkä amerikkalaiset luovuta päätösvaltaa ydinaseidensa käytöstä millekään monikansalliselle elimelle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.